Suklaakalenterien hyvä puoli on, että niillä voi houkutella aamu-unisen lapsen peiton alta joulukuiseen aamuun. Huono puoli on se, että niissä on aina pahanmakuista suklaata. (Toisaalta, mitä muuta voi odottaa, kun kalenteri maksaa alle euron.)

Tänä vuonna kotiin oli kulkeutunut kolme suklaakalenteria. Vanhempi lapsi maistoi joulukuun ekana päivänä kahta eriväristä kalenteria ja totesi diplomaattisesti, että voisi vaikka luovuttaa kalenterinsa sisarelleen. Nuorempi ei ole niin tarkka – kunhan on makeaa – ja sai haltuunsa kaikki kalenterit!

Mistä sitten toiselle uusi kalenteri? Tarjonta oli heikkoa etsinnöistä huolimatta. Päädyimmekin sitten yhden luukun kalenteriin: ostimme konvehtirasian, josta poika saa popsia joka aamu haluamansa karamellin. Tässä kalenterissa on myös bonus: kahdessa kerroksessa on yhteensä 32 konvehtia. Jouluna on luvassa – joulu!