Räikän tulet, rautavanne ja vaahtokarkit

Viime lauantaina oli Ylöjärvellä Räikän tulet -tapahtuma, jonne ryykättiin lasten kanssa Teletappimaasta päästyämme. Parituntinen oli täynnä ohjelmaa: oli puhetta, käristemakkaraa, taikuria, trubaduuria, perinneleluja, askartelupajaa, arpoja… Illan päätti tuliesitys.

wpid-räikän-tulet-yleisöä.jpg.jpeg

wpid-tulet-räikän-rannassa.jpg.jpeg

wpid-lasten-lennokkiaskartelu.jpg.jpeg

wpid-fire-lady.jpg.jpeg

Fire ladyn esitys vakuutti lapsen: Äiti, onko tossa vanteessa palavia vaahtokarkkeja? Äiti, osaatko sinä pyörittää vannetta? Äiti, pitäiskö koettaa?

Synttäreillä kiipeiltiin seinille

Oli viime viikolla toisetkin synttärit: vanhempi täytti pari vuotta enemmän kuin nuorempi. Sukkaeläinaskartelu ei enää kymmenvuotiasta kiinnostanut, joten lähdettiin porukalla kiipeilykeskus Hänkkiin purkamaan ylimääräisiä energioita.

Menimme paikalle sunnuntai-iltapäivänä, kun ovet suljettiin muulta yleisöltä. Meillä oli omat tarjoilut mukana, ja kun sipsit ja limpsat oli saatu ladattua sivupöydälle, päästiin itse asiaan. Paikan pitäjä Ville piti pienen briiffauksen kiipeilyn säännöistä (ihan riti rinnan ei saa kiipeillä eikä seinällä olijan alla saa seistä) ja tavoitteista (samanvärisistä möhkäleistä ja nupeista muodostuu kiipeiltävä reitti). Ohjeistuksen jälkeen vaihdettiin kiipeilykengät jalkaan ja lähdettiin ottamaan seinästä mittaa.

Voin raportoida, että kymmenvuotiaat koululaiset pesevät keski-ikäisen konttoristin tässä lajissa 6-0. Voin myös raportoida, että siitä huolimatta kiipeily oli tosi kivaa. Se oli niin kivaa, ettei tehdessä kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka joutui pinnistelemään: täytyi vaan keskittyä seinällä pysymiseen ja seuraavan askeleen ottamiseen – ja ylös päästyään sen miettimiseen, miten mennä kunnialla alas. (Ja kivaa oli myös, että alas päästyään saattoi mennä hakemaan kourallisen naksuja ja mukillisen limpsaa ennen seuraavaa yritystä.)

wpid-kiipeilykeskus-hänkki.jpg.jpeg

Pari tuntia meni tosi nopeasti. Lapset kävivät noutamassa seiniltä Villen sinitarraamia kuvia, kiipeilivät vapaasti, painivat vapaasti, juoksivat ympyrää, leikkivät hippaa, pelasivat ilmapalloa ja jalkapalloa, keinuivat köydessä, tikkaissa ja renkaissa,  tankkasivat evästä ja käyttäytyivät älyvapaasti ja räkä poskella, niin kuin lasten kuuluukin.

Mikä onni, että synttärit eivät olleet meillä kotona!

Arkikuvahaaste: pitkäperjantai

wpid-img1397851614869.jpg

Facebookissa kiertää arkikuvahaaste. Eilen oli teknisesti pyhä ja vapaata, joten mikäs oli kuvaillessa rai-rai-raitateemaa:

  • Aamulla päätin taas kerran, että rikkinäisten sälekaihtimien tilalle pitää vaihtaa toiset verhot. En taaskaan vaihtanut.
  • Vaihdoin lakanat ja pesin koneellisen pyykkiä. Todennäköisesti teen samaa huomenna.
  • Join aamukahvin toissavuotisesta One Day Design Shopista ostamastani raitamukista.
  • Kastelin rairuohon ja nostin tipun pystyyn.
  • Vietin kivan päivän Tampereella sukulaisissa mm. Tiitiäisen puistossa. Ollapa Hämeenlinnassakin samanlainen! Tai edes sinne päin.

Ulkoista synttärit Action Factoryyn

Hyvä äiti rakastaa lasten syntymäpäiväjuhlien järjestämistä. Hän aloittaa seuraavan vuoden suunnittelun jo edellisten kutsujen jälkiä siivotessaan, miettii lapsen persoonallisuuden pedagogista kaarta, seuraa synttäriskeneä ja benchmarkkaa vertaisten toteutuksia. Hyvä äiti askartelee lapsen kanssa kutsukortit, jotka lähettää vieraille hyvissä ajoin. Hyvän äidin lapsella on synttäreillään itse leivottu kakku ja ainakin seitsemän muuta sorttia – joista lapset pitävät – sekä ohjauttua ja kehittävää toimintaa koko kahden tunnin ajan. Lähtiessään vieraat saavat lahjapussit, joista riittää hyvää mieltä kotiin saakka.

action-factory-sisäänkäynti

Sitten ollaan me toiset, jotka pelätään lasten synttäreitä ja toivotaan niiden unohtavan koko asian. Ja kun niin ei tietenkään käy, yritetään parhaamme ja räpiköidään juttu läpi kelloa katsoen, hikeä otsalta pyyhkien, mielessämme vuorotellen rukoillen ja kiroillen sekä halkopinon väliin piilotettua salapulloa kaivaten.

Tänä vuonna olin reilusti huono äiti ja  ulkoistin hullunmyllyn. Yhdeksänvuotiaan synttärit pidettiin Action Factoryssa, ja se raha meni oikeaan osoitteeseen. Kävin kaupassa ostamassa limpsat, sipsit, keksit ja karkit ja menin lapsen kanssa varttia ennen synttäreiden alkua tapahtumapaikalle. Pakarisen Lasse otti homman haltuun: piilotti herkut labyrinttiin, täytti pomppulinnan, vastaanotti vieraat, selosti säännöt ja ohjasi ja valvoi riehuntaa. Sillä aikaa huono äiti saattoi palata kotiin jatkamaan töitä ja lakkaamaan kynsiä sekä virkkuukoukkuja.

action-factory-pomppulinnahuone

Parin tunnin päästä kun palasin tehtaaseen, oli vastassa joukko hikisiä poikia. Musiikki pauhasi, eväät oli syöty, limpsa lainehti pöydällä, lahjapakettiriekaleita oli siellä täällä… Ja minä saatoin pakata lahjat kassiin, poistua sankarin kanssa takavasemmalle ja jättää raivauksen ja siivouksen muille. Valkoisen naisen hommaa!

Paperikattaus pelastaa emännän

Kesäisenä viikonloppuna on ihana syödä ulkona vieraiden kanssa. Riittävän ison pöydän saa pukkijaloista (joita on edellisen kerran käytetty maalaustelineenä) ja komeron entisestä ovesta (jota ei kukaan halunnut ostaa siivouspäivänä).

Uusi, pitkä pöytä peitetään paperipöytäliinalla, jonka helmat teipataan pöytälevyn alapuolelle. Pyötään katetaan pahvilautaset ja -mukit sekä paperiset servietit. (Aterimet terästä ja viinilasit lasia eli joku roti sentään!)

paperiliina-ja-tussit

Pöytään katetaan myös tussit, joilla voi kirjoittaa istumajärjestyksen yllätykseksi lautasten alle. Samoilla tusseilla voi myös näyttää lapsille, kuinka kaunoa kirjoitettiin silloin, kun äiti oli koulussa. Lapsivieraat voivat innostua kuvioimaan koko pöydän, kun kerrankin saa piirrellä liinaan oikein luvan kanssa.

Nautitaan savukalasta ja uusista perunoista, lämpimästä ilmasta, viileistä juomista ja hyvästä seurasta.

Paras on kuitenkin tulossa: pitkän ja perusteellisen syömisen ja seurustelun jälkeen on aika hoitaa tiskit ja aloittaa saunan lämmittäminen. Homma hoituu yhdellä vaivalla, kun pesään pannaan paperiliina sytykkeeksi ja lautaset lämmittävät kiviä klapien kaverina.

Kun arki koettaa, otetaan pukkijalat taas maalauskäyttöön.

Pikasiivous pelastaa emännän

Vieraat tulevat aamupäivällä ja itse olet vasta herännyt. Illalla katsoit Tähtiporttia (siitä huolimatta, että siinä ei ollut McGyver ja siitä huolimatta, että olit päättänyt vähän siistiä paikkoja ennen vieraiden tuloa).

keittön-sotkuinen-työtaso

Ei hätää! Pikasiivous (tunnetaan myös nimellä laatikkosiivous ja koriraivaus) pelastaa.

Keittiön-työtaso-koriraivauksen-jälkeen

 

Tämän jälkeen vaan peset vessan lavuaarin ja pöntön ja vaihdat uudet pyyhkeet. Sitten voitkin vastaanottaa vieraat ja ehdottaa yhteistä ohjelmanumeroa, ruokakaupassa käymistä!

Luhalahti palvelee mökkiläistä

Olin viikonloppuna hyvän ystävän mökillä Ikaalisissa. Perjantai-illan vesisateen ja sunnuntaiaamun auringonpaisteen väliin mahtui pilvipoutainen lauantai täynnä toimintaa.

Mökkiä lähinnä oli Luhalahden kylä (pop. 300). Kaikki tarvittava löytyi:

  • Luhalahti City -autohuolto tarjosi kaasupullon ja vesivessan.
  • Huopion markkinoilta saatiin rengaspoltin ja ruisleipä.
  • Myllyn kirpparilta mukaan tarttuivat mm. mokkasaapikkaat ja Mouli-raastin.

Huopion markkinatLuhalahden autohuolto

Myllyn kirppari