Testaa, oletko tapahtumaihminen

Valitse allaolevien väittämien kohdalla Kyllä tai Ei. Jokaisesta Kyllä-vastauksesta saat pisteen, Ei on nollan arvoinen. Saat lisäpisteen, jos olet osallistunut esimerkkinä mainittuun tapahtumaan

Onpa kivaa, kun on kerrankin paljon ihmisiä liikkeellä. (Esim. Keskiaikafestivaalit tai Tuomasmarkkinat)

  • Kyllä
  • Ei

Myös matka on osa elämystä. (Esim. Provinssi, tangomarkkinat tai kädentaidot Seinäjoella)

  • Kyllä
  • Ei

Tosi mukavaa astua mukavuusalueensa ulkopuolelle. (Esim. Taiteiden yö tai Aikuisten hiihtokoulu)

  • Kyllä
  • Ei

Kansa, joka hikoilee yhdessä, pysyy kunnossa. (Esim. Likkojen lenkki tai zumbathon)

  • Kyllä
  • Ei

Ihan parasta, kun yleisö pääsee osallistumaan. (Esim. standup-ilta tai seminaari)

  • Kyllä
  • Ei

Tulokset:

Vähintään 5 pistettä: Olet tapahtumaihminen. Koskas se Finlandiahiihdon ilmoittautuminen tänä vuonna onkaan?

Korkeintaan 0 pistettä: Et ole tapahtumaihminen. Voisit harkita ehkä KalevalaCAL-virkkausprojektia, kunhan ei tarvitse jakaa eikä kommentoida.

Tehoturistin Thessaloniki

Olin viime viikon työmatkalla Thessalonikissa. Konffaohjelman lisäksi ehdin suorittaa turistin velvollisuuksia: yhden ehtoollisviinin, kaksi museota, kolme kirkkoa, neljä merenelävää, viisi kauppaa ja kuusi kaljaa.

6. Hellas, Fix, Vergine, Alfa, Mythos – ja Amstel.

olut hotellin parvekkeella

5. Apteekista korvatulpat, kulmakioskista vesipullo, kirpparilta hellepaita, torimyyjältä nahkasandaalit ja lentokentän taxfreestä tuliaissuklaat.

4. Grillattuja sardiineja, paistettuja anjoviksia, savustettua mustekalaa, höyrytettyjä sinisimpukoita.

lounaspaikka

3. Agia Sophia ja pari muuta toimivaa Agia/Agiosta.

20160611_121855

2. Bysanttimuseo ja Valkoinen torni.

bysanttilainen invalidi

1. Viimeisenä iltana makasin hotellihuoneessa ja katselin televisiota. Kyytipojaksi olin ostanut lähikaupasta niiden ainoan pienen viinipullon – Athos-vuoren munkkien tekemää ehtoollisviiniä (6,10 e / 375 cl). Siitä huolimatta en saanut kielillä puhumisen lahjaa, joten jouduin seuraamaan paikallista talk showta, tv-shoppia, uutislähetystä, saippuasarjaa, ajankohtaisohjelmaa ja 70-luvun elokuvaa kreikaksi.

20160610_203744

Jouluvalmistelut vauhdissa

Kirjoitan parin muun ihmisen kanssa Joulunaikaan-blogia. Tämän vuoden jouluvalmistelut ovat vaiheessa 4:

  1. Joulukortit
  2. Jouluverhot
  3. Joulukuusi
  4. Kuusenkoristeet

Listalle tulevat vielä todennäköisesti jouluvalot, joululahjat ja jouluruoat – haluaako joku veikata joulusiivouksen puolesta?

 

Kuivat lihapasteijat

Oikeasti lihapasteijat pitäisi tehdä voitaikinaan, jolloin niistä tulisi lehteviä ja meheviä. Nyt ei sattunut olemaan voitaikinaa valmiina enkä viitsinyt lähteä sen takia kauppaan, niin tein lähes terveystaikinan:

  • purkki kermaviiliä
  • parisataa grammaa voimariinia (jos sitä ei löydy kaupasta voi myös ostaa oivariinia tai ingmariinia tai muuta vastaavaa)
  • vajaat viisi desiä vehnäjauhoja (täysjyvä- tai graham jopa näyttää tervellisimmältä)
  • teelusikallinen leivinjauhetta

Kermaviili ja voimariini sekoitettiin, ja siihen lisättiin jauhot ja leivinjauhe. Taikina hetkeksi kuistille lepäilemään. Täytteeksi paistettua jauhelihaa ja keitettyä riisiä. Näihin pasteijoihin piti pistää reikä, jotta kansi ei uunissa repeäisi. 225 astetta ja 10 minuuttia.

Tuli pasteijoita, mutta aika kuivia – mikä on merkillistä, kun rasvaa sentään meni taikinaan aika lailla.

20151128_201009.jpg

Syy, miksi piti ruveta tekemään pasteijoita ilman tuttuja emmeitä oli se, että tein ruoaksi jääkaapin jämä-mac-anc-cheesestä makaronilaatikkoa. Siitä projektista jäi jauhelihaa yli ja halusin käyttää sen samalla, kun uuni kerran oli kuuma. Ja kun se uuni oli kuuma, niin tekaisin myös iltapalaksi pizzan, johon sain käytettyä pehmenevät tomaatit, kovettuvat juustot  ja kuivuvat metwurstit. Ja vinkki: punainen pestokastike on aika hyvä tomaattipyreen korvike.

Eikä mennyt keittiössä kuin kolme tuntia. Jumalan kiitos – ja insinöörin – että astianpesukone on keksitty.

 

 

Melkein burgundinpata

Kyky reagoida, arvioida ja soveltaa on ehdottoman tärkeää, jotta ihminen on toimintakykyinen tilanteessa kuin tilanteessa. Niin kuin esim. silloin, kun alkaa laittaa ruokaa ja on ottanut kaupasta ilman suunnittelua saati listaa lähinnä tarjouksessa olevia tai laputettuja tuotteita.

Tänään tein lähes burgundinpataa. Kotona oli melkein kaikkia aineita ja lopputulos oli miltei tavoiteltu – vaikka siankyljen korvasin suikaloiduilla metwurstisiivuilla ja herkkusienet suppilovahveroilla ja sipulit hillosipuleilla ja porkkanan unohdin kokonaan. Chileläisen punaviinipussin loppu sai leikkiä ’assez bon’ ranskalaista.

Reseptin mukaan meni uunissa haudutus. Sillä aikaa ehti käydä kävelemässä idyllisessä talvimaisemassa, ihastella uutta lunta ja olla tyytyväinen sähköstä.

Arkikuvahaaste: arki

image

Pääsiäispyhien jälkeen alkoi arki. Tiistai oli tavallinen työpäivä:
– Aloitin kotikoneella sähköposteista ja kirjoitustehtävistä ennen lasten viemistä kouluun.
– Töissä käytin kännykkää ja kunnon näppäimistöä. Kaareva ergo pakottaa huonommankin konekirjoittajan käyttämään melkein kymmentä sormea.
– Kirjalliset harjoitukset jatkuivat kotona: listasin kynällä ja paperilla viikon virallisia velvollisuuksia.
– Induktioliedessä on kosketusnäyttö.

Väärin pysäköity

Pahoittelen seuraavaa avautumista.

Koetan yleensä noudattaa liikennesääntöjä, nopeusrajoituksia ja pysäköintilupia. Ymmärrän kuitenkin, jos on pakko jättää auto hetkellisesti ja selkeän väliaikaisesti väärään paikkaan: jos on toimitettava kiireellinen asia; jos järkevän matkan päässä ei ole paikkaa; jos parkkimittariin eivät käy kuin albanialaiset 20 sentin kolikot; jos enemmän pysähtyy kuin pysäköi aiheuttamatta vaaraa jne.

Mutta sitä en ymmärrä, että jätetään auto henkilökunnan parkkialueelle ns. bonuspaikalle eli nurmikolle. Varsinkaan talvella, jolloin nurmikolla on aurauskinos. Varsinkaan vinoon.

Ja että vielä viritetään joulun tonttupöytäliina tuulilasin päälle huurtumista estämään.

Sieniretki Renkoon: verijälkiä ja hirvikärpäsiä

Lähdettiin tutkimaan Rengosta sienimaastoa. Olosuhteet olivat enemmän kuin suotuisat: aurinko paistoi, edellisen päivän saalis oli jo prosessoitu (ja osittain syötykin), tankki oli täynnä ja sienikori tyhjä.

Käännyttiin kymppitieltä yhdelle kuoppatielle, jota köröteltiin rauhallisesti.  Käännyttiin toiselle sivutielle ja ihmeteltiin puihin kiinniteltyjä, numeroituja lappusia. Päästiin kääntöpaikalle, jossa oli kaksi autoa, miestä ja koiraa.”Joo, kyllähän tonne metsään voi mennä, mutta sinne on tehty verijäljet koiria varten.” Kyseessä oli tapahtuma nimeltään jäljestys, jossa koiralle merkataan haavoittunutta riistaa simuloiva reitti metsään ja tarkkaillaan, kuinka hyvin koira reitin haistaa.

Emme halunneet samoille apajille metsästyskoirien kanssa emmekä halunneet pilata koirien kisaa, joten ajelimme syrjemmälle. Siellä olikin sitten tarjolla toisenlaista faunaa. Helvetin hirvikärpäsiä! Ne tunkivat lippalakin alle ja hupparin kaulukseen ja ranteista sisään. (Ja piti vielä käydä puskapissallakin.)

Onneksi saimme myös sieniä: koppa täyttyi kanttarelleista ja herkkutateista. Edelliset yrittivät piiloutua ruohoon, mutta turhaan!

kanttarellit-ruohikossa

Pikkulenkin jälkeen palattiin autolle ravistamaan lippis tyhjäksi ja raapimaan hirvikärpäset päästä ja sitten mentiin tien toiselle puolelle tutkimaan tilanne. Ei löytynyt mitään muuta kuin suopursuja ja syksyn ensimmäiset suppilovahverot, joten oli hyvä syy palata  kotiin käsittelemään metsän antia: halkaistut suppilovahverot kuivumaan eilisen retken mustien torvisienien kanssa samalle ritilälle; toiseen pienet herkkutattisiivut. Kanttarellit paloiksi ja pannulle paistumaan.

herkkutatit-ritilällä

Sisustusbloggaajan kolme kuolemansyntiä

Seuraan aika monia sisustus/askartelu/fiilistelyblogeja. Suurinta osaa on mukavaa lukea: voi tuntea suurta sympatiaa muita epäonnistujia kohtaan, isoa ihailua tosi taitureiden edessä ja todellista tyydytystä vertaistensa edesottamuksia seuratessaan.

Toisia blogeja on vaikeaa lukea, vaikka niissä olisi sisältö kuinka hyvää. Tässä syyt:

  1. Tekstin keskitys.
    Silmä ei saa kiinni villisti hyppelevää rivin alkua: vasemman reunan tasaus palvelee lukijaa aina niin verkossa kuin printissä. 
  2. Merkityksettömät kuvat.
    Samasta aiheesta voi ottaa korkeintaan kolme kiinnostavaa kuvaa: yleiskuva, lähikuva, superlähi-detaljikuva. 17 kuvaa virkatusta vessanmatosta on liikaa.
  3. Merkilliset välimerkit.
    Sydämet ja muut erikoiskuviot eivät ole välimerkkejä. Jokaisen lauseen väliin ei voi panna kolmea pistettä, vaikka oma ajatus kuinka jatkuisi. Tavanomaisia välimerkkejä on syytä käyttää oikein.

Mikä on sun Top 3 -ärsytyslista*?

* 4. Possessiivisuffiksin puuttuminen.