Neulo itse turbaani

Rupesin korjailemaan sitä liian isoa neuletakkia: ajattelin kauluksen auttavan asiaa. Neuloinkin suorakaiteen muotoisen kappaleen, mutta se ei näyttänyt hyvältä eikä parantanut istuvuutta, joten irrotin tekeleen takista.

violetti-neuleturbaaniOnneksi en purkanut, sillä siitähän sai tehtyä turbaanin! Taikasana krymppäys:

Suorakaiteen päät kiristetään neulelangalla yhteen. Päälaen pitkät sivut ommellaan yhteen ja saumaa kiristetään takaraivon tuntumassa taitoskohdassa niin, että kulma pyöristyy eikä törrötä.

Turbaani muotoutuu päässä sopivaksi ja peittää korvat tai niskan tai otsan sen mukaan, miten päähineen asettelee. (Jos tuulee, alle voi viritellä ohuen tuubihuivin.)

Nyt pitäisi vaan keksiä se kaulus sille neuletakille.

Heijastinlankaa pipoon

Ongelma: kylmä ja pimeä.

Ratkaisu: pipo ja heijastinlanka.

wpid-20151023_071833.jpg

Noin vitosen langat ja kutosen koukku Lidlistä. Pipon teko aloitettu päälaelta ja virkattu puolipylväillä tasaisesti lisäten, kunnes silmukoita noin kuusikymmentä. Sitten vaan suoraa välillä lapsen päähän mallaten. Reunaan ryhdistävä rapuvirkkauskerros ja lapsi itse tekemään tupsu.

Ai katos, tulikin liikennevalon värit. Ja punaisella pysähdytään.

Virkkaa jämälangoista pipo

Lankoja jää aina. Jossain vaiheessa on tartuttava muovipussia kahvoista ja koukkua varresta ja ryhdyttävä työhön:

jämälangoista-virkattu-pipo

Kiinteillä silmukoilla virkattuun pipoon uppoaa mikä lanka vaan ja tulos on taatusti ryhdikäs. (Pipo seisoo, vaikka käyttäjä istuisi rotvallin reunalla.)

Se vaan on mysteeri, miten piposta saa täsmälleen oikean kokoisen. Tämänkin aloitin oman pään mukaan ja mittasin ympärysmitan mielestäni tarkasti*, mutta niin vaan lopputulos on lapsen päähän sopiva paitsi väreiltään myös kooltaan.

 

*Millintarkka mittaaminenhan on tunnetusti mun lajini, samoin harkittu tarkkuustyö.