Helppo lohipasta ja muuta hyvää keittiössä

Nopea ruoka tulee graavatusta tai kylmäsavustetusta lohesta: Pasta kiehumaan. Sipuli renkaiksi ja valkosipulinkynsi viipaleiksi, pannuun öljyloraukseen kuullottumaan. Hetikohta sekaan purkki maustettua ruoanlaittokermaa (valkoviini) ja sen kuumettua pannulle myös vakuumipaketista valmiiksi viipaloidut lohi- tai kirjolohiviipaleet. Pastasta vedet veks, sitten pannulle ja pari pyöräytystä, jotta aineet sekaisin. Pöytään lisäksi limettiä ja Seafood and Fish -maustemylly. Kalapastan kanssa maistuu esim. Vina Maipo Chardonnay (6,99/plo).

Jälkiruoaksi voikin siirtää keittiön pöydän ja tuolit olkkariin ja seurata keittiön lattian maalausta: Pinta hiomalla rikki. Pölyn ja muun roskan imurointi, rasva- ja muiden keittiötahrojen pyyhintä tärpätillä. Rajaus siveltimellä, iso pinta telalla. Ensimmäinen kerros 10 % ohennettua Betolux Akvaa (62,90/prk), sen kuivuttua toinen kerros ohentamatonta maalia. Sävy K499 (sävytys 3,95/prk).

Onneksi tuli otettua se viinipullo jääkaapista ennen maalausta, niin ilta sujui rattoisasti värin kuivumista katsellen.

Eteisen seinät maalattu

Eteisen seinillä olivat tapetit ja boordi jo parhaat päivänsä nähneet. ’Puhdistus’ tehtiin maalilla: Lujasta NCS-sävy S 0500-N pari kertaa päällekkäin.

numda-mattoSävy sopi paremmin kuin hyvin kashmirilaiseen numda-mattoon, joka taas passasi sinivihreän harmaan lattian väriin. Valkoisessa – murretussakin – on se hyvä puoli, että se tuo valoa ja luo tilan tuntua ahtaaseen eteiseen. (Tilaa tuli silläkin, että maalauksen tieltä raivattiin ylimääräinen roina pois. Jos se pysyy muualla, ilmavuus säilyy sisääntulossa.)

(Asiasta kukkaruukkuun eli mattoon: käsinkirjotut villahuopamatot ovat kauniita, mutta eivät kestä kovaa kulutusta. Tämä kappale on ollut säilössä vaikka kuinka kauan, ja nyt seinälle ripustettuna se on sentään ilo silmälle joskaan ei jalalle. Toinen matto mulla roikkuu vessan seinässä, ja sitähän katselee paljon mieluummin kuin huonosti maalattua lasikuitutapettia!)

Pysyykö Luja kaakelissa?

Keittiön puuhellan takana on väri-iloittelu ja kaakelikokoelma: sileä seinäpinta on vihreä, osa kaakeleista vaaleansinisiä ja osa valkoisia ja sinikukallisia. Tai oli – koko kulman päälle maalattiin Luja 7:n sävy K499 eli harmaa.

lujalla-maalattu-kaakeliEnsimmäinen kulutustestikin on jo tehty. Päivää maalauksen jälkeen uunista pukkasi kaakeliin puolen tunnin ajan kanansiipistä höyryä. Maali ei ollut siitä vielä millänsäkään, joten ihan hyvältä vaikuttaa! Ja onneksi tiskirättikään ei käy seinillä turhan usein.

Maalaa Lundia lattiamaalilla

wpid-maalattu-lundia-kirjoituspöytä.jpg.jpegLundia on uskollinen ystävä. Kirjahyllyt ja kirjoituspöytä ovat muuttaneet mukanani kymmeniin osoitteisiin vuosikymmenten aikana – ja kyllä se niistä näkyykin. Laatikostosta on vähän reuna repsahtanut ja pöytälevy on yrittänyt salaa haljeta, mutta laadukasta tavaraa kannattaa korjailla.

Pöytälevystä hiottiin pinta rikki ja päälle siveltiin kerros Otex-tartuntapohjamaalia. Sen kuivuttua levy maalattiin kahteen kertaan Permo-lattiamaalilla. Laatikostojen kuoret saivat saman käsittelyn (paitsi seinää vasten tulevat takalevyt). Laatikoille ei tehty mitään (ei edes pyyhitty rätillä), ja vanhan mäntypinnan kontrasti kiiltävän maalin kanssa on aika mukavan näköinen.

(Joo, pitäisi varmaan tuolikin paikkailla.)

Lattian maalaus siisti eteisen

Permo on hyvin riittoisaa maalia. Makkarin lattiaan ostamani kympin purkki oli liioittelua!

wpid-eteisen-lattia-ennen-maalausta.jpg

Eteisen lakattu puulattia kyllä huusi uutta pintaa. Periaatteessahan maalaukset kannattaisi tehdä ylhäältä alaspäin, mutta nyt oli syytä käyttää vielä sama pensseli tähän lattiaan, maalia kun oli runsaasti. Tavoitteena toistaiseksi siis pikainen yleisilmeen siistiminen ja lattialankkujen suojaaminen vielä pahemmalta kulumiselta – ei perusteellinen lattiaremontti.

wpid-eteisen-maalattu-lattia.jpg

Kierre on valmis: nyt lattia on paremman näköinen kuin seinät eivätkä kenkähyllyt enää sovi väristään ja koristeovelle pitäisi uusi paikka ja taulu ja peili ylemmäksi valmiiden naulojen sijaan…

Permoa permantoon

wpid-kiiltävä-maalattu-lattia.jpg.jpegMakuuhuoneen uudessa lattiassa on nyt viimeinenkin kerros. Sen jälkeen kun katto ja seinät oli käsitelty, lattia maalattiin. Maalina oli Permo, ja sillä tehtiin kolmella käsittelyllä tasainen, kiiltävä ja liukas pinta. Saa nähdä, kuinka käy villasukan kanssa kesän jälkeen.

Permolla tulee hyvää jälkeä, mutta se on liuoteohenteinen tuote, joten myös käry kävi. Olinkin lasten kanssa yhden yön mummulassa evakossa ja yksi yö meni kellarin varapedissä ns. tuulen alapuolella. Muuta huonoa ei maalista olekaan sanottavana – se on todella riittoisaa, joten seuraava projekti lienee eteisen lattia, kunhan kesä kunnolla saa ja ikkunoita voi pitää reilusti auki! Ja pitkään.

Seinien paperointia ja vähän muunkin

Makuuhuoneen seiniin siis tuli hirren päälle puukuitulevy. Seinien paperointi olikin oma lukunsa tai kaksi eli personal first ja personal last.

Levyt esiliisteröitiin, jotta varsinaisen paperoinnin liisteri ei olisi kaikki imeytynut suoraan huokoiseen levyyn. Levyn saumojen päälle tuli kapea paperinauha ja sitten esikäsitellylle pinnalle makulatuuripaperi. Makulatuuripaperi on kuin valkoista paksua paperitapettia, ja sen tehtävä on toimia tasaisena pohjana maalipinnalle – tai varsinaiselle tapetille, kuka siihen leikkiin ryhtyy. Minä halusin yksiväristä, ja makkelipaperin kuivuttua seinät maalattiin kahteen kertaan Harmonylla (sävynä vanhan ajan värikartan harmaa 356X).

Muutama huomio:

  • Liisteri pitää sekoittaa veteen eikä toisinpäin, ja jauhe pitää vatkata kunnolla, jotta välttyy kokkareilta.
  • Kolme metriä pitkä ja puoli metriä kapea, kostea suikale ei laskeudu luotisuoraan ilman pientä jeesiä ja seinään piirrettyjä kohdistusviivoja.
  • Paperi näyttää liisteröinnin jälkeen ihan muhkuraiselta, mutta liisterin kuivuessa se pingottuu sileäksi.
  • Pintojen kannattaa antaa kuivua kunnolla eri käsittelyjen välillä.

Liisteriä jäi ämpärin pohjalle vielä kun seinät oli tehty. Se käytettiin sitten askarteluun: päällystettiin vapulta jääneitä ilmapalloja sanomalehtisuikaleilla; pahvinen lehtikotelo lattian alta löytyneillä sanomalehden palasilla; kellarin teknisen tilan oven sisäpuolen kuitulevyt samaisilla sanomalehdillä ja vielä yhden pikkuisen muistikirjan kannet vuoden 1929 Hämeen Sanomalla. (Lehdessä nykyäänkin Hämeenlinnan kirje -palstaa pitävä ’Antti’ ottaa kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin: ”Se reipas teko, jolla lapualaiset karkoittivat punapaitaiset kommunistit kotiseudultaan, on nostanut ihailtavaa innostusta kautta maan.” Reippaushan sitten jatkui Lapuan liikkeenä.)

wpid-paperoitu-muistikirja.jpg