Tunika Nosh-kaavalla

Tuoreimmassa Suuressa käsityölehdessä oli pari helppoa trikookaavaa. Tein tunikan, joka oli takaa pidempi kuin edestä.

Hyvät puolet: kaavassa oli kolme osaa: etukappale, takakappale ja hiha. Mulle sopivat tällaiset luolamiesmallit, joissa ei ole turhaa näpertämistä vaan vain olennainen. Kaavojen etsiminen arkilta, jäljentäminen, leikkaaminen ja jatkokappaleiden teippaaminen vei enemmän aikaa kuin neuloskappaleiden yhdistäminen.

Huonot puolet: Koska kaava oli yksinkertainen, malli oli lievästi säkkimäinen. Lisäksi kaivoin materiaaliksi jonkun tehtaanmyymälän poistolaarista hamstraamani halpaakin halvemman jämäpalan. Yhdistelmä ei ollut täysin toimiva.

wpid-nosh-kaavoilla-tunika.jpg

Mutta koska tekeminen oli niin nopeaa ja kaavat ovat nyt olemassa, taidan koettaa toista tunikaa vähän ohuemmasta materiaalista. Proto on hyvästä!

Tilkkutäkit omista päistä

Tosimummo oli tehnyt lapsilleen tilkkutäkit.

Minäkin olen tehnyt lapsille päiväpeitot – tosin luolamiesmallia ilman täytteitä tai vuoria. Se oli nopeaa ja se oli hauskaa, kun siihen älysi ottaa lapset mukaan. Ja kun oli älynnyt ostaa Ikeasta valmiiksi leikattuja neliönmuotoisia paloja.

Yhtenä syksyn kuumepäivänä tehtiin ensimmäinen peite esikoisen kanssa. Lapsi sai

  • laskea, montako palaa tarvittaisiin
  • valita haluamansa ruudut
  • sommitella palaset paikoilleen maton päällä
  • tuoda mulle lappusia oikeassa järjestyksessä saumurin suihin.

En puuttunut työhän missään vaiheessa, ja peitosta tulikin anarkistinen tilkkutyö. Ei säännöllisiä ruutuja vaan pikemminkin raitoja, jos jotain.

wpid-lapsen-epäsymmetrinen-tilkkupeitto.jpg.jpeg

Oho, en jaksanut silittää työtä.

Nuoremman kanssa otettiin samanlainen arbeeti yhtenä tylsänä pyhäiltana. En onnistunut olemaan ohjeistamatta ja neuvomatta, kun lapsi ei tarttunut toimeen riittävän ripeästi ja oma-aloitteisesti. Tuloksena oli se, että toinen valitsi tilkut ja toinen sommitteli ne ohjeistuksen mukaan. Ja toinen toi niitä ommeltavaksi (legoilla leikkimisen ohessa) ja toinen ompeli ne.

wpid-lapsen-symmetrinen-tilkkupeitto.jpg.jpeg

Oho, en jaksanut tätäkään silittää kovin huolellisesti.

Jos olisi pedagogi, analysoisin toimintaamme, ohjaustani, lasteni luonnetta, omaa kasvatussuhdettani lapsiini ja vertaisin prosesseja keskenään. Ja ottaisin opikseni ja kasvaisin ihmisenä ja äitinä.

Kun en ole, totean, että  lastenhuoneen sängyissä kaksi täysin erilaista peittoa, jotka kuitenkin sopivat yleiseen ilmeeseen (lue: sekamelskaan) oikein hyvin.

Pienennä vanha villapaitasi lapselle sopivaksi

Kaupasta ostetun neulepaidan elinkaari on rajallinen: Villavaatteilla on tunnetusti tapana sikistyä kaapissa. Ja jos ne eivät pienene itsestään, niin ne voi pestä pilalle. Tai ainakin kyljet nukkaantuvat ja kainalot vanuttuvat.

Kun paita on aikuisen käytössä tullut tiensä päähän, siitä voi tehdä lapselle sopivan. ”Tein” viikonloppuna lapselle kaksi uutta villapaitaa omista vanhoistani, jotka olin itse pessyt liian kuumassa lievästi huopuneiksi, liian tiiviiksi ja ehdottoman tiukoiksi.

Klassinen T-malli toimii aina:

  • hihat leikataan suoraan poikki ja tarvittaessa niitä kavennetaan (eli leikataan sopivasti saumaa pois)
  • sivusaumoista saksitaan suikaleet pois olkasaumasta aina helman resoriin saakka (reuna leikataan siis suoraksi alkuperäisistä raglaneista tai istutuksista huolimatta)
  • helmasta leikataan ylimääräinen pituus (ellei pesukone ole jo tehnyt kutistusta)
  • pääntielle ei tehdä mitään (työstöön ei valita valtavia v-kaula-aukkoja).

Nämä kolme suorakaiteen muotoista kappaletta yhdistetään: hihat kiinni vartaloon sik sak ja suit sait. Ja sitten sivusaumat yhtä kyytiä hihansuusta helmaan. Valmis!

Jos käytössä ei ole saumuria, voi neulosta ommella tavallisella ompelukoneella. Leveä siksak käy, jos erityisiä joustinneuleita masiinassa ole.

raidallinen-villapaita

oranssi-villapaita-applikoidut-kukat

Tee teepaita toisesta

Teepaita on kiitollinen valmistaa: otetaan iso suorakaide ja lisätään siihen kaksi kapeampaa suorakaidetta hihoiksi – ja tietysti reikä päätä varten.

teepaita

Trikoon ompelu onnistuu tavallisella koneellakin, mutta siihen tarkoitukseen saumuri on ihan ehdoton peli. Surrurrukki ja lapsen vaate on valmis hetkessä.

Paitsi pääntie ja resorit sekä mahdollinen tasku vaativat vähän aikaa, vaivaa ja vanhojen pitkien kalsarien puntteja sekä käytöstä poistettuja toisia teepaitoja.