virkkaaminen

by

Neuletakkiin isoäidinneliöitä

Koetin kerran tehdä koko neuletakin isoäidinneliöistä – huonolla menestyksellä: takki oli kuin reikäinen, jäykkä laatikko. Siitä kokeilusta tuli äkkiä torkkupeitto, jossa suorat kulmat ja suuret reiät eivät haittaa.

Kesällä virkkailin langanjämistä neuletakin selkämyksen eli yhdistin palat sopivan kokoiseksi suorakulmioksi (o.s. suorakaide). Etukappaleet (kapeammat suorakaiteet) neuloin 2 o, 2 n -joustinta, toisen kappaleen reunaan tein napinlävet. Hihat samaa joustinneuletta, mutta resorit jämälangoista kiinteitä silmukoita virkkaamalla.

Isoaidinnelio-neuletakki

Edestä näyttää ihan asiapirkon neuletakilta.


Isoaidinnelio-neuletakin-selkamys

Takaa näyttää Pikkukakkosen juontajan työvaattelta.


Neuletakin-hihan-resori

Lanka ei (tällä kertaa) loppunut kesken, vaan väriresori on tehty tarkoituksella.

by

Virkattu vessanmatto

image

Oli joulun jälkeen hyviä päiviä virkata isoäidinneliöitä. Ja oli valmista materiaalia: äidin vanhoja vinokaitaleita. (Vähän turhan kallis materiaali jaloissa tallottavaksi, mutta kun se oli yhtä valmiina ja joutilaana kuin koukku toisessa kädessä, niin otin käyttöön. Seuraavalla kertalla käytän virttyneistä teepaidoista itse leikattua suikaletta.)

Neliöitä on helppo tehdä telkkaria katsellessa. Valmiit ruudut on helppo pinota odottamaan muiden valmistumista. Palasista on helppo sommitella juuri oikean kokoinen ja mallinen matto lattiaan. Mallaaminen on helppoa, kun palojen paikkaa voi vaihtaa lennosta.

Myös neliöiden yhdistäminen on helppoa, mutta urakan toiseksi tylsin vaihe. Tylsin on päättely – mutta senhän voi tehdä myöhemmin, sillä hapsut jäävät nurjalle puolelle!

Matto on liukas suoraan kaakelilattian päällä, joten alle on hyvä laittaa liukueste tai jättää vanha kaupasta ostettu kumipohjainen plyyssimatto.

by

Heijastinlankaa pipoon

Ongelma: kylmä ja pimeä.

Ratkaisu: pipo ja heijastinlanka.

wpid-20151023_071833.jpg

Noin vitosen langat ja kutosen koukku Lidlistä. Pipon teko aloitettu päälaelta ja virkattu puolipylväillä tasaisesti lisäten, kunnes silmukoita noin kuusikymmentä. Sitten vaan suoraa välillä lapsen päähän mallaten. Reunaan ryhdistävä rapuvirkkauskerros ja lapsi itse tekemään tupsu.

Ai katos, tulikin liikennevalon värit. Ja punaisella pysähdytään.

by

Tahrantorjunnan uusi aika on nyt

Oletko sinäkin kyllästynyt vanhoihin tiskirätteihisi, jotka siivoamisen sijaan vain levittävät likaa? Etovatko sinuakin bakteereja kuhisevat vanhanaikaiset liinat? Eihän sinustakaan ole mukavaa pitää kauniissa keittiössäsi haisevia ja epäsiistejä kankaita? Epäilyttäväkö sinuakin massatuotantona tehtävät ja täysin epäekologiset, keinokuituiset tuotteet? Eihän sinustakaan oli mukavaa täyttää kaappiasi erilaisilla räteillä, lumpuilla, karhunkielillä ja muilla välineillä?

Unohda kaikki tuo: tahrantorjunnan uusi aika on nyt.  Markkinoilla on nyt vallankumouksellinen innovaatio siivousteknologian alalla. Saatavilla on täysin uudenlainen tahrantorjuntajärjestelmä, joka perustuu alkukansojen ikiaikaiseen viisauteen. Tarvitset vain yhden tuotteen, joka tekee kaiken: se puhdistaa, kuivaa ja kiillottaa pinnan kuin pinnan helposti, nopeasti ja luonnollisesti.

Afrikankukka-järjestelmä on kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas, sillä yhdellä tuotteella pyyhit lian, hankaat tahrat tai kuivaat pinnat. Järjestelmä on ekologinen, sillä et tarvitse muuta kuin vettä – ei siis haitallisia kemikaaleja tai desinfioivia myrkkyjä keittiöösi, joten menetelmä on turvallinen niin sinulle kuin läheisillesi ja ennen kaikkea lapsillesi.

wpid-afrikankukka-tiskirätti.jpg.jpeg

 

Puhdistusjärjestelmän teho perustuu huolellisesti valittujen materiaalien luonnollisiin ominaisuuksiin. Käyttöön on looginen värikoodaus: liinan tummimmat osat on tarkoitettu vaikeisiin tahroihin ja pinttyneeseen likaan, vaaleampi värialue keskivaikeaan likaan ja valkoinen osio kevyeen pyyhkimisiin ja kiillottamiseen. Ilmava rakenne takaa sen, että tuote kuivuu käytön välillä nopeasti. Tuotteen voi myös kätevästi pestä koneessa muun pyykin mukana!

Tämän helpompaa ei lianpoisto voisi olla. Tilaa omasi nyt ja astu tahranpoiston uuteen aikakauteen!

**

Kiitos inspiraatiosta, Pirjo.

by

Virkkaa paikat virttyneisiin espadrilloihin

Espadrillo-sandaalit ovat erinomaiset kengät. Olen muutaman kesän lampsinut alekorin espoilla, ja kilometrit näkyvät niin pohjissa kuin päällisissä.

Pohjien elvyttämiseen en ole vielä keksinyt keinoa, mutta päällisiä pystyy paikkaamaan vaikka virkkaamalla. Taannoisen automatkani afrikankukat jatkavatkin matkaansa kenkien kanssa.

image

Malli vaatii vielä kehittelyä. Ympyröiksi täydennetyt kahdeksankulmiot pitää vielä liittää lisäpalasilla kantapään takaa kulkeviin suorakaiteisiin. (Tämä olisi pitänyt ottaa huomioon virkatessa eli palojen olisi pitänyt olla suunnikkaat.) Periaate on kuitenkin hyvä – enää eivät varpaat pyri kurkkimaan hiukikuluneen kankaan läpi.

by

Afrikankukkia automatkalla – apua yhdistämiseen?

Olin viikonlopun kaverin mökillä. Sinne oli pitkä matka – onneksi autossa oli ilmastointi ja kassissa virkkuukoukku ja langanloppuja. Ikuisten isoäidinneliöiden jälkeen päätin opetella afrikankukkien teon uuden Suuren käsityölehden ohjeen mukaan. Nämä kukat olivat kahdeksankulmaisia, ja lehdessä ne toimivat neliön pohjana. Minä en tehnyt neliöitä vaan jätin homman kukka-asteelle.

wpid-afrikankukat.jpg

Kukkia ehti virkata tankkaus-, pissa- ja muiden taukojen välillä aika monta. Nyt kysymys: miten ihmeessä nämä saa yhdistettyä tasaiseksi pinnaksi ilman että kukkien väliin muodostuu ammottavia aukkoja? En löytänyt netistä ohjeita kuin kuusikulmaisiin kukkiin.

Mun logiikalla näistä paloista saa tehtyä jalkapallon. Apua?

 

by

Ukkosten välissä kesäpuuhaa

Aamulla heräsin ukkoseen ja illalla oli sama räiske. Näiden välisenä kahtenatoista tuntina ehdin lomapäivänäni:

  1. Imuroida. (Ei olisi pitänyt eilen manata.)
  2. Pestä keittiön lattian.
  3. Ottaa pakastimesta pussillisen suorittua savuhaukea.
  4. Pestä koneellisen puna-valkopyykkiä ja ripustaa sen ulos kuivumaan.
  5. Käydä Hämeenlinnan taidemuseossa Taiteilijatoveruutta-näyttelyssä.
  6. Käydä pikkukaupunkilaisessa ruokakaupassa.
  7. Hakea kuivat pussilakanat ja tyynyliinat narulta.
  8. Tehdä lounaaksi savukalapihvejä ja sitruuna-kapris-perunasalaattia ja nauttia sen äidin kanssa.
  9. Repiä vadelmapensaan juurelta vuohenputket ja luumupuun juuriversot.
  10. Siirtää osan vadelmaversoista saunan taakse verkkoaidan viereen juurtumaan.
  11. Ommella yhteen eilen virkkaamiani isoäidinneliöitä. (Näistä ei tulekaan ponchoa.)
  12. Pedata ulkoilmalta tuoksuvat pellavalakanat sänkyyn.

Tämähän on yhtä työntekoa koko loma!

by

Sateisen lomapäivän sato

Kolmas lomapäivä. Sataa – mutta onhan sisätiloissa puuhailtavaa:

  1. Puhdistin vessan lavuaarin hajulukon. Onneksi putket ovat siinä kohtaa muoviset ja naisvoimin irtikierrettävät.
  2. Pyyhin putket ja pesin lavuaarin.
  3. Nostin vessan irralliset lattialaatat paikoiltaan, imuroin ja pesin ne.
  4. Imuroin ja pesin myös vessan kaakelilattian.
  5. Samoin tein pesin vessanpöntön.
  6. Laitoin metsäretken suopursut maljakkoon vessan kaapin päälle.
  7. Otin pakastimesta sulamaan suppilovahveroita, pekonia ja kermaa.
  8. Kävin kampaajalla.
  9. Istuin hyvällä päällä sohvalla, katselin telkkarista Kaksi vanhaa tukkijätkää ja virkkasin isoäidinneliöitä.
  10. Tein ruuaksi kevytspagettia (ks. kohta 7).
  11. Pesin koneellisen pyykkiä.
  12. Silitin jukatan.
  13. Kävin saunassa.
  14. Jatkoin sohvalla istumista.

Voisko huomenna olla parempi ilma? Muuten joudun ehkä siivoamaan.

by

Virkkaa jämälangoista poncho

Mulla on keränloppuja varmaan 80-luvulta saakka (ja osa langoista on sen näköisiäkin!) Olen käyttänyt jämälankoja ’turkissukkien’ neulomiseen (pätkät yhdistetään solmimalla eikä mitään päätellä), hurautellut kaksinkertaisesta langasta putkisukkia, värkännyt ranteenlämmittimiä ja jemmannut langanpäitä pipoihin, mutta muovikassin pohja ei vieläkään häämötä.

Nyt olen tehnyt joutoaikoinani isoäidinneliöitä, jotta saisin epämääräiset lankajämät hävitettyä jonnekin. Kärsivällisyyteni ei riittänyt peittoon saakka (siinä olisi sitä paitsi ollut ihan jumalaton yhdistäminen ja päätteleminenkin), mutta ponchon sain aikaiseksi:

isoäidin-neliöistä-tehty-poncho

  • Neliöitä tarvitaan 42 – eteen 21 ja taakse sama määrä.
  • Virkkasin kaikkiin lappuihin samanvärisen reunan, jotta se yhdistäisi riemun- ja muun kirjavat palaset.
  • Sommittelin* palasia ja mallailin vaihtoehtoja lattialla. Tuloksena oli ”Hedelmätoffee”.
  • Yhdistin palat toisiinsa virkkaamalla nurjalta puolelta aika harvakseltaan ja huolimattomasti.
  • Kokosin työn periaatteessa kahdesta kappaleesta, joiden koko oli 5×5  ruutua poislukien pääntien 2×2-aukko.
    ponchon-neliöiden-asettelu-etupuoli
  • Poimin pääntieltä sopivalta tuntuvan määrän silmukoita pyöröpuikoille ja neuloin 2 oikein, 2 nurin -resoria niin kauan kuin lankaa riitti.
  • Jätin lankaa niin, että sain virkattua yhden pylväskerroksen reunojen ympäri.
  • Höyrytin ponchon, jotta saumat tasoittuivat ja kireydet poistuivat.
  • Malli on siitä kiva, että siihen voi käyttää mitä lankaa vaan ja lopputulos istuu aina yhtä hyvin.

* Ei tämä mitään, mutta katsokaas, miten kollega sai tuhannesta rumasta lapusta kymmenen kaunista peittoa!

by

Testi: kaksipäinen virkkuukoukku

Meillä oli loppukesästä työpaikalla iso isoäidinneliöoperaatio. Sen aikana näin yhdellä kollegalla kaksipäisen, monivärisen, bambupuisen* virkkuukoukun. Toisessa päässä oli kolmosen koukku, toisessa puoli numeroa isompi.

Törmäsin sellaiseen Wetterhoffilla vähän aikaa sitten ja pitihän se ostaa – kaksi yhden hinnalla**! Nyt olen testannut sitä erilaisiin lankoihin, ja tulos on:

bambupuinen-virkkuukoukku-isoäidin-neliön-päällä

  • Koukku on kaunis. Esteettisyydessä se hakkaa alumiinisen serkkunsa 6-0.
  • Koukku on mukava kädessä. Bambu on lämmin ja joustava materiaali, eikä siitä jää metallin hajua hikisempääkään käteen.
  • Koukussa on kaksi päätä, joten eripaksuisia jämiä voi virkata yhdeltä istumalta.
  • Koukku ei luista kovin hyvin, joten virkkaaminen on hitaampaa kuin sileällä metallikoukulla.
  • Koukun pää on terävä, mikä vaikeuttaa varsinkin löyhäkierteisten lankojen virkkaamista.
  • Ostos oli enemmän taiteellinen kuin pragmaattinen.

 

* Bambu ei kylläkään ole puu vaan ruokovartinen kasvi eli heinä.
** Koukun hinnalla olisi kyllä saanut enemmän kuin kaksi tavallista virkkuukoukkua.