kulttuuri

by

Tehoturistin Thessaloniki

Olin viime viikon työmatkalla Thessalonikissa. Konffaohjelman lisäksi ehdin suorittaa turistin velvollisuuksia: yhden ehtoollisviinin, kaksi museota, kolme kirkkoa, neljä merenelävää, viisi kauppaa ja kuusi kaljaa.

6. Hellas, Fix, Vergine, Alfa, Mythos – ja Amstel.

olut hotellin parvekkeella

5. Apteekista korvatulpat, kulmakioskista vesipullo, kirpparilta hellepaita, torimyyjältä nahkasandaalit ja lentokentän taxfreestä tuliaissuklaat.

4. Grillattuja sardiineja, paistettuja anjoviksia, savustettua mustekalaa, höyrytettyjä sinisimpukoita.

lounaspaikka

3. Agia Sophia ja pari muuta toimivaa Agia/Agiosta.

20160611_121855

2. Bysanttimuseo ja Valkoinen torni.

bysanttilainen invalidi

1. Viimeisenä iltana makasin hotellihuoneessa ja katselin televisiota. Kyytipojaksi olin ostanut lähikaupasta niiden ainoan pienen viinipullon – Athos-vuoren munkkien tekemää ehtoollisviiniä (6,10 e / 375 cl). Siitä huolimatta en saanut kielillä puhumisen lahjaa, joten jouduin seuraamaan paikallista talk showta, tv-shoppia, uutislähetystä, saippuasarjaa, ajankohtaisohjelmaa ja 70-luvun elokuvaa kreikaksi.

20160610_203744

Iloinen leski ja iloinen kuski kesäretkellä
by

Iloinen leski ja iloinen kuski kesäretkellä

Olin (kuski) äitini (leski) kanssa pitkällä viikonlopulla Itä-Suomessa. Muutamassa päivässä suoritettiin monta kesälomaan kuuluvaa asiaa:

saunavihta ja laudeliina

Sauna ja vihta ja pellavainen laudeliina. Onnea on sellainen päivä, jolloin on aamusauna ja iltasauna. Sateella voi olla myös päiväsauna.

hellepäivän ilta-aurinko saimaalla

Helteinen päivä järvellä. Aurinko paistoi iltaan saakka. Lippalakki lensi veteen ja nenä punoitti reissun jälkeen aurinkovoiteista huolimatta.

avantotossut kuumalla hiekalla

Avantotossuja tarvittiin: tuulettoman rannan hiekka oli polttavan kuumaa – ja vesi yhtä kylmää kuin uimakauden alussa.

Kesä kuivaa, minkä kastelee. Vanha viidakon sananlasku.

Kesä kuivaa, minkä kastelee. Vanha viidakon sananlasku. (Kuvassa myös siivousrätti!)

luonnonyrttisalaatti

Orvokkia, poimulehteä, ahomansikkaa, koivua, voikukkaa, mäkimeiramia tavallisen lehtisalaatin päällä. Ei siis eletty vain grillimakkaralla!

oopperajuhlien yleisöä

Oopperajuhlilla käytiin kuuntelemassa Iloinen leski. Katsomossa oli n. 2198 muutakin ihmistä.

järvimaisema punkaharjulla

Punkaharjulla maisemankatselu- ja evästauko. Ja myös selfie- (ei kuvassa).

Kun pato avataan, koskinäytöksessä virtaa puoli miljoonaa kuutiota vettä sekunnissa.

Kun pato avataan, Imatrankoskesta virtaa puoli miljoonaa lirtaa vettä sekunnissa.

imatrankosken rannan kaiverrukset

Venäläiset turistit ovat jättäneet jälkensä Imatralle jo kauan sitten.

tyhjä oluttölkki ja Imatran valtionhotelli

Suomalaiset turistit jättävät jälkensä Imatralle edelleenkin.

kruunupuiston hiidenkirnut

Oho, täällähän on hiidenkirnuja!

Iloinen läski oli Parikkalan patsaspuistossa.

Iloinen läski oli Parikkalan patsaspuistossa.

by

Operetti – näyttämötaiteen mauto

Operetti on vähän merkillinen taiteenlaji näytelmän ja oopperan välillä. Se ei ikään kuin vaadi yhtä hyvää tarinaa ja ilmaisua kuin näytelmä eikä toisaalta ole täysin musiikilla kuljetettua kerrontaa. Itse olen tässä suhteessa joko tai: joko hyvät näyttelijät ja teatterin keinot tai laulun lahjan ja oikean koulutuksen saanut laulaja, joka antaa musiikin puhua puolestaan.

Operetti on kuin mopoauto: se ei ole mopo eikä se ole auto. En oikein osaa suhtautua siihen – vaatisi varmaan harjaannusta.

IMG_20150704_183053

Savonlinnassa esitetään Iloista leskeä tällä viikolla. Jonossa sekä iloisia että leskiä.

by

Suomifilmi-singalong

Bio Rexissä päättyi juuri yhteislaulutilaisuus. Salissa soivat tunnin ajan laulukohtaukset vanhoista suomalaisista elokuvista: Romanssista Rosvo-Roopeen ja Kulkurin valssista Katupoikien lauluun. Oltiin likkakaverin kanssa paikalla edustamassa nuorisoa (alle 50-vuotiaita) ja paikattiin ikäjakaumaa myös kahdella alakouluikäisellä lapsella. Kulttuurihistoria, kansansivistys, lauluharjoitukset ja lastenhoito yhdellä iskulla siis!

wpid-suomifilmi-yhteislaulu.jpg

Leif Wager ja Regina Linnanheimo elokuvassa Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Yllä poutapilvet.

– Kaikista kivoin laulu oli Rosvo-Roope, ilmoitti toinen lapsista paluumatkalla. (Se oli myös ainoa laulu, jonka hän jollain tavalla tunnisti.) – Onneksi oli eväät mukana, totesi toinen tyhjän pähkinäpussin takaa.

Meillä äideillä oli sen sijaan mukava ilta. Kaikkiin lauluihin eivät äänialat riittäneet (esim. Seitsemän tuntia onnehen), mutta tuntiin mahtui paljon helppoakin (Pot-pot-pot-potkut sain). Kiitos Kavi ja Kino Tawast, tullaan toistekin – jos mukana seuraavalla kerralla vaan on Balladi Saimaalta!

P.S.  Tästä huolimatta en äänestänyt keskustaa, persuja enkä kokoomusta.

by

Mies minun makuuni

Seuraava teksti on tehty viisi vuotta sitten.

Jos televisio-ohjelmista tai elokuvien sankareista pitäisi nimetä oma ihannemies, valintani olisi selvä.

Tämä mies on todellinen toivevävy ja unelmien poikamies samassa persoonassa:

  • hän suhtautuu naisiin asiallisesti eikä osoita perimiehisestä ammatistaan huolimatta minkäänlaisia machoilun merkkejä 
  • hän kunnioittaa vanhempiaan mutta osaa ottaa oman paikkansa perhefirman johdossa
  • hän on aina ystävällinen ja auttavainen muita ihmisiä kohtaan
  • lemmikeillä on hyvä olla hänen kotonaan ja mukanaan
  • hänellä on merkittävä paikka oman yhteisönsä rakentajana ja ylläpitäjänä, aivan konkreettisesti
  • hänellä on hyvä huumorintaju ja hän osaa nauraa myös itselleen
  • hän hallitsee tiukatkin tilanteet ja säilyttää toimintakykynsä muiden hätääntyessä
  • hänen arvomaailmansa on nykyaikainen ja hän edistää toiminnallaan kestävää kehitystä
  • ei koreile vaatteilla vaan pukeutuu tilanteen mukaan
  • hänellä on sopushtainen vartalo sekä oma, tuuhea tukka ja tasaiset hampaat.

Jos oikein haluaa vikaa hakea, niin todennäköisesti sankari hallitsee työmaalla ja toimistossa myös flirtin (onhan sarjoissa se ainanen blondi mukana työparina) – mutta silmäpeliä pidemmälle on tuskin kuitenkaan menty.

Puuha-Pete – tietenkin.

http://www.telegraph.co.uk/culture/tvandradio/11158285/New-Bob-the-Builder-unveiled-which-do-you-prefer.html

by

Räikän tulet, rautavanne ja vaahtokarkit

Viime lauantaina oli Ylöjärvellä Räikän tulet -tapahtuma, jonne ryykättiin lasten kanssa Teletappimaasta päästyämme. Parituntinen oli täynnä ohjelmaa: oli puhetta, käristemakkaraa, taikuria, trubaduuria, perinneleluja, askartelupajaa, arpoja… Illan päätti tuliesitys.

wpid-räikän-tulet-yleisöä.jpg.jpeg

wpid-tulet-räikän-rannassa.jpg.jpeg

wpid-lasten-lennokkiaskartelu.jpg.jpeg

wpid-fire-lady.jpg.jpeg

Fire ladyn esitys vakuutti lapsen: Äiti, onko tossa vanteessa palavia vaahtokarkkeja? Äiti, osaatko sinä pyörittää vannetta? Äiti, pitäiskö koettaa?

by

Taidetta lapsille

Ystävän ja sen lasten kanssa käytiin tutustumassa taiteeseen. Pinsiössä on Nancy Holtin maisemataideteos nimeltään Up and Under. Se on sorakuoppaan tehty teletappimaa: betonirumpuja, nurmikumpuja ja vesilammikoita.

wpid-tyttö-seisoo-yltä-ja-alta-teoksen-harjalla.jpg.jpeg

Onko maataide taidetta? En tiedä, mutta voittaa pelkän sorakuopan. Ja se on paikka, jossa viihtyvät niin lapset kuin aikuiset. Pinsiössä on harjun päällä laavu ja nuotiopaikka puineen, ja sieltä näkyy taideteos kokonaisuudessaan. Itse kohde on sorakuopassa. Se koostuu pohjois-etelä- ja itä-länsi-suuntaisista siltarumpujen muodostamista maisemoiduista tunneleista, niiden ympärillä kulkevasta kaarevasta maavallista ja matalista betonipohjaisista lammikoista.

Hieno paikka. Meillä meni porukalla yli tunti paikan tutkimiseen, sienien keräämiseen, sieniveneen uittamiseen ja sen lammikosta pelastamiseen. Hyvä Nancy, ajattelemme sua lämmöllä. Ja ensi kerralla käymme myös puuvuorella.

wpid-kolme-lasta-maan-silmän-reunalla.jpg.jpeg

 

 

by

Karkkitehtuuria ja rautalankaa taiteiden yössä

Hämeenlinnan taiteiden alkuillassa oli järjestetty lapsille kivaa ohjelmaa. Käytiin katsastamassa Verkatehtaan tarjontaa (niin kuin moni muukin):

image

Ensin tehtiin nukkekotiin pari uutta tuolia. Toinen on klassisempi rokokoomalli, toinen moderni lepotuoli.

image

Sisustushommista siirryttiin rakennusalalle. Tehtiin talo ja sen pihaan teltta. Valitettavasti karkkitehtuuriluomukset piti syödä ennen kotimatkaa, sillä nurkkahirsi irtosi sokkelista ja rakennus alkoi uhkaavasti romahtaa.

Uudet yritykset huomenna, kun on karkkipäivä.

by

Ukkosten välissä kesäpuuhaa

Aamulla heräsin ukkoseen ja illalla oli sama räiske. Näiden välisenä kahtenatoista tuntina ehdin lomapäivänäni:

  1. Imuroida. (Ei olisi pitänyt eilen manata.)
  2. Pestä keittiön lattian.
  3. Ottaa pakastimesta pussillisen suorittua savuhaukea.
  4. Pestä koneellisen puna-valkopyykkiä ja ripustaa sen ulos kuivumaan.
  5. Käydä Hämeenlinnan taidemuseossa Taiteilijatoveruutta-näyttelyssä.
  6. Käydä pikkukaupunkilaisessa ruokakaupassa.
  7. Hakea kuivat pussilakanat ja tyynyliinat narulta.
  8. Tehdä lounaaksi savukalapihvejä ja sitruuna-kapris-perunasalaattia ja nauttia sen äidin kanssa.
  9. Repiä vadelmapensaan juurelta vuohenputket ja luumupuun juuriversot.
  10. Siirtää osan vadelmaversoista saunan taakse verkkoaidan viereen juurtumaan.
  11. Ommella yhteen eilen virkkaamiani isoäidinneliöitä. (Näistä ei tulekaan ponchoa.)
  12. Pedata ulkoilmalta tuoksuvat pellavalakanat sänkyyn.

Tämähän on yhtä työntekoa koko loma!

by

Blogiton tammikuu

Monet suomalaiset ovat tänäkin vuonna aloittaneet blogittoman tammikuun viettämisen. Blogiton tammikuu on perinne, jolloin ihmiset päättävät olla käyttämättä blogeja tammikuun aikana. Perinne on lähtöisin blogikäyttönsä hallitsevien ihmisten keskuudesta.

Kyselytutkimukseen vastanneista 18 prosenttia kertoi viettäneensä viime vuoden tammikuun nauttimatta yhtään blogia. Vielä vuonna 2011 blogittomaan tammikuuhun osallistui noin 14 prosenttia suomalaisista. Kyselyssä ilmeni, että blogittoman tammikuun vietolla oli yhteys koulutuksen määrään: vähemmän koulutetut viettivät muita todennäköisemmin tammikuun ilman blogeja.

Kyselyn teettäneen koordinaatioyksikön päällikkö arvioi, että erityisesti tempauksen suuri näkyvyys sosiaalisessa mediassa on innostanut nuoria hillitsemään bloggaamistaan. Lisäksi bloginkulutuksen vähentämisellä voi säästää tuntuvia määriä aikaa.

”Jos blogittomalla olo tuntuu kovin vaikealta, kannattaa ehkä vähän huolestua ja miettiä, käyttääkö liikaa blogeja. Nyt itseään voi testata ja samalla voi saada muilta suomalaisilta vertaistukea”, koordinaatioyksiköstä kerrotaan.

Brittiläinen säätiö on muistuttanut, että kuukauden tauko ei pelasta blogien haitoilta – muutaman raittiin päivän viettäminen joka viikko olisi tehokkaampi tapa.

Mukalähteet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tipaton_tammikuu
http://www.hs.fi/kotimaa/Tipaton+tammikuu+on+nuorten+aikuisten+suosiossa/a1388554009564
http://www.tipaton.fi/