Kaupasta ostetun neulepaidan elinkaari on rajallinen: Villavaatteilla on tunnetusti tapana sikistyä kaapissa. Ja jos ne eivät pienene itsestään, niin ne voi pestä pilalle. Tai ainakin kyljet nukkaantuvat ja kainalot vanuttuvat.

Kun paita on aikuisen käytössä tullut tiensä päähän, siitä voi tehdä lapselle sopivan. ”Tein” viikonloppuna lapselle kaksi uutta villapaitaa omista vanhoistani, jotka olin itse pessyt liian kuumassa lievästi huopuneiksi, liian tiiviiksi ja ehdottoman tiukoiksi.

Klassinen T-malli toimii aina:

• hihat leikataan suoraan poikki ja tarvittaessa niitä kavennetaan (eli leikataan sopivasti saumaa pois)
• sivusaumoista saksitaan suikaleet pois olkasaumasta aina helman resoriin saakka (reuna leikataan siis suoraksi alkuperäisistä raglaneista tai istutuksista huolimatta)
• helmasta leikataan ylimääräinen pituus (ellei pesukone ole jo tehnyt kutistusta)
• pääntielle ei tehdä mitään (työstöön ei valita valtavia v-kaula-aukkoja).

Nämä kolme suorakaiteen muotoista kappaletta yhdistetään: hihat kiinni vartaloon sik sak ja suit sait. Ja sitten sivusaumat yhtä kyytiä hihansuusta helmaan. Valmis!

Jos käytössä ei ole saumuria, voi neulosta ommella tavallisella ompelukoneella. Leveä siksak käy, jos erityisiä joustinneuleita masiinassa ole.