Tee napeista kaulakoru

Jo mummulla oli tapana säästää kaikki ylimääräiset napit. Äiti on jatkanut samaa perinnettä – ja minä myös. Päätin katkaista ketjun, jotta seuraavan sukupolven taakka ei olisi ollut liian raskas.

Napit olivat mulla laatikossa, lähestulkoon väreittäin lajiteltuina. Ruskeita tuntui olevan kaikkein eniten, ja niissä oli myös nappeja, joita en varmasti enää koskaan käyttäisi kiinnitystarkoitukseen. Säästin siis vielä ehkä käyttökelpoiset ja valitsin kaikkien suurimmat lankaan pujoteltaviksi.

Työ oli kivaa, ja joihinkin nappeihin liittyi muistoja: muinaisen duffelin nappulat, entiset venetyynyn koukkunapit, kirpparilöydön kyynärpaikkoihin mätsäävät nahkanapit, ensimmäisen pikkutakin varanappi, isän virkapuvun metallileijona… Loppujen 578:n alkuperäisestä palveluspaikasta ei ollut harmainta hajua. Ja täällähän oli se tonttulakin kulkunen, jota olin etsinyt jo kaksi joulua.

mde

Missähän juhlissa tätä käyttäisi?

Kumihimohimo

Olin joskus ostanut Friendship Wheel -nimisen tuotteen, mutta se oli jäänyt antamatta aiotuksi tuliaiseksi. Eilen sen pakkauksen löysin yhden kassin pohjalta, avasin sen – ja samalla Pandoran lippaan.

Kyseessä on punontakiekko, jolla tehdään erivärisistä langoista paksumpia nyörejä. Ensin tein pakkauksessa olevat ohuet puuvillalangat ohjeen mukaan salmiakkikuvioksi. Hyvin olisi mennyt, jos en olisi googlettanut aiheesta lisää: kiekollahan voi tehdä vaikka minkälaisia kuvioita ja kombinaatioita lankojen määrää, väriä ja myös vahvuutta vaihtamalla.

Tekeminen on mekaanista: samaan aikaan voi eli katsella telkkaria, selata youtubea, pelata lasten kanssa noppaa, lukea, syödä iltapalaa. (Tekemisessä tarvitaan kyllä kahta kättä, mutta välillä voi huitoa muutakin.) Tekeminen on helppoa: lankoja nostellaan kiekon yhdeltä reunalta toiselle aina saman kaavan mukaan. (Tarkkana pitää olla vain aloituksessa, että langat tulevat kuvion suhteen oikeaan järjestykseen.) Tekeminen on koukuttavaa: ei meinaa malttaa lopettaa vaan haluaa vielä tehdä vähän lisää, että nyörin pituus kasvaa. (Onneksi illalla oli pakko mennä nukkumaan ja päivällä käydä välillä töissä.)

20160202_181751.jpg

Kiekon keskellä näkyy kuvio ja ulkokehällä lankojen pujotus.

 

20160202_181857.jpg

Eri värejä, eri kuvioita, eri materiaaleja.

Tällaisen kiekonhan voi tehdä itsekin. Yksinkertaisimmat seitsemän langan viritykset syntyvät pahvista; monipuolisemmat vaikka vaahtomuovisesta istuma-alustasta. Googlesta löytyy ohjeet kumpaankiin (esim. Alex Friendship Wheel), samoin punonnan tutoriaalit.  Ei tartte enää miettiä, mitä iltaisin tekee ja mihin jämälangat jemmaa.

Tarttee ehkä miettiä, mitä niillä kaikilla pätkillä sitten tekee.

Tee itse käpykuusi

Asuin ennen mäntyjen keskellä. Käpyjä riitti talon katolle, nurmikolle, ajotielle, kasvimaalle, jalan alle. Niistä riitti myös joulukoristeiksi: kranssiin, kukka-asetelmaan, kuusen oksalle – ja myös kokonaiseksi käpykuuseksi:

20151219_110103.jpg

Tekemiseen tarvitaan käpyjen lisäksi teippiä, kuumaliimaa, kartonkia ja styroksia. Styroksista leikataan pyöreä pohja. Kartongista pyöräytetään ja teipataan kartio, jonka alareuna on pohjan kokoinen. Kartio teipataan tai liimataan pohjaan kiinni, ja sitten alkaa kiva osuus: kävyt kuumaliimataan kartion pintaan. Välillä ihastellaan, kuinka hieno keksintö kuumaliimapistooli onkaan ja väliin muistetaan, että kuumaliima on kuumaa.

Valmiin kuusen voi koristella haluamallaan tavalla; valoilla, palloilla, kelloilla, nauhoilla, lameella, omenoilla, kuivakukilla…

Seinien paperointia ja vähän muunkin

Makuuhuoneen seiniin siis tuli hirren päälle puukuitulevy. Seinien paperointi olikin oma lukunsa tai kaksi eli personal first ja personal last.

Levyt esiliisteröitiin, jotta varsinaisen paperoinnin liisteri ei olisi kaikki imeytynut suoraan huokoiseen levyyn. Levyn saumojen päälle tuli kapea paperinauha ja sitten esikäsitellylle pinnalle makulatuuripaperi. Makulatuuripaperi on kuin valkoista paksua paperitapettia, ja sen tehtävä on toimia tasaisena pohjana maalipinnalle – tai varsinaiselle tapetille, kuka siihen leikkiin ryhtyy. Minä halusin yksiväristä, ja makkelipaperin kuivuttua seinät maalattiin kahteen kertaan Harmonylla (sävynä vanhan ajan värikartan harmaa 356X).

Muutama huomio:

  • Liisteri pitää sekoittaa veteen eikä toisinpäin, ja jauhe pitää vatkata kunnolla, jotta välttyy kokkareilta.
  • Kolme metriä pitkä ja puoli metriä kapea, kostea suikale ei laskeudu luotisuoraan ilman pientä jeesiä ja seinään piirrettyjä kohdistusviivoja.
  • Paperi näyttää liisteröinnin jälkeen ihan muhkuraiselta, mutta liisterin kuivuessa se pingottuu sileäksi.
  • Pintojen kannattaa antaa kuivua kunnolla eri käsittelyjen välillä.

Liisteriä jäi ämpärin pohjalle vielä kun seinät oli tehty. Se käytettiin sitten askarteluun: päällystettiin vapulta jääneitä ilmapalloja sanomalehtisuikaleilla; pahvinen lehtikotelo lattian alta löytyneillä sanomalehden palasilla; kellarin teknisen tilan oven sisäpuolen kuitulevyt samaisilla sanomalehdillä ja vielä yhden pikkuisen muistikirjan kannet vuoden 1929 Hämeen Sanomalla. (Lehdessä nykyäänkin Hämeenlinnan kirje -palstaa pitävä ’Antti’ ottaa kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin: ”Se reipas teko, jolla lapualaiset karkoittivat punapaitaiset kommunistit kotiseudultaan, on nostanut ihailtavaa innostusta kautta maan.” Reippaushan sitten jatkui Lapuan liikkeenä.)

wpid-paperoitu-muistikirja.jpg

Kolme tapaa tehdä jäälyhtyjä

Kolme tapaa tehdä jäälyhtyjä

Ensin tarvitaan tietysti pakkasta. Sitten kun sitä on, voi tehdä jäälyhtyjä.

  1. Perinteinen ämpärimenetelmä: ämpsy aamulla täyteen vettä ja päiväksi pihalle. Hyvällä tuurilla vesi on iltaan mennässä jäätynyt sen verran, että ämpäri irtoaa ympärikäännettäessä ja sisus on vielä sula. Kops reikä pohjaan, vedet sisältä pois ja kaunis jäälyhty on valmis.
  2. Rengasvuoka: kakkuvuoka aamulla täyteen vettä ja päiväksi pihalle. Jos on monta kakkuvuokaa, komean rivin saa nopeammin valmiiksi kuin yksittäin pakastaen. Vuo’issa on eroja: perinteinen metallivuoka on täytettäessä tukevampi, mutta lyhty voi rikkoutua, kun sitä koettaa saada muotista ulos. Tähän ratkaisu on monen rikkinäisen renkaan latominen päällekkäin. Silikoninen kakkuvuoka on armottoman löterö vedellä täytettynä, mutta valmis lyhty irtoaa helposti kuorimalla.
    rengasvuo'issa jäädytetyt kynttilälyhdyt
  3. Pyöreitä jäälyhtyjä saa jäädyttämällä vettä ilmapallon sisällä. Mitä isompi, sitä näyttävämpi! Pallo kannattaa laittaa jäätymään laakeaan vatiin, jotta siihen saa riittävän tasaisen pohjan.
    ilmapallossa jäädytetty jäälyhty

Bonus: voi myös ottaa talon nurkalta syksyllä tyhjentämättä jääneeseen vesitynnyriin jäätyneen lieriön ja kovertaa siihen reiän. Voi yrittää kairalla, jos sellainen talossa on. Jos ei ole, voi kiehuttaa vettä vedenkeittimellä ja hakea liiteristä metallisen istutuslapion, ja saakin illan vietettyä mukavasti raittiissa ilmassa.