Tuomelan koulu

by

Mitä Tuomelan koulun seinien sisällä tapahtuu tulevaisuudessa?

Tuomelan koulun rehtori Arto Nykäsellä on näky vuodelle 2016, jolloin Tuomelan koulun perusteellinen peruskorjaus on tehty: erillisistä luokkahuoneista ja perinteisestä opettamisesta on siirrytty avoimiin oppimisympäristöihin ja ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Muutos osuu yksiin uuden valtakunnallisen opetussuunnitelmauudistuksen kanssa, jossa perinteisiä erillisiä lukuaineiden rajoja häivytetään ja pyritään kokonaisvaltaiseen oppimiseen.

Yhteiskoululla pidettiin toissailtana tiedotustilaisuus, jossa rehtorit näyttivät kakkosvaiheen luonnospiirrustuksia tulevasta koulurakennuksesta. Suurimmat muutokset koetaan rakennuksen seinien sisäpuolella, jossa tilat uusitaan täysin – ja jossa toiminta muutetaan täysin. Uusi toimintakulttuuri ei synny itsestään, vaan se on rakennettava. Kulttuurimuutos rakennetaan kolmen teeman ympärille, joita tarkastellaan eri näkökulmista:

Henkilökunnan teematiimit ovat

  • samanaikaisopettajuus ja työkumppanuus
  • ilmiöpohjainen eli oppiaineet ylittävä oppimisaines
  • tieto- ja viestintätekniikka.

Oppilaat ovat työssä luokka-asteittain

  • 1. luokan teemana on ryhmäytys eli ”kaikki ollaan ekaluokkalaisia” -ajattelumalli
  • 2. luokka lähtee tutkimaan ilmiöpohjaisuutta taidepajojen avulla
  • 3-luokkalaiset suunnittelevat uutta kouluaan 3D-virtuaalimallinnoksia käyttämällä.

 

 

Opettajien preppaaminen uuteen malliin on jo aloitettu, ja myös koululaisten osalle on selkeät suunnitelmat. Lasten osallistamisessa on mukana kulttuurikeskus Arxin Noora Herranen.

Vanhempien rooli kuviossa on vielä avoin, ja sen pohdintaa aloitettiin keskiviikon tiedotustilaisuudessa, mutta valitettavan pienellä porukalla. Mahdollisiksi teemoiksi esitettiin mm. yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta, mutta konkreettisiin työskentelymalleihin ei vielä tietenkään päästy. ”Meillä on nyt kahden ja puolen vuoden matka uuteen Tuomelan kouluun. Käytetään se aika hyvin!” kehotti Nykänen.

Mitkä ovat sinun mielestäsi tärkeitä asioita, joiden pitää uudessa Tuomelassa toteutua? Miten sinä vanhempana voisit tai haluaisit työhön osallistua?

**

Päivän Hämeen sanomat kertoo suunnitelluista tilaratkaisuista. (Artikkeli maksullinen)

by

Tuomelassa tavoitteena yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri

Tuomelan koulun peruskorjauksen toiseen vaiheen luonnospiirrustukset ovat valmiina. Apulaisrehtori Vesa-Heikki Mikkola esitteli tuoreimpia rakennussuunnitelmia vanhempainyhdistykselle illan kokouksessa:

  • Uuteen kouluun tulevat omiin tiloihinsa eskarit Kutalasta ja Sairiosta.
  • Koulussa toteutetaan tiimiopettajuutta: 4-5 opettajaa samassa avoimessa tilassa, jossa työt paitsi tehdään myös suunnitellaan. Jokaisella opettajalla kuitenkin oma luokkansa, vaikka tilat yhteisiä ja avoimia.
  • Eri puolille ja eri kerroksiin rakennetaan luokka-astekohtaiset oppimisympäristöt kotineen ja mahdollisine erillisine tiloineen. Eri luokka-asteet kulkevat eri ovista sisään ja ulos, liikenne rauhoittuu ja vaatesäilytys selkeytyy. Tuomelasta tulee kengätön koulu, kaikille oppilaille omat kaapit.
  • Aiemmin kylmänä tilana ollut vintti otetaan taideaineiden käyttöön, esim. tekstiilityö ja kuvataide.
  • Erittäin pienet hallintotilat, koko henkilökunnan yhteiset tilat virkistymiseen ja kokoustamiseen. Ei perinteistä rehtorin kansliaa vaan tiimityöhön suunniteltuja tiloja. Toki neuvottelutiloja ja myös suljettavia tiloja sitä vaativille toiminnoille.

tuomelan-oppimis-ja-tila-arkkitehtuuriRehtori Arto Nykänen täydensi tiloja koskevia suunnitelmia pedagogisen toiminnan malleilla. Tavoitteena on yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Osaamisen arkkitehtuuri suunniteltava hyvin, jotta se toimii yhdessä rakenteiden arkkitehtuurin kanssa. Yhteistyötaitojen on oltava avointen oppimisympäristöjen tasolla: muuten uusi koulu saadaan avaimet käteen -periaatteella – mutta käyttäjät ovat pihalla.

Opettajia ja muuta henkilökuntaa valmennetaankin suunnitelmallisesti, jotta taidot ovat uusien tilojen ja uuden pedagogiikan (tiimiopettajuus, ilmiöpohjaisuus) mukaisia. Samoin oppilaita kasvatetaan tulevaan tilaan ja toimintatapaan, ja tässä yhtenä koulun yhteistyökumppaneina on mm. lasten ja nuorten kulttuurikeskus Arx. Myös huoltajuus kohtaa muutoksen uudessa koulutyössä, ja huoltajien roolia suunnitellaan toiminnallisessa vanhempainillassa huhtikuun alussa. (Vertaapa muuten kuvaa edelliseen luonnokseen – muoto muuttuu, mutta idea säilyy.)

Uuden Tuomelan aikataulu on seuraava: Urakkalaskennat tehdään kesällä 2014, ja nykyisen koulun sisäkalujen purkutyöt alkavat syksyllä 2014. Rakentamaan päästään v.  2015. Uusi Tuomelan koulu on suunnitelmien mukaan valmis elokuussa 2016.

by

Tuomelan koulussa tilat ja toiminta rakennetaan uusiksi

Tuomelan koulun rehtori Arto Nykänen esitteli vanhempainyhdistyksen illan kokouksessa koulun uusimisen tämänhetkisiä suunnitelmia. (Koulussa kun oltiin, käytettiin havainnoimiseen liitutaulua.)

tuomelan-koulun-uusimissuunnitelma-liitutaululla

Tuomelan koulun seinien sisään halutaan rakentaa täysin uudenlainen oppimisympäristö. Seinien kaatamisen lisäksi luovutaan vanhoista työtavoista, jotta tilan ja toiminnan arkkitehtuurit tukevat toisiaan. Tuomelassa onkin menossa kaksi rinnakkaista hanketta: rakentamiseen ja tilahallintaan liittyvä prosessi ja pedagogiikkaan ja osaamiseen keskittyvä työ. Näitä kahta kuljetetaan käsi kädessä, jotta tulevaisuuden tilat palvelevat koulussa tapahtuvaa oppimista ja jotta uudenlainen toimintakulttuuri hyödyntää uusia tiloja parhaalla tavalla. ”Tila-arkkitehtuurin ja oppimisarkkitehtuurin on oltava jatkuvassa vuorovaikutuksessa, jotta uudessa Tuomelassa päästään uudenlaiseen työn tekemiseen”, sanoo rehtori.

Uusia tiloja ja uudenlaista toimintaa on kypsytelty noin yhdeksän kuukautta. Helmikuun puolivälissä tuodaan toisen kierroksen suunnitelmaluonnokset julki opettajille, oppilaille ja myös oppilaiden vanhemmille. Suunnitelmien mukaan toukokuussa alkavat purkutyöt, ja Tuomelan nykyisestä koulusta jäävät pystyyn vain ulkoseinät. Seinien sisälle rakennetaan seuraavan vuoden aikana uusi Tuomelan koulu, joka on tiloiltaan ja toiminnaltaan entistä parempi paikka koko yhteisölle.

by

HYKin alakoulu: joulupolku Kaupunginpuistossa

Hämeenlinnan yhteiskoulun alakoulun joulujuhla pidettiin tänä vuonna pihalla. Perinteisen juhlasali-istunnon sijaan lähdettiin porukalla ulkoilemaan kaupunginpuistoon, jonne oli toteutettu joulupolku kymmenine erilaisine ohjelmanumeroineen.

Kiersimme luokittain polun erilaiset toimintapisteet. Matkan varrella näimme mm. tonttujen piparileipomon, lahjapajan ja voimistelusalin sekä metsän eläimiä talvitouhuineen, pukin poroja lahjakuormineen ja enkelikuoron kynttilöineen. Polku oli valaistu ulkoroihuin, ja meillä osallistujilla oli mukana taskulamppuja ja lyhtyjä, joten kulkueemme puistometsän pimeydessä oli vaikuttava näky.

(Takana lampsineille ja marisseille esiteineille tiedoksi: Sitä järkeä tässä on, että neljän seinän sisällä saavat sekä lapset että aikuiset elämässään olla ihan riittävästi. Ja tiedoksi myös se, että joo v-u, joulukuussa on iltaisin pimeää, varsinkin kun ei ole lunta.)

Reitin päätteeksi vanhempainyhdistys tarjosi osallistujille glögit. Yhdistyksemme varapuheenjohtaja Teppo Heiskanen organisoi mehu- ja piparkakkurumban: – Oli rohkeasti erilainen joulujuhla ja erittäin kiva tunnelma! Mukavaa, että saimme vanhempainyhdistyksenä olla mukana tässä yhteistyössä.

Talkoolaisia oli mukana tarjoilun eri vaiheissa: yksi teki suunnitelmat ja sovitti yhteen tekijät ja tehtävät, yksi haki glögikannut lainaksi koulun keittiöstä, yksi kyseli ’elintarvikeapua’ paikallisista liikkeistä, muutamassa kodissa lämmitettiin litrakaupalla glögiä ja kuljetettiin se kaupunginpuistoon, tarjoilua hoiti useampi vapaaehtoinen ja laina-astiat menivät vielä tilaisuuden jälkeen jonkun kotiin pestäväksi.

Lämmin kiitos Prismalle pipari- ja glögisponsoroinnista. Ja kaunis kiitos kaikille esiintyjille ja ennen kaikkea juhlatoimikunnalle erilaisesta joulujuhlasta. Mitäs keväällä tehdään?

by

Vanhempainyhdistys pyrkii vaikuttamaan liikenneturvallisuuteen ja liikuntatunteihin

Hämeenlinnan yhteiskoulun vanhempainyhdistys on tehnyt lokakuussa kaksi aloitetta kaupungille. Toisessa esitetään liikennejärjestelyjen muuttamista koulua ympäröivillä kaduilla, toisessa ehdotetaan Sairion kentälle luistinkoppia koululaisten liikuntatuntikäyttöön.  Tavoitteenamme on näillä aloitteilla vaikuttaa koululaisten turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. 

Aloitteet on toimitettu kaupungin käsiteltäväksi perinteisenä paperiversioina ja ne on julkaistu myös kuntalalaisaloite.fi-verkkopalvelussa, jossa voi paitsi tehdä myös seurata ja kannattaa muiden tekemiä aloitteita. Toivomme aloitteille julkisia allekirjoituksia ja sitä kautta ’isompaa ääntä’ kaupungin suuntaan.

Tuomelankatu moottoriliikenteeltä kiinni Hätilän kirkon ja Viertokadun välillä

Aiemmin syksyllä olimme kaupunkiin yhteydessä betoniporsaan saamiseksi koulun alueelle, ja sellainen kirmasikin kävelytien päähän pikaisesti puhelujemme jälkeen. Kiitos!

Koulun ympäristön liikenneturvallisuus valitettavasti huononee, kun Tuomelan koulun remontti alkaa: koululaiset kulkevat rakennusten väliä ja työmaaliikenne vaatii oman osansa pihatiloista ja teistä. Vanhempainyhdistys ehdottaa, että Tuomelankatu suljetaan moottoriliikenteeltä Hätilän kirkon ja Viertokadun väliltä. Ehdotamme myös, että Viertokatu 6:n kohdalle tehdään hidaste.

Aloite liikennejärjestelyistä Hämeenlinnan yhteiskoulua ympäröivillä kaduilla

Sairion puistoon tilapäinen luistinkoppi

Tuomelan pihan Pikku-Hykki eli kenttäkoulu on haukannut ison osan luistelukentästä. Koululaiset käyvät ensi talvena luistelemassa Sairion kentällä, jossa ei ole edes kiinteitä penkkejä, pukukopeista puhumattakaan. Esitämme koululaisten käyttöön väliaikaista pukukoppia, jossa voisi vaihtaa luistimet jalkaan mukavammin kuin lumipenkassa.

Aloite tilapäisen luistelukopin järjestämisestä Sairionpuistoon HYK:n liikuntatuntikäyttöön

 

by

Tieturvallisuutta Tuomelaan

Meillä oli juuri HYKin vanhempainyhdistyksen kokous. Yhtenä aiheena asialistalla oli koulun ympäristön liikenneturvallisuus. Huonosti ajamme niin me Viertokatua kaahaavat vanhemmat kuin Tuomelankatua pitkin Aulangontielle oikaisevat alueen asukkaat:

  • autoilla ajetaan koulualueella liian kovaa
  • lapset kuljetetaan autolla koulun pihaan saakka
  • autot pysäytetään kapean kadun kummallekin puolelle ja tukitaan tie
  • autoilla ajetaan kävelytietä
  • autot pysäytetään suojatien päälle tai sen eteen
  • autoilla ajetaan jalkakäytävälle.

Koulusta on muistutettu vanhempia liikenne- ja pelisäännöistä Wilman kautta, mutta ralli jatkuu. Tilannehan vaikeutuu entisestään, kun Tuomelan koulun remontti alkaa, osa piha-alueesta muuttuu työmaaksi, työmaaliikenne alkaa ja koulun toimintoja hajautetaan myös kadun toiselle puolelle rukoushuoneen ruokasaliin. (Ruokailu siis, ei rukoilu.)

Päätettiinkin olla yhteydessä kaupunkiin ja kysellä, miten liikenteeseen voisi vaikuttaa tehokkaammin kuin vanhempiin vetoamalla. Ensi tilassa otetaan selvää mm. liikennemerkeistä, alennetuista ajonopeuksista, hidasteista ja betoniporsaista – jos vaikka pari saataisiin ajettua kouluun ennen routaa.

Koko alueen liikennejärjestelyt remontin alkaessa täytyykin ajatella aivan toisella tavalla. Ja ajattelun lisäksi järjestää.

by

Tutuiksi jo ennen koulua

Toinen Tuomelan koulun tulevista ekaluokista tapasi tänään toisensa jo etukäteen: kaksi äitiä kutsui lasten perheitä kooolle, jotta tuleva koulunaloitus olisi mukavaa tutussa porukassa.

Katri Järvenpää kertoo ideasta: – Lapsia tulee luokalle useasta eskarista, eivätkä kaikki suinkaan tunne toisiaan. Lisäksi kouluun tutustumisen päivä oli aika hektinen, eivätkä siinä vanhemmatkaan ehtineet juuri sanaa vaihtaa. Ajattelimme, että olisi kiva niin lapsille kuin aikuisille treffata ainakin kerran ennen kuin elokuussa koulun pihalla!

Aulangon kodalla olikin aamupäivällä tänään vähän toistakymmentä aikuista ja saman verran lapsia. Parin tunnin aikana tulevat koulukaverit  ehtivät paitsi syödä grillimakkaraa myös söyriä kepeillä nuotiota, riekkua halkolaatikon päällä, pitää jalkaa muurahaispesässä, kiivetä ison kiven päälle ja heitellä lippalakkifrisbeetä. Muunmuassa.

 

Kaikkia retkikutsu ei valitettavasti tavoittanut, sillä tulevien koululaisten yhteystietoja ei tapahtuman järjestäjillä ollut. Sana kulkikin tuttujen kautta ja suusta suuhun, ja niin saatiin noin puolet porukasta kasaan. Tänään mietittiin jo mahdollista seuraaavaa tapahtumaa ja sen kutsumiseen sähköpostirinkiä tai vanhempainyhdistyksen roolia tämänlaisessa toiminnassa.

by

Tulevat koululaiset tutustuivat Tuomelaan

Tänä aamuna oli jännä paikka nykyisille eskareille eli tuleville ekaluokkalaisille: päästiin tutustumaan ensimmäistä kertaa ensi syksyn kouluun, tulevaan opettajaan ja uusiin luokkakavereihin.

Syksyllä Tuomelassa aloittaa kaksi ekaa luokkaa, kummassakin reilut parikymmentä oppilasta. Kokoonnuttiin porukalla pihaan, ja opettajat huusivat lapset aakkosjärjestyksessä kahteen jonoon. Järjestäytyminen oli mallikasta, joskin jollekin lapselle irtoaminen isän vierestä oli tiukka paikka – ja yksi sun toinen vanhempikin pyyhki silmäkulmaansa. Opettajien johdolla lapset siirtyivät omaan luokkaan orientoitumaan tulevaan, ja aikuiset palasivat omiin töihinsä pariksi tunniksi.

Koulututustumispäivä oli kuulemma kiva:

  • näki vanhat tarhakaverit ja uudet luokkakaverit
  •  sai ensimmäiset läksyt kesän aikana tehtäväksi
  • pääsi kertomaan opelle, että isoveli on samassa koulussa.

Eskarit-tutustumassa-Tuomelan-kouluun

by

HYKin sivuilla tietoa Tuomelan sisäilma-asioista

Hämeenlinnan yhteiskoulun tiloissa järjestettiin tänään tiedotustilaisuus, jossa käsiteltiin Tuomelan koulurakennukseen ja sisäilmaongelmiin liittyviä terveysasioita. Paikalla oli erittäin laaja edustus kaupungin terveydenhuollon edustajia – yhtä monta kuin koululaisten vanhempia.

Ohjelma oli kattava: sisäilmatutkimuksia tehnyt kemisti kertoi tuoreista tuloksista, kaupungin vastaava palveluesimies kertoi kouluterveydenhuollon palveluista periaatteellisella tasolla, koululääkäri ohjeisti toimintaan oireilun varalta ja tilaajapäällikkö kertoi mm. tiedottamisesta ja siinä tehdyistä toimenpiteistä. Ohjelmassa oli tilaa kysymyksille ja keskustelulle (mutta lopuksi ei ollut tuntia tanssia).

Koulun sivuille onkin nyt rakennettu sisäilmakokonaisuus, mistä kiitos kaupungin viestinnälle ja rehtoreille. Pureskelu jatkuu: tilaisuuden päätteeksi päätettiin vielä apulaisrehtorin kanssa jatkaa sivujen työstöä, jotta saadaan tärkeimmistä ja yleisimmistä asioista aikaiseksi kysymys-vastaus-yhdistelmä. Myös tämäniltaisen tilaisuuden materiaalit tuodaan sivuille.

Jaa niin, tärkein asia: Kaupungin terveystarkastaja on tehnyt kenttäkoululle väliaikaistarkastuksen, jossa uunituoreista tiloista ei ole löytynyt huomautettavaa.

by

Kaupunki: tehkää HYKille UKK

Hämeenlinnan yhteiskoulua koetellaan.

  • Alakoulussa eli Tuomelan yksikössä on on kärsitty sisäilmaongelmista, joiden aiheuttaja ei ole tutkimuksista huolimatta selvinnyt. Koululaiset ovat olleet olleet viimeisen vuoden evakossa asbestilöydöksen vuoksi, ja nyt toiminta siirtyy toistaiseksi parakeihin pihamaalle. Vanhempia huolettaa, onko koulurakennuksen ruokalan ja liikuntatilojen käyttö varmasti turvallista.
  • Yläkoulusta on löydetty tuoreissa sisäilmatutkimuksissa PAH-yhdisteitä, ja niiden vuoksi on suljettu luokkatiloja. Tutkimukset jatkuvat, mutta koululaisten keskuudessa puhutaan jo syöpävaarasta.
  • Tuomelan koulun peruskorjauksesta on olemassa päätös, mutta monet kyseenlaistavat sen perusteet ja pitävyyden. Vastuut terveydestä, turvallisuudesta, taloudesta ja tulevaisuudesta eivät vaikuta tilaaja-tuottaja-mallissa olevan samalla tontilla.

Viestinnällisesti tilanne on hajallaan. Vanhemmat ovat huolissaan lastensa terveydestä ja koettavat saada varmaa tietoa kukin tavallaan ja tahoillaan. Kaupunki on järjestänyt Tuomelaan liittyen pari tiedotustilaisuutta ja julkaissut ajankohtaista infoa Wilman kautta. Hämeen Sanomat ja Yle Häme ovat selvittäneet aukkoja ja taustoittaneet tapahtumia. Vanhempainyhdistys koettaa toimia koulun, kaupungin ja kotien välissä, mutta ei omista prosessia ja siitä viestimistä.

Viestinnän ammattilaisena (sekä asukkaana, veronmaksajana ja äitinä) ehdotan kaupungille, että Tuomelan ja koko HYKin tilanne tuotaisiin yhteen paikkaan, esim. kaupungin verkkosivuille. Sinne koottaisiin virallinen, tarkistettu ja pysyvä tieto tähän asti tapahtuneesta. Usein kysyttyjen kysymysten lisäksi sivuilla myös kerrottaisiin prosessista ja sen etenemisestä tiedotusluontoisesti (esim. sisäilmatyöryhmän kokoukset, teetetyt tutkimukset, saadut tulokset, poliittisen päätöksenteon eteneminen.) Näin kokonaisuus olisi tiedon ’omistajan’ eli kaupungin hallinnassa.

Yksisuuntaisen tiedottamisen lisäksi vuorovaikutusta tulisi lisätä. Ajankohtaisen, kootun faktan lisäksi ihmisille pitäisi antaa helppo mahdollisuus kysyä ja tulla kuulluksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi lisätiedon lähteitä eli vastaavien virkamiesten nimeämistä, kommentointimahdollisuutta tai ihan pelkkää peukuttamista.

Monella on myös mielessä ”Miten voin vaikuttaa?”