matto

by

Virkattu vessanmatto

image

Oli joulun jälkeen hyviä päiviä virkata isoäidinneliöitä. Ja oli valmista materiaalia: äidin vanhoja vinokaitaleita. (Vähän turhan kallis materiaali jaloissa tallottavaksi, mutta kun se oli yhtä valmiina ja joutilaana kuin koukku toisessa kädessä, niin otin käyttöön. Seuraavalla kertalla käytän virttyneistä teepaidoista itse leikattua suikaletta.)

Neliöitä on helppo tehdä telkkaria katsellessa. Valmiit ruudut on helppo pinota odottamaan muiden valmistumista. Palasista on helppo sommitella juuri oikean kokoinen ja mallinen matto lattiaan. Mallaaminen on helppoa, kun palojen paikkaa voi vaihtaa lennosta.

Myös neliöiden yhdistäminen on helppoa, mutta urakan toiseksi tylsin vaihe. Tylsin on päättely – mutta senhän voi tehdä myöhemmin, sillä hapsut jäävät nurjalle puolelle!

Matto on liukas suoraan kaakelilattian päällä, joten alle on hyvä laittaa liukueste tai jättää vanha kaupasta ostettu kumipohjainen plyyssimatto.

by

Eteisen seinät maalattu

Eteisen seinillä olivat tapetit ja boordi jo parhaat päivänsä nähneet. ’Puhdistus’ tehtiin maalilla: Lujasta NCS-sävy S 0500-N pari kertaa päällekkäin.

numda-mattoSävy sopi paremmin kuin hyvin kashmirilaiseen numda-mattoon, joka taas passasi sinivihreän harmaan lattian väriin. Valkoisessa – murretussakin – on se hyvä puoli, että se tuo valoa ja luo tilan tuntua ahtaaseen eteiseen. (Tilaa tuli silläkin, että maalauksen tieltä raivattiin ylimääräinen roina pois. Jos se pysyy muualla, ilmavuus säilyy sisääntulossa.)

(Asiasta kukkaruukkuun eli mattoon: käsinkirjotut villahuopamatot ovat kauniita, mutta eivät kestä kovaa kulutusta. Tämä kappale on ollut säilössä vaikka kuinka kauan, ja nyt seinälle ripustettuna se on sentään ilo silmälle joskaan ei jalalle. Toinen matto mulla roikkuu vessan seinässä, ja sitähän katselee paljon mieluummin kuin huonosti maalattua lasikuitutapettia!)