Kantatut pyyhkeet

Vanhat froteepyyhkeet ovat pehmeitä ja kuivaavat hyvin. Riittävän monen pesun ja kuivauksen (siis ihmisen ja pyyhkeen) jälkeen ne kuitenkin alkavat rispaantua reunoistaan ennen hiuki menoa.

Tein yhdestä hyvinpalvelleesta kylpypyyhkeestä pari käsipyyhettä. Toisen kanttasin vanhasta pöytäliinasta leikkaamallani kaitaleella, toisen muinaisen sateenvarjo-liikelahjan riekaleilla. Note to self: tässä hommassa silitysrauta on ehdoton. Ja varapaketti ompelukoneen neuloja.

dav

Vielä jäi puolikas kylpypyyhe käsiteltäväksi. Ja kolme neulaa rasiaan.

Tunika Nosh-kaavalla

Tuoreimmassa Suuressa käsityölehdessä oli pari helppoa trikookaavaa. Tein tunikan, joka oli takaa pidempi kuin edestä.

Hyvät puolet: kaavassa oli kolme osaa: etukappale, takakappale ja hiha. Mulle sopivat tällaiset luolamiesmallit, joissa ei ole turhaa näpertämistä vaan vain olennainen. Kaavojen etsiminen arkilta, jäljentäminen, leikkaaminen ja jatkokappaleiden teippaaminen vei enemmän aikaa kuin neuloskappaleiden yhdistäminen.

Huonot puolet: Koska kaava oli yksinkertainen, malli oli lievästi säkkimäinen. Lisäksi kaivoin materiaaliksi jonkun tehtaanmyymälän poistolaarista hamstraamani halpaakin halvemman jämäpalan. Yhdistelmä ei ollut täysin toimiva.

wpid-nosh-kaavoilla-tunika.jpg

Mutta koska tekeminen oli niin nopeaa ja kaavat ovat nyt olemassa, taidan koettaa toista tunikaa vähän ohuemmasta materiaalista. Proto on hyvästä!

Tabletille pussi

wpid-tabletin-pussi.jpgTaannoinen pressopannumyssyprototyyppini osoittautui paremmaksi ideaksi kuin käytännön toteutukseksi. (Sehän on ideoiden ominaisuus, ei vika.) Purin siis virityksen ja otin palaset käyttöön: neuleen ja kankaan koko oli juuri sopiva tabletin suojapussiksi.

Kirjekuorimalli on yksinkertainen ommella. Tein tarranauhasta läpänsulkijan, sillä napinläven ompelu neuleeseen olisi mennyt varmasti pieleen.

Mahdollinen parannuskohde: lisätasku laturille ja kuulokkeille sekä pienet sangat kantamista varten. Jos koneessa ei olisi kovaa kuorta, olisi voinut tehdä myös vuorin ja pehmusteet.

Läppärille pussi

Läppäri on pyörinyt laukuissa ja pöydillä ja sohvilla ja sängyillä ja vaikka missä ilman mitään suojaa vasta vuoden. Onhan siinä kovat kuoret, mutta ompelin silti näön vuoksi Chromebookille oman kodin.
Vuorina on farkkukangasta ja päällisenä Finlaysonin Satoa – kumpikin jämäpaloja aiemmista ompeluksista. 

image

Jos olisi halunnut jämäkämmän laukun, olisi näiden väliin voinut laittaa pehmusteen. (Sen olisi voinut saksia vaikka istuin- tai makuualustasta tai kuplamuovista tai pehmustetusta postipussista.) Jätin fyllit tekemättä, kone kun ei kovin paljon matkustele. Nyt sen voi huoletta jättää vaikka sohvalle, jossa se naamioituu yhdeksi muista tyynyistä.

Note to self: jos läppäri on hukassa, katso sohvalta.

Tilkkutäkit omista päistä

Tosimummo oli tehnyt lapsilleen tilkkutäkit.

Minäkin olen tehnyt lapsille päiväpeitot – tosin luolamiesmallia ilman täytteitä tai vuoria. Se oli nopeaa ja se oli hauskaa, kun siihen älysi ottaa lapset mukaan. Ja kun oli älynnyt ostaa Ikeasta valmiiksi leikattuja neliönmuotoisia paloja.

Yhtenä syksyn kuumepäivänä tehtiin ensimmäinen peite esikoisen kanssa. Lapsi sai

  • laskea, montako palaa tarvittaisiin
  • valita haluamansa ruudut
  • sommitella palaset paikoilleen maton päällä
  • tuoda mulle lappusia oikeassa järjestyksessä saumurin suihin.

En puuttunut työhän missään vaiheessa, ja peitosta tulikin anarkistinen tilkkutyö. Ei säännöllisiä ruutuja vaan pikemminkin raitoja, jos jotain.

wpid-lapsen-epäsymmetrinen-tilkkupeitto.jpg.jpeg

Oho, en jaksanut silittää työtä.

Nuoremman kanssa otettiin samanlainen arbeeti yhtenä tylsänä pyhäiltana. En onnistunut olemaan ohjeistamatta ja neuvomatta, kun lapsi ei tarttunut toimeen riittävän ripeästi ja oma-aloitteisesti. Tuloksena oli se, että toinen valitsi tilkut ja toinen sommitteli ne ohjeistuksen mukaan. Ja toinen toi niitä ommeltavaksi (legoilla leikkimisen ohessa) ja toinen ompeli ne.

wpid-lapsen-symmetrinen-tilkkupeitto.jpg.jpeg

Oho, en jaksanut tätäkään silittää kovin huolellisesti.

Jos olisi pedagogi, analysoisin toimintaamme, ohjaustani, lasteni luonnetta, omaa kasvatussuhdettani lapsiini ja vertaisin prosesseja keskenään. Ja ottaisin opikseni ja kasvaisin ihmisenä ja äitinä.

Kun en ole, totean, että  lastenhuoneen sängyissä kaksi täysin erilaista peittoa, jotka kuitenkin sopivat yleiseen ilmeeseen (lue: sekamelskaan) oikein hyvin.

Valtion puputehdas

Hämeenlinnan Hätilässä on aikoinaan toiminut Valtion pukutehdas. Se vaatetti virkamiehiä ja puolustusvoimia 1920-luvulta vuosituhannen vaihteen tienoille. Nykyisin pukutehtaan tiloissa toimii mm. K-kauppa, jossa käyn suunnilleen joka toinen päivä.

Meillä kotona Sairiossa toimi perjantai-illasta sunnuntaiaamuun Valtion puputehdas: lapsi halusi virpomaan asianmukaisissa varusteissa, mikä tarkoitti pinkkiä pupuhaalaria korvineen ja tupsuhäntineen. Onneksi löysin hyvän vihjeen ohjeeseen: Elina oli näköjään tehnyt omille lapsilleen pääsiäisjäniksen virka-asun pari vuotta sitten Suuren käsityölehden (4/2009) kaavoja muokkaamalla, ja minä matkin. Kiitos jakamisesta ja täsmällisestä lähdelehdestä: pääsin heti kaavojen piirtämiseen, kun ei tarvinnut ensin plarata kaikkia vuosikertoja läpi!

Ompelu oli aika nopeaa, kun palasia ei kymmentäkään. Vähän kuminauhaa sinne ja tarranauhaa tonne, niin sain jumpsuitin kasaan.

wpid-pääsiäispupu-ja-sateenvarjo.jpg.jpeg Sunnuntai oli sitten sateinen, mutta ei se mitään. Puputyttö kävi noidan ja kissan kanssa lenkillä ja palasi kotiin kori täynnä karamellia.

Pienennä vanha villapaitasi lapselle sopivaksi

Kaupasta ostetun neulepaidan elinkaari on rajallinen: Villavaatteilla on tunnetusti tapana sikistyä kaapissa. Ja jos ne eivät pienene itsestään, niin ne voi pestä pilalle. Tai ainakin kyljet nukkaantuvat ja kainalot vanuttuvat.

Kun paita on aikuisen käytössä tullut tiensä päähän, siitä voi tehdä lapselle sopivan. ”Tein” viikonloppuna lapselle kaksi uutta villapaitaa omista vanhoistani, jotka olin itse pessyt liian kuumassa lievästi huopuneiksi, liian tiiviiksi ja ehdottoman tiukoiksi.

Klassinen T-malli toimii aina:

  • hihat leikataan suoraan poikki ja tarvittaessa niitä kavennetaan (eli leikataan sopivasti saumaa pois)
  • sivusaumoista saksitaan suikaleet pois olkasaumasta aina helman resoriin saakka (reuna leikataan siis suoraksi alkuperäisistä raglaneista tai istutuksista huolimatta)
  • helmasta leikataan ylimääräinen pituus (ellei pesukone ole jo tehnyt kutistusta)
  • pääntielle ei tehdä mitään (työstöön ei valita valtavia v-kaula-aukkoja).

Nämä kolme suorakaiteen muotoista kappaletta yhdistetään: hihat kiinni vartaloon sik sak ja suit sait. Ja sitten sivusaumat yhtä kyytiä hihansuusta helmaan. Valmis!

Jos käytössä ei ole saumuria, voi neulosta ommella tavallisella ompelukoneella. Leveä siksak käy, jos erityisiä joustinneuleita masiinassa ole.

raidallinen-villapaita

oranssi-villapaita-applikoidut-kukat