Tapetoi sisäovi sanomalehdillä

Makkariremontin yhteydessä lattian alta paljastui nippu vanhoja Hämeen Sanomia. Lattiaa oli kai eristetty loppuvuodesta, sillä purujen seassa oli paljon syyskuun ja joulukuun lehtiä, ja varsinkin joulukuun 8. päivän aviisia oli useita kappaleita. Ja myös useina kappaleina: osa lehdistä oli ehjiä ja kokonaisia, mutta paljon oli purun alla silppuakin. Kokonaisia lehtiä koetin ottaa  varovasti talteen, mutta pienemmät säpäleet uhrasin surutta sisustuksen alttarilla.

Tapetoin alakerran vanhan varastokopin oven sanomalehdillä. Liisterin kanssa on mukava läträtä, sillä se ei ole niin nokon nuukaa hommaa – jos ei oikeasti tapetoi: harjalla reilu kerros liisteriä oven pintaan, sitten sanomalehden kappaleita kiinni niin, että kiinnostavimmat lukupalat jäävät päällimmäisiksi ja niin, että päätä ei tarvitse turhaan käännellä.

wpid-pannuhuoneen-paperoitu-ovi.jpg

Vielä kerros liisteriä harjalla sikin sokin – ja kuivumista odotellassahan voi vaikka lukea lehtiä.

wpid-paperoitu-ovi.jpg

Tee-itse -synttärikutsut

Ehdottomasti lahjapaperit kannattaa säästää. Niitä voi käyttää uudelleen joko lahjojen paketoimiseen* tai muuhun askarteluun. Tänä vuonna tytön synttärikutsut tehtiin viime vuoden lahjapapereita leikkelemällä ja liimailemalla: 

wpid-itsetehdyt-kutsukortit.jpg

Kääreestä leikattiin siisteistä kohdista suikaleita, jotka sitten liimattiin värillisille pahveille sekä etu- että takapuolelle. Etupuoleen kirjoitettiin kutsuteksti (sankarin pedagogista osallistamista). Kutsut sujautettiin värillisistä A4-arkeista taiteltuihin kirjekuoriin**, liimattiin kiinni ja laitettiin koululaisen reppuun seuraavana päivänä jaettaviksi.  

* Lahjoja en ole laittanut kiertoon. Vielä.

** Googletapa kirjekuoren taittelu – kyllä tulee geometriaa ja origamia! Me turvauduttiin ratkaisuun, jossa sai käyttää liimaa. Liimattiin yksi kutsu varmuuden vuoksi myös kuoreen kiinni.

Kierrätyskeskuksesta uusi pöytä parillakympillä

Entisessä kodissa oli keittiön ja olkkarin välissä noin kolmemetrinen ruokailutila, johon mahtui noin kolmemetrinen pöytä. Nykyisessä kodissa sellaista ei ole, vaan suorakulmainen ruokapöytä on keskellä neliönmuotoista keittiötä.

Isossa pöydässä on hyvä puolet: sen ääreen mahtuu vaikka kymmenen ihmistä ruokailemaan. (Huono puoli on, että ruoka jää uuniin, koska luukkua ei mahdu avaamaan.) Hyvää on sekin, että pöydän ääressä voi tehdä mukavasti töitä ja läksyjä ja askarteluja. (Huono puoli on, että isolle pinnalle mahtuu paljon tavaraa, vaikka entisiä ei raivaa.) Iso pöytä on siis tukeva ja käytännöllinen, mutta tässä keittiössä vähän pienempikin riittäisi.

luotsi-säätiön-kierrätysmyymälä-hämeenlinna

Kävin Luotsin kierrätyskeskuksen myymälässä yhden ruokakauppareissun yhteydessä, ja kuinka ollakaan, siellä oli meille uusi pöytä. (Siis meille+uusi, ei uusi+pöytä.) Pyöristetyt kulmat (hyvästi reisien mustelmat), jatkopala (tilaa tarvittaessa kahdeksalle) ja riittävän siisti (vahakankaat käyttöön). Kaksikymppiä! (20 e!)

Vanha pöytä meni vintille odottamaan seuraavaa sijoituspaikkaa. Se voi jopa olla Luotsin kierrätyskeskus.

 

Kuvan pöytä ei liity tapaukseen.

Nuorisolla jäi lonkeroa juomatta uimarannalla

Hämeenlinnalaiselta uimarannalta on löydetty kaksi avaamatonta lonkerotölkkiä viikonlopun jäljiltä. Kanta-Hämeen poliisin mukaan tapaus on ainutlaatuinen, sillä yleensä öisissä rantabileissä juodaan kaikki, mitä mukaan on kannettu.  Poliisilta löytyy kuitenkin myös ymmärrystä poikkeavaan käytökseen: ”Onhan selvää, että täysi tölkki painaa enemmän kuin tyhjä – sellaisen kuljettelu edestakaisin vaatisi voimaa, jota kasvavalla nuorella ei välttämättä enää yön tunteina juopottelun jälkeen ole.”

Paikallinen äiti teki karmean löydön lapsensa kanssa aamu-uinnin yhteydessä. ”Yleensä keräämme täältä tyhjät tuontitölkit uimareissullamme ja viemme ne roskiin kymmenen metrin päähän. Olin kyllä jo  vähän hämmästynyt, kun virolaisten kaljatölkkien lisäksi löysimme yhden kotimaisen panttitölkin, jota ei ollut rytistetty, mutta avaamattomat tölkit olivat järkytys! Alle kouluikäinen tyttäreni ei edes tajunnut, mitä puskasta minulle kantoi, mutta osasin onneksi peittää kauhuni lapsen silmien edessä. Toivottavasti tästä ei jää hänelle traumoja tai vääriä mielikuvia rantakäyttäytymisen säännöistä.”

Sosiaaliviranomaiset kiittävät aikuisen rauhallista toimintaa poikkeustilanteessa ja painottavat, että aikuisen käytös on aina esimerkkinä lapsille. ”Jokaisen vanhemman velvollisuus on opettaa lapsensa käyttäytymään norminmukaisesti, jotta yhteiskuntarauha ei rikkoudu.”

Paikallinen äiti kertoo, että tähän saakka oikeanlaisen alkoholi- ja siisteyskulttuurin oppiminen on ollut asuinympäristössä luontaista. ”Toivottavasti tapaus ei toistu, sillä se antaisi aivan väärän käytösmallin rannalla keskenään käyville isommille lapsille. He kuitenkin ovat tulevaisuuden nuoria.”

Kierrätyskelpoiset huonekalut Luotsi-säätiöön

Poikkesin aamulla työmatkalla Luotsi-säätiön rakennuskierrätykseen. Auton perä oli täynnä edellisestä muutosta ylijäänyttä tavaraa, jonka olin saanut siivottua vintiltä alas. (Siivouspäivän jälkeenhän tein päätöksen, että kerran henkisesti hylätty tavara ei enää varastointiin palaa.) Rakennuskierrätys otti vastaan mm. mulle tarpeettomat mutta edelleen ehdottoman käyttökelpoiset Lundian hyllylevyt ja kaapinovet, Ikean seinähyllyt, vaatetelineet ja komeronovet (vielä paketissa!), uuteen makuutilaan mahtumattoman yöpöydän ja muuta sekalaista, myös pientavaraa.

Tavarani menevät myyntiin joko rakennuskierrätykseen tai kierrätysmyymälään. Rakennuskierrätyksen suurin asiakasryhmä ovat rakentajat ja remontoijat sekä mökkiläiset. Kierrätys on avoinna ympäri vuoden, mutta vuoden vilkkain aika on kevät, jolloin rakentajat heräävät talviuniltaan sekä alkukesä, jolloin mökkiläiset saapuvat seudulle.

Tavaraa tarjotaan ympäri vuoden. Rakennuskierrätys ei ota vastaan korjauskelvottomia tai myytäväksi käymättömiä tuotteita, vaan käännyttää roskakuormakuskit kaatopaikalle. Tuotteet lajitellaan ja korjataan, minkä jälkeen ne hinnoitellaan myyntiä varten. Hinnat ovat halpoja, mutta tavaraa ei jaeta ilmaiseksi: toiminnan tarkoitus on pitää pyörät pyörimässä voittoa tuottamatta.

Sitten kun haluan seuraavan kerran uusia vessan ilmeen, käyn hakemassa täältä vihreän istuimen!

Suomen poistovaatekeräys hakee tekstiilit kotoa

Taannoisen siivouspäivän myynti oli varsin vaatimatonta. Valtavan reedauksen tehtyäni en enää palauttanut yhtään tavaraa vinttiin, vaan pinosin kaiken kuistille odottamaan seuraavaa osoitetta. Näin motivoin myös itseäni loppusijoituspaikan löytämiseksi.

Tänään kävi Suomen poistovaatekeräyksen pakettiauto pihassa, ja pääsin eroon vanhoista vaatteista, kengistä, laukuista ja tekstiileistä. Firma käy hakemassa kotoa kaikenlaiset tekstiilit sekä lajittelee ja myy tai toimittaa ne eteenpäin.

Sylvain ja Irene Kipré kertovat liiketoiminnastaan ja ideologiastaan: – Haluamme tehdä hyvää, mutta tämä ei ole hyväntekeväisyyttä. Me keräämme Suomessa tarpeettomat tekstiilit ja toimitamme ne joko myyntiin tai jatkokäsittelyyn. Haluamme edistää kestävää kehitystä ja auttaa tarvitsevia: Poistovaatekeräyksen avulla pystymme lisäksi myös elättämään itsemme.

Noutopalvelu on otettu hyvin vastaan. – Varsinkin ihmiset, joilla ei autoa käytössään, ovat iloisia saadessaan tavaran kiertoon ja nurkat puhtaiksi. Meillä on myös ’kanta-asiakkaita’, jotka kerran omat varastonsa tyhjennettyään levittävät sanaa naapurustoon ja soittavat kuukauden päästä meidät uudelle keikalle, Irene kertoo.

Tässä siis ilosanomaa muillekin hamstereille. (Vaikka todellinen ekoteko oliskin jättää ostamatta.)

(Juttu Hämeenlinnan kaupunkiuutisissa 3.4.2013)

Siivousta ennen siivouspäivää

Päätin juuri osallistua tämän vuoden siivouspäivään 25.5. Siivouspäivän idea on simppeli: tuolloin voi kipata kadunvarteen tavarat, joista haluaa päästä eroon. (Toki jos kukaan ei ole halunnut ostaa tai ottaa kamoja itselleen, on ne kärrättävä muualle kierrätykseen tai palautettava omaan säilytykseen.)

Aloitin raivauksen vintistä, jonne olen talven mittaan kerännyt itselle tarpeetonta tavaraa. Purin jätesäkit pahvilaatikoihin: yhteen omat vaatteet, toiseen lasten, yhteen kengät, yhteen kankaat jne. Suunnittelen kantavani laatikot myyntiin sellaisinaan ja hinnoittelevani erittäin halvaksi. Aika systemaattista, vai mitä sanot, Jenni?

kirpparitavarat-laatikoissa

Vintissä on myös huonekaluja, joita en saa kadunvarteen kannettua. Näitä meinasin puffata jo etukäteen, ja sitä tarkoitusta varten otin valokuvia. Tarjolle tulee siis myös kerrossänkyä ja klaffituolia, betonimyllyä ja puruimuria. (Purut meni jo.)

Kierrätyskutsuilla vanhoille vaatteille kenkää

image

Olin serkun luona vaatekierrätyskutsuilla. Idea on loistava: joka mimmi tuo liian pienet, isot, vanhat, väärän väriset tai muuten sopimattomat vaatteensa yhteiseen kasaan, ja siitä kasasta voi sitten penkoa itselleen kuin uusia vaatteita. Muotinäytöksen ja kuulumisten vaihdon lomassa juodaan kahvit ja ihastellaan toisille istuvia vaatteita.

Vaikeinta jutussa on viedä kotiin vähemmän vaatteita kuin mitä kutsuille on tuonut. Jos kaikki onnistuvat vähentämisen tavoitteessaan, illan emäntä saa ilon viedä loput vaatteet lopulliseen keräykseen.

Kiitos osallistujille: piikkikorot ja ruutulippis saavat uuden elämän hyvässä kodissa!