Nollahaaskuupannunalunen

Voisi otsikosta luulla, että jouluvalmistelut ovat ehtineet kohtaan jouluglögi, mutta ei.

Tänään oli HAMKin Visamäen kampuksella opiskelijoiden pienet joulumyyjäiset. Tarjolla oli keramiikkaa, koruja, käsitöitä ja tekstiilejä. Huomioni kiinnittyi pannunaluseen:

pannunalunen-huopaa-ja-reiki_23145401293_o.jpg

Mitään muuta ei voinut kysyä tekijältä kuin ”Missä reiät?”

Nehän olivat viereisessä telineessa kaulakoruina:

nina-norin-kaulakorut_23684312821_o

Suunnittelija ja valmistaja Nina Nori kertoi, että kyseessä onkin lähes zero-waste -tuotantolinja: synteettisestä huovasta laserleikataan ympyrät, jotka käytetään koruihin. Oikealla asetelulla huopapohjasta tulee samalla pannunalunen, ja ainoat minimaaliset hukkapalat tulevat kulmien pyöristämisestä. Tästä tykkään!

Tälle voisi vaikka skoolata glögillä Tsaikka-lasista. 😉

Hämeenlinnalaisia kirpputoreja

Loma – ja sataa. Rannalla en ole maannut, mutta jonkun verran olen kierrellyt kirpputoreja huvin vuoksi ja urheilun kannalta. Seuraavassa muutama hämeenlinnalainen kirppis, joista kaikista olen hankkinut jotain (ihan vaan talouselämään osallistuakseni):

  • Hermannin kirppis (Brahenkatu 27). Toiminut samoissa tiloissa Kaurialasssa pitkään, joten vakiintunut myyjä- ja asiakaskunta. Tarjolla enimmäkseen vaatteita ja pikkutavaroita. Erikoisuus: ulko-oven vieressä ilmaiskori, josta saa napata mukaansa myymättä jääneitä artikkeleita.

    virkattu-nalle-roope-ankka-lehtiä

    Iltalukemista ja yökaveri.

  • Kirppulinna (Palokunnankatu 14). Kivenheiton päässä torilta, linja-autoaseman kulmalla. Suhteellisen pieni paikka, joten nopealla käynnillä voi tehdä hyviäkin löytöjä; tarjolla lähinnä vaatteita ja pikkutavaraa.

    farkut-ompelukoneen-edessä

    Nämä olivatkin *vähän* tiukat, joten ne jatkavat elämäänsä jossain muussa muodossa.

  • Fida (Palokunnankatu 5). Ei erityisen edullinen, mutta monipuolinen tarjonta huonekaluista kahvikuppeihin ja kirjallisuudesta kenkiin. Erikoisuus: samaan hintaan sana viikonvaihteeksi ja muiksikin päiviksi eli taustalla lähinnä Radio Dei.

    keramiikkakulhot-wetterhoffin-toukokuu-pöytäliinalla

    Eriväriset mutta samansävyiset keramiikkakulhot sopivat yhteen kattaukseen.

  • Hämeentien kirppis (Hämeentie 11). Entisen säilyketehtaan tiloissa eli mielenkiintoinen ympäristö aivan rautatieaseman vieressä. Neljä eri tilaa; yhdessä huonekaluja ja muissa tavanomaiset kirpputoripöydät. Vaatteita, kenkiä, astioita, kirjoja eli hyvin matkakassiin mahtuvaa artikkelia.

    hämeenlinnan-kunnalliskertomus-1935

    Mielenkiintoista luettavaa: mm. matkailijoita kaivataan kaupunkiin mutta kuka maksaisi investoinnit?

  • Keisarin makasiini (Aulangontie 1). Kävelymatkan päässä juna-asemalta. Entinen ammus- ja varusvarasto on nyt uudehko kirppis, jolla on uusi omistaja; vielä suhteellisen vähän myyjiä, ja pöytätarjous 18 e/vko, kun muissa hinnat lähempänä kolmeakymppiä.

    marimekko-olkalaukku-ja-isoäidin-neliöt-tyynyt-sohvapeite

    Humanistin läppärilaukku eli Marimekon olkalaukku. Väreistä huolimatta tunnen persuja äänestäneitä ihmisiä. Ja jopa persuja.

  • Hämeenlinnan kierrätyskeskus (Aulangontie 1). Samalla tontilla kuin edellinen. Tarjolla lähinnä huonekaluja eikä niinkään pikkutavaraa. Myös työkeskuksen pikkumyymälä uusille tuotteille.
    nojatuoli-tyynyt-matto

    Nojatuolin sisuksissa voi tarvittaessa myös säilyttää karkkivarastoa tai muita tarpeellisia pikkuesineitä.

    Mikä on sun mielestäsi Hämeenlinnassa visiitin väärtti paikka?

Aku Ankka lyhentää automatkaa

Kesälomaan taitaa kuulua autossa istumine ja ”Joko ollaan perillä?”, ”Vieläkö on pitkä matka?” ja ”Kauanko me ollaan jo ajettu?” Lisäksi: ”Voitko vaihtaa kanavaa?”, ”En halua leikkiä auton laskemista.”, ”Ei ehtinyt lukea kylttiä*!” sekä ”Tästä on akku loppu.”

Akuista ei lopu akut.

Poikettiin matkalla ostohel ruokakauppaan, ja siellä oli lehtihyllyssä tarjouksessa Aku Ankan taskukirjat. Kun osti kolme, sai kaupan päälle kassin – tai oikeammin kunnollisen olkalaukun.

aku ankka -laukku

aku ankka -laukku täynnä pelejä

Laukku on tarpeeksi tilava kaikenlaiselle viihdykkeelle kynistä ja kumeista pelikortteihin ja palapeleihin**. Mahtuu kirjaa ja mahtuu vihkoa ja kaikenlaista tarviketta takapenkille.

(Eväille on tietty oma kassi: pullokassissa pysyy pystyssä termari ja mehupullo, evässämpylät, keksipaketti ja kertakäyttömukit.)

wpid-img_20150612_185737.jpg

*Kalvitsa, Hatsola, Näärinki ja kohta Kyrsyä.

**Älypalapeli on muuten ihan älytön ottaa autossa tehtäväksi. Sitä sinistä palaa ei ikinä löydy mistään!

Läppärille pussi

Läppäri on pyörinyt laukuissa ja pöydillä ja sohvilla ja sängyillä ja vaikka missä ilman mitään suojaa vasta vuoden. Onhan siinä kovat kuoret, mutta ompelin silti näön vuoksi Chromebookille oman kodin.
Vuorina on farkkukangasta ja päällisenä Finlaysonin Satoa – kumpikin jämäpaloja aiemmista ompeluksista. 

image

Jos olisi halunnut jämäkämmän laukun, olisi näiden väliin voinut laittaa pehmusteen. (Sen olisi voinut saksia vaikka istuin- tai makuualustasta tai kuplamuovista tai pehmustetusta postipussista.) Jätin fyllit tekemättä, kone kun ei kovin paljon matkustele. Nyt sen voi huoletta jättää vaikka sohvalle, jossa se naamioituu yhdeksi muista tyynyistä.

Note to self: jos läppäri on hukassa, katso sohvalta.

Vertailu: Hämeen sanomat 1929 ja 2015

Hämeen sanomat siirtyi tänään tabloid-kokoon.

wpid-hämeen-sanomat-1929-2015.jpg.jpegOnkin hyvä vertailla uutistarjontaa nyt ja 86 vuotta sitten. (Makuuhuoneeni lattia on juuri aukaistu, ja puruista löytyi lehtiä vuodelta 1929.)

Lehdet ovat selkeästi eri kokoiset: tabloid on pienempi. Uusi lehti on myös värillinen. Nimiö on muuttunut, samoin kirjasinleikkaus.

Suurin muutos on etusivun sisällössä: nykylehdessä on etusivulla kolme uutisentyyppistä tiiseriä ja loppu on mainoksia. Vuoden 1929 syyskuun 10. päivän lehden etusivulla on niinikään ilmoituksia ja muuta kaupallista aineistoa, mutta puolet on uutisia:

  • Etelä-Hämeessä liikkui toissa yönä halla.
  • Stadionin aikaansaaminen.
  • Kulkutaudit Hämeenlinnan piireissä.
  • Puolustuslaitoksen ylennykset.
  • Matkustajaliikennetilastot Hämeenlinnan posti-lennätinkonttorin alaisissa postiautoissa.
  • Opiskelijain huomioon: opintoapurahoja saatavissa.
  • Nuorten huvinäytelmäkiertue: teatterivierailu.
  • Hämeenlinnan ja Lahden välinen kaupunkiottelu ammunnassa, Hämeenlinna voittaja.
  • Hämeenlinnassa kesä- ja heinäkuussa tehdyt kangasvarkaudet.
  • Palokunta hälytetty kirjakauppaan.
  • Juopumuksesta tuomittu 17 henkilöä sakkoihin.

Kyllä on ollut tarjolla tietoa! Ja ilmoituksetkin ovat kiinnostavia: mitä ovat nopeasti avattavat lehmän kytkimet ja suuren suosion saavuttaneet parinkalut?

Yhden luukun joulukalenteri

Suklaakalenterien hyvä puoli on, että niillä voi houkutella aamu-unisen lapsen peiton alta joulukuiseen aamuun. Huono puoli on se, että niissä on aina pahanmakuista suklaata. (Toisaalta, mitä muuta voi odottaa, kun kalenteri maksaa alle euron.)

Tänä vuonna kotiin oli kulkeutunut kolme suklaakalenteria. Vanhempi lapsi maistoi joulukuun ekana päivänä kahta eriväristä kalenteria ja totesi diplomaattisesti, että voisi vaikka luovuttaa kalenterinsa sisarelleen. Nuorempi ei ole niin tarkka – kunhan on makeaa – ja sai haltuunsa kaikki kalenterit!

Mistä sitten toiselle uusi kalenteri? Tarjonta oli heikkoa etsinnöistä huolimatta. Päädyimmekin sitten yhden luukun kalenteriin: ostimme konvehtirasian, josta poika saa popsia joka aamu haluamansa karamellin. Tässä kalenterissa on myös bonus: kahdessa kerroksessa on yhteensä 32 konvehtia. Jouluna on luvassa – joulu!

 

Pimeää

Lehdessä uutisoitiin päättyneen marraskuun olleen harvinaisen pimeä. Eipä joulukuu tuonut muutosta asiaan.

Tänään oli sirkuskerhon joulujuhla Eteläisten koululla Hauholla. Lähdin sinne suunnistamaan kolme lasta takapenkillä ja arvelin osaavani ilman ohjeita. Eteläinen löytyikin hyvin, mutta koulun ohi ajoin huomaamattani: kylänraitilla oli auton lamppuihin näkyvä opasviitat päiväkotiin, seurakuntatalolle ja nuorisotilaan mutta ei ensimmäisenkään kouluun. Säkkipimeällä maantiellä uukkarin tehtyäni ja takaisin katulamppujen pariin navigaattori päällä palattuani ymmärsin, että olisi pitänyt tietää nuorisotilan sijaitsevan koululla. (Sori Eikan äiti, poikasi ei varmaan oppinut sitä peellä alkavaa rumaa sanaa multa.)

wpid-paperitähti-ikkunassa.jpg.jpegKotona olen sytytellyt jo jouluvaloja niin sisällä kuin ulkona. Ovessa on hämäräkytkimellinen kranssi, joka on palanut miltei yötä päivää. Kuistilla palaa öisin valoketju, jota en viitsinyt viime joulun jälkeen edes ottaa ripustuksesta pois. Vessaan hankin muovisen minijoulukuusen koristeineen ledeineen öineen päivineen. Rappusissa mulla on aina yövalona jouluvaloketju, ja se on saanut nyt jatkokseen lasten iloksi loistavien lumiukkojen sarjan. Paperiset punatähdet palavat niin keittiön kuin olkkarin ikkunoissa.

Pyhäjoelta voikin sitten joskus vetää suorat sähköjohdot meille.