kermaviili

by

Kuivat lihapasteijat

Oikeasti lihapasteijat pitäisi tehdä voitaikinaan, jolloin niistä tulisi lehteviä ja meheviä. Nyt ei sattunut olemaan voitaikinaa valmiina enkä viitsinyt lähteä sen takia kauppaan, niin tein lähes terveystaikinan:

  • purkki kermaviiliä
  • parisataa grammaa voimariinia (jos sitä ei löydy kaupasta voi myös ostaa oivariinia tai ingmariinia tai muuta vastaavaa)
  • vajaat viisi desiä vehnäjauhoja (täysjyvä- tai graham jopa näyttää tervellisimmältä)
  • teelusikallinen leivinjauhetta

Kermaviili ja voimariini sekoitettiin, ja siihen lisättiin jauhot ja leivinjauhe. Taikina hetkeksi kuistille lepäilemään. Täytteeksi paistettua jauhelihaa ja keitettyä riisiä. Näihin pasteijoihin piti pistää reikä, jotta kansi ei uunissa repeäisi. 225 astetta ja 10 minuuttia.

Tuli pasteijoita, mutta aika kuivia – mikä on merkillistä, kun rasvaa sentään meni taikinaan aika lailla.

20151128_201009.jpg

Syy, miksi piti ruveta tekemään pasteijoita ilman tuttuja emmeitä oli se, että tein ruoaksi jääkaapin jämä-mac-anc-cheesestä makaronilaatikkoa. Siitä projektista jäi jauhelihaa yli ja halusin käyttää sen samalla, kun uuni kerran oli kuuma. Ja kun se uuni oli kuuma, niin tekaisin myös iltapalaksi pizzan, johon sain käytettyä pehmenevät tomaatit, kovettuvat juustot  ja kuivuvat metwurstit. Ja vinkki: punainen pestokastike on aika hyvä tomaattipyreen korvike.

Eikä mennyt keittiössä kuin kolme tuntia. Jumalan kiitos – ja insinöörin – että astianpesukone on keksitty.

 

 

by

Vanhaa kaalia ja yliviikkoista kermaviiliä

Olen aina suhtautunut parasta ennen -päiväyksiin epäillen. Ostan suurella riemulla oranssilla laputetut elintarvikkeet pois kuleksimasta (joko suoraan lautaselle, jääkaappiin odottamaan tai pakkaseen pantavaksi) ja arvioin ruoan kuntoisuuden ulkonäön, tuoksun/hajun sekä maun perusteella.

Jos  Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Sebastian Hielm on sitä mieltä, että ”niin kauan kun tuote ei näytä, haise tai maistu pahalta eikä siinä ole hometta, se on syömäkelpoista”, niin ei voi kansalainen olla muuta kuin samaa mieltä.

Ja tämä kansalainen tekee puoli vuotta kellarissa maanneesta kaalista ja kuukauden jääkaapin perällä piileskelleestä kermaviilistä raikkaan kaalisalaatin, joka voittaa terveellisyydessään ja tuoreessa maussaan toiselta mantereelta tuodut pussipilkotut salaatit. Kylkeen kolmekymppistä makkaraa – nam.