Raitaraitasukkia

Jämälankoja oli kori täynnä, ja päätin ottaa taas pienen urakan.

20160326_171116.jpg

Tekaisin sukat telkkarin ääressä sumeilematta ja suunnittelematta – ja niistähän tulikin kyllä rumat. Seuraaviin piti käyttää vähän enemmän aikaa jo ennen kuin otin puikot yhteen käteen ja hamusin toisella lankakoria.

20160328_080834.jpg

Pystyraidoista tehdyt vaakaraidat ovat silmälle miellyttävämmät ja jalalle lämpimämmät. TV:n katselukin sujuu, kunhan luottaa siihen, että Hercule Poirot hoitaa työnsä ilman katsojan keskittymistä ja päättelykykyä. (Sitä ei ole – pun intended.)

P.S. Miten voi olla, että kaikki on tehty jämälangoista: pipot, kaulaliinat, villahousut, ponchotkännykkäpussit… Missä ne ensin tehdyt jutut on?

P.P.S. Ja senhän takia niitä jämälankojakin riittää, kun purkuun menee kaikki se, mikä ei huonon suunnittelun tai muun syyn vuoksi kelpaakaan. Niin kuin nämä ekat villasukat tai taannoinen neulepaita.

Automaattiraitaa

Raitalanka (tai kirjoneulelanka tai automaattilanka) on hyvä keksintö: ihmisen ei tarvitse kuin neuloa, ja raitaa tai kuviota tulee vaivaa näkemättä, lankaa vaihtamatta, lenkkejä muodostumatta ja turhia päättelemättä.

raitalankasukkia Kuvassa on tuoreimmat iltapuhteet: lasten sukat tulevat tosi nopeasti, ja yhdestä kerästä jää vielä reilusti yli. Punasävyiset sukat on tehty paksummilla puikoilla (silmukoita 40) ja sinivihreät ohuemmilla (silmukoita 48). Paksummilla puikoilla sukka syntyy helposti vähän pidemmän illan aikana – esim. jos ei tarvitsekaan putsata ja käsitellä sienisaalista.

(Kuvan puna-pinkki-beige-pussi ei ole automaattilankaa. Se on tehty noin puolimetrisistä langanpätkistä: Sulo Vilen oli kerran yhdellä kirpputorilla ja näki hienon pussillisen villalankaa ihan pilkkahinnalla. Kotiin päästyään hän ymmärsi, miksi pussi ei oikein mitään maksanutkaan. Tuli kuitenkin koukuille ja puikoille penaali, tabletille suoja, kännykälle pussi ja pannulle myssy.)

Nythän on edessä vaan kysymys: mihin käyttä raitalankojen keränjämät? Tällainen lanka ei mielestäni ole virkattuna mitenkään edukseen vaan näyttää enemmän sekavalta. Olisko ideoita?

P.S. Tämän blogin kestosuosituin postaus on Virkkaa jämlangoista poncho. Olisko jämälangoista aineista myös aiheeseen Neulo jämälangoista poncho?

Villahousut jämälangoista

Tulee se talvi vielä! Neuloin kesälomalla jämälangoista villahousut Sanna Vatasen ohjeilla.

Projektin eka vaihe oli järjestellä kaikki loppukerät sävyjen mukaan. Lasipurkeista näkee heti, mitä on tarjolla ja kuinka paljon.

Projektin eka vaihe oli järjestellä kaikki langanloput sävyjen mukaan. Lasipurkeista näkee heti, mitä on tarjolla ja kuinka paljon.

Sitten vaan neulomaan. Malli oli niin yksinkertainen, että se ei vaatinut keskittymistä eikä pitkiä rupeamia. Aamukahvin lomassa sai aikaan monta kerrosta.

Sitten vaan neulomaan. Malli oli niin yksinkertainen, että se ei vaatinut keskittymistä eikä pitkiä rupeamia. Aamukahvin lomassa sai aikaan monta kerrosta.

Päätteleminen on tuskaa. Minimoin sen neulomalla vaihdoskohdassa vanhaa ja uutta lankaa 4-5 silmukan verran päällekkäin. Ylimääräiset päät vain saksin pois.

Päätteleminen on tuskaa. Minimoin sen neulomalla vaihdoskohdassa vanhaa ja uutta lankaa 4-5 silmukan verran päällekkäin. Ylimääräiset päät vain saksin pois.

Does my butt look big in this? Oh yes.

Does my butt look big in this? Oh yes.

Sanna Vatanen: Neulo, virkkaa, kirjo jämälangoista. WSOY 2010.

Virkkaa paikat virttyneisiin espadrilloihin

Espadrillo-sandaalit ovat erinomaiset kengät. Olen muutaman kesän lampsinut alekorin espoilla, ja kilometrit näkyvät niin pohjissa kuin päällisissä.

Pohjien elvyttämiseen en ole vielä keksinyt keinoa, mutta päällisiä pystyy paikkaamaan vaikka virkkaamalla. Taannoisen automatkani afrikankukat jatkavatkin matkaansa kenkien kanssa.

image

Malli vaatii vielä kehittelyä. Ympyröiksi täydennetyt kahdeksankulmiot pitää vielä liittää lisäpalasilla kantapään takaa kulkeviin suorakaiteisiin. (Tämä olisi pitänyt ottaa huomioon virkatessa eli palojen olisi pitänyt olla suunnikkaat.) Periaate on kuitenkin hyvä – enää eivät varpaat pyri kurkkimaan hiukikuluneen kankaan läpi.

Afrikankukkia automatkalla – apua yhdistämiseen?

Olin viikonlopun kaverin mökillä. Sinne oli pitkä matka – onneksi autossa oli ilmastointi ja kassissa virkkuukoukku ja langanloppuja. Ikuisten isoäidinneliöiden jälkeen päätin opetella afrikankukkien teon uuden Suuren käsityölehden ohjeen mukaan. Nämä kukat olivat kahdeksankulmaisia, ja lehdessä ne toimivat neliön pohjana. Minä en tehnyt neliöitä vaan jätin homman kukka-asteelle.

wpid-afrikankukat.jpg

Kukkia ehti virkata tankkaus-, pissa- ja muiden taukojen välillä aika monta. Nyt kysymys: miten ihmeessä nämä saa yhdistettyä tasaiseksi pinnaksi ilman että kukkien väliin muodostuu ammottavia aukkoja? En löytänyt netistä ohjeita kuin kuusikulmaisiin kukkiin.

Mun logiikalla näistä paloista saa tehtyä jalkapallon. Apua?

 

Virkkaa jämälangoista pipo

Lankoja jää aina. Jossain vaiheessa on tartuttava muovipussia kahvoista ja koukkua varresta ja ryhdyttävä työhön:

jämälangoista-virkattu-pipo

Kiinteillä silmukoilla virkattuun pipoon uppoaa mikä lanka vaan ja tulos on taatusti ryhdikäs. (Pipo seisoo, vaikka käyttäjä istuisi rotvallin reunalla.)

Se vaan on mysteeri, miten piposta saa täsmälleen oikean kokoisen. Tämänkin aloitin oman pään mukaan ja mittasin ympärysmitan mielestäni tarkasti*, mutta niin vaan lopputulos on lapsen päähän sopiva paitsi väreiltään myös kooltaan.

 

*Millintarkka mittaaminenhan on tunnetusti mun lajini, samoin harkittu tarkkuustyö.