Meille asennettiin kierreportaat yhdessä päivässä. Mustakalliot tulivat sunnuntaiaamuna taloon, ja reilun kymmentuntisen työpäivän päätteeksi me saatoimme ihailla uusia rappusiamme.

Ennen kuin tähän päästiin, oli kulunut monta kuukautta:

1. Rakennusmestarin löytäminen – että sain paikan ja piirrustukset portaille.
2. Valmistajan löytäminen – ’kierreporras’-haku tuotti aika toivottua vähemmän tuloksia. Firmat hoi, täällä olisi asiakkaita.
3. Tarjontaan tutustuminen – firmat hoi, laittakaa hakukoneoptimointinne kuntoon ja valokuvat referenssikohteista.
4. Tarjousten saaminen – firmat hoi, jos joku vastaa vartissa edullisella tarjouksella, niin kahden viikon päästä kaksi kertaa kalliimpi tarjous ei maksa vaivaa.
5. Valinnan tekeminen – kierreportaat on kierreportaat, kuinka paljon vaihtoehtoja niissä on? Ylös ja alas? Alas ja ylös?
6. Tilauksen tekeminen – meili riitti mulle ja siihen kuittaus.
7. Aukon puhkaiseminen, (jota edelsi
   porrashuoneen rakentaminen, jota edelsi
   rakennusmestarin ja
   kirvesmiehen löytäminen, mutta se onkin taas toinen juttu, ks. kohta 1)
8. Mittojen ottaminen –  rappusia ei alettu valmistaa ennen kuin kuin aukosta oli otettu mitat kaikkiin suuntiin eli lattiasta lattiaan ja reunasta reunaan. Kun se oli tehty, vuorossa oli
9. osien valmistaminen.
10. Asentaminen.

Nyt meillä on käynti sisäkautta asuinkerroksesta saunaan ja pesuhuoneeseen.

Täytyy mennä – koneessa on pyykkiä.