Neuletakkiin isoäidinneliöitä

Koetin kerran tehdä koko neuletakin isoäidinneliöistä – huonolla menestyksellä: takki oli kuin reikäinen, jäykkä laatikko. Siitä kokeilusta tuli äkkiä torkkupeitto, jossa suorat kulmat ja suuret reiät eivät haittaa.

Kesällä virkkailin langanjämistä neuletakin selkämyksen eli yhdistin palat sopivan kokoiseksi suorakulmioksi (o.s. suorakaide). Etukappaleet (kapeammat suorakaiteet) neuloin 2 o, 2 n -joustinta, toisen kappaleen reunaan tein napinlävet. Hihat samaa joustinneuletta, mutta resorit jämälangoista kiinteitä silmukoita virkkaamalla.

Isoaidinnelio-neuletakki

Edestä näyttää ihan asiapirkon neuletakilta.


Isoaidinnelio-neuletakin-selkamys

Takaa näyttää Pikkukakkosen juontajan työvaattelta.


Neuletakin-hihan-resori

Lanka ei (tällä kertaa) loppunut kesken, vaan väriresori on tehty tarkoituksella.

Kaksi kertaa tehty villapaita

ensimmäinen keltainen villapaita

Aloin palmikkoneuleen tekemisen kesälomalla 2010. Langat olin hankkinut halvalla ja ohje löytyi Suuresta käsityölehdestä – ei sentään kesän numerosta. Kudoin aurinkoisella terassilla, rannalla ja iltapuheina, ja nelosen puikoilla neule oli aika pikaisesti valmis.

Siinä oli kuitenkin jotain, miksi ei tullut käytettyä. Kaulus oli vähän outo eikä paita muutenkaan laskeutunut hyvin. Se oli ensin vaatekaapin takarivillä ja sitten talvikorjuussa ja sitten muuten vaan vintillä. Kun evakko oli kestänyt riittävän kauan, päätin tarttua toimeen ja purin tekeleen.

10579070663_397abce550_z

Langatkin olivat jemmassa hyvän aikaa, kunnes näin uuden ohjeen. Tässä paidassa vaikutti olevan parempi kaulus ja muutenkin malli oli helppo, joten pyöröpuikko käyntiin. Ennen käynnistystä oli pakko tehdä mallitilkku, koska ohje oli eri paksuiselle langalle. Koko osui onneksi osapuilleen kohdilleen, ainahan niin ei ”tarkoista” laskelmista huolimatta käy.

20160206_141253.jpg

Kertaalleen kudottu lankahan olisi hyvä kostuttaa ja suoristaa käyttöjen välillä, mutta ei ole mun hommaa niin pedantti työ. Mun metodi on ottaa märkä sideharso ja kuuma silitysrauta ja olla tyytyväinen tilanteeseen ensimmäiseen pesuun saakka.

Kolmatta kertaa en meinaa näitä keriä käyttää.

 

Neulo itse turbaani

Rupesin korjailemaan sitä liian isoa neuletakkia: ajattelin kauluksen auttavan asiaa. Neuloinkin suorakaiteen muotoisen kappaleen, mutta se ei näyttänyt hyvältä eikä parantanut istuvuutta, joten irrotin tekeleen takista.

violetti-neuleturbaaniOnneksi en purkanut, sillä siitähän sai tehtyä turbaanin! Taikasana krymppäys:

Suorakaiteen päät kiristetään neulelangalla yhteen. Päälaen pitkät sivut ommellaan yhteen ja saumaa kiristetään takaraivon tuntumassa taitoskohdassa niin, että kulma pyöristyy eikä törrötä.

Turbaani muotoutuu päässä sopivaksi ja peittää korvat tai niskan tai otsan sen mukaan, miten päähineen asettelee. (Jos tuulee, alle voi viritellä ohuen tuubihuivin.)

Nyt pitäisi vaan keksiä se kaulus sille neuletakille.

Heijastinlankaa pipoon

Ongelma: kylmä ja pimeä.

Ratkaisu: pipo ja heijastinlanka.

wpid-20151023_071833.jpg

Noin vitosen langat ja kutosen koukku Lidlistä. Pipon teko aloitettu päälaelta ja virkattu puolipylväillä tasaisesti lisäten, kunnes silmukoita noin kuusikymmentä. Sitten vaan suoraa välillä lapsen päähän mallaten. Reunaan ryhdistävä rapuvirkkauskerros ja lapsi itse tekemään tupsu.

Ai katos, tulikin liikennevalon värit. Ja punaisella pysähdytään.

Villahousut jämälangoista

Tulee se talvi vielä! Neuloin kesälomalla jämälangoista villahousut Sanna Vatasen ohjeilla.

Projektin eka vaihe oli järjestellä kaikki loppukerät sävyjen mukaan. Lasipurkeista näkee heti, mitä on tarjolla ja kuinka paljon.

Projektin eka vaihe oli järjestellä kaikki langanloput sävyjen mukaan. Lasipurkeista näkee heti, mitä on tarjolla ja kuinka paljon.

Sitten vaan neulomaan. Malli oli niin yksinkertainen, että se ei vaatinut keskittymistä eikä pitkiä rupeamia. Aamukahvin lomassa sai aikaan monta kerrosta.

Sitten vaan neulomaan. Malli oli niin yksinkertainen, että se ei vaatinut keskittymistä eikä pitkiä rupeamia. Aamukahvin lomassa sai aikaan monta kerrosta.

Päätteleminen on tuskaa. Minimoin sen neulomalla vaihdoskohdassa vanhaa ja uutta lankaa 4-5 silmukan verran päällekkäin. Ylimääräiset päät vain saksin pois.

Päätteleminen on tuskaa. Minimoin sen neulomalla vaihdoskohdassa vanhaa ja uutta lankaa 4-5 silmukan verran päällekkäin. Ylimääräiset päät vain saksin pois.

Does my butt look big in this? Oh yes.

Does my butt look big in this? Oh yes.

Sanna Vatanen: Neulo, virkkaa, kirjo jämälangoista. WSOY 2010.