Alkaa yöt kylmetä. Olisi varmaan pitänyt tarkistaa ikkunatiivisteet – se olisi varmaan pitänyt tehdä ikkunoiden pesemisen yhteydessä. Jos niitä olisi pessyt.
Ulkoilmaa voi koettaa torjua kaksinkertaisilla kankailla eli vuoritetuilla verhoilla. ’Vuoritetut’ kuullostaa paljon hienommalta kuin mitä se oikeasti on: kaksi suorakaidetta ommellaan pussiksi, käännetään oikeinpäin ja tikataan reuna.
Sitten kun edistyn näiden ikkunoiden maalaamiseen, tarkastan myös tiivisteet ja pesen ruudut. Sitten.
Talon lounaissivun ikkunat ovat tippalistoja vieläkin huonommassa kunnossa. Niiden korjaus on periaatteessa yksinkertaista: vanha maali poistetaan ja tilalle sivellään uusi.
Kuumailmapuhallin sulattaa maalin nopeasti, ja se on helppo kaapia pois, mutta ruutu halkeaa kuumassa helposti. Puhallin voi myös polttaa puupinnan karrelle. Ei-ammattilainen luottaakin käsivoimiin ja kärsivällisyyteen. Irtoava maali kannattaa kaapia irti siklillä ja ehjä maalipinta karhentaa hiekkapaperilla.
Myös lohkeileva kitti poistetaan ja tyhjät kohdat täytetään uudella sekä toivotaan, että pikkulinnut eivät käy nokkimassa sitä parempiin suihin. Kitin kuivuminen vie muuten monta päivää, ja siihen jää painalluksesta helposti sormenjälki. (Tässä taitaa olla se kuuluisa tekijän kädenjälki!)
Sairio 