isoäidinneliö

by

Neuletakkiin isoäidinneliöitä

Koetin kerran tehdä koko neuletakin isoäidinneliöistä – huonolla menestyksellä: takki oli kuin reikäinen, jäykkä laatikko. Siitä kokeilusta tuli äkkiä torkkupeitto, jossa suorat kulmat ja suuret reiät eivät haittaa.

Kesällä virkkailin langanjämistä neuletakin selkämyksen eli yhdistin palat sopivan kokoiseksi suorakulmioksi (o.s. suorakaide). Etukappaleet (kapeammat suorakaiteet) neuloin 2 o, 2 n -joustinta, toisen kappaleen reunaan tein napinlävet. Hihat samaa joustinneuletta, mutta resorit jämälangoista kiinteitä silmukoita virkkaamalla.

Isoaidinnelio-neuletakki

Edestä näyttää ihan asiapirkon neuletakilta.


Isoaidinnelio-neuletakin-selkamys

Takaa näyttää Pikkukakkosen juontajan työvaattelta.


Neuletakin-hihan-resori

Lanka ei (tällä kertaa) loppunut kesken, vaan väriresori on tehty tarkoituksella.

by

Virkattu vessanmatto

image

Oli joulun jälkeen hyviä päiviä virkata isoäidinneliöitä. Ja oli valmista materiaalia: äidin vanhoja vinokaitaleita. (Vähän turhan kallis materiaali jaloissa tallottavaksi, mutta kun se oli yhtä valmiina ja joutilaana kuin koukku toisessa kädessä, niin otin käyttöön. Seuraavalla kertalla käytän virttyneistä teepaidoista itse leikattua suikaletta.)

Neliöitä on helppo tehdä telkkaria katsellessa. Valmiit ruudut on helppo pinota odottamaan muiden valmistumista. Palasista on helppo sommitella juuri oikean kokoinen ja mallinen matto lattiaan. Mallaaminen on helppoa, kun palojen paikkaa voi vaihtaa lennosta.

Myös neliöiden yhdistäminen on helppoa, mutta urakan toiseksi tylsin vaihe. Tylsin on päättely – mutta senhän voi tehdä myöhemmin, sillä hapsut jäävät nurjalle puolelle!

Matto on liukas suoraan kaakelilattian päällä, joten alle on hyvä laittaa liukueste tai jättää vanha kaupasta ostettu kumipohjainen plyyssimatto.

by

Isoäidin neliöistä aari

sairion-bussin-isoaidin-neliot

Työkaverini Pirjo organisoi meille henkilöstökoulutuksen oheen virkkauskoulun. Sain ilon ja kunnian olla yksi kässäopeista, ja kyllä meni matka Hämeenlinnasta Helsinkiin nopeammin kuin koskaan.

Matkustimme täpötäysillä tilausbusseilla Sairiosta satamaan. Busseissa oli mukana kaksi kassia: toisessa lankoja ja ohjeita, toisessa tyhjää tilaa valmiille neliöille. Itselläni oli mukana kahdeksan lainakoukkua ja sakset. Sain koko sadan kilometrin matkan kulkea bussia edestakaisin, ensin neuvoen ja näyttäen, sitten valmiita lappuja kassiin keräillen.

Ihmiset olivat innolla mukana. Porukassa oli niitä, jotka tarttuivat virkkuukoukkuun ensimmäistä kertaa elämässään ja niitä, jotka jo ennen Riihimäkeä olivat aloittaneet jo kolmannen lappunsa. Jotkut tavasivat kirjallisia ohjeita, jotkut seurasivat tutoriaalia kännykän näytöltä, jotkut kysyivät kaverilta neuvoa, jotkut juttelivat muuten vaan. Ja monenlaista neliötä saatiin tulokseksi!

Saatiin myös vinoneliötä, suunnikasta, puolisuunnikasta, suorakaidetta ja ympyrää. Kaikista näistä viimeisteltiin myöhemmin neliö. Ja kaikista neliöistä tulee vielä osa peittoa. Työpaikalla on aloitettu kokoamistalkoot, ja näillä vilteillä lähdetään kajahtaneiden kudelmien SM-kisoihin.

isoaidin-nelioista-koottava-peitto

Kuva (ja yksittäisten neliöiden kokoamista helpottavat numerolaput): Liisa Siivola.