Olen aina suhtautunut parasta ennen -päiväyksiin epäillen. Ostan suurella riemulla oranssilla laputetut elintarvikkeet pois kuleksimasta (joko suoraan lautaselle, jääkaappiin odottamaan tai pakkaseen pantavaksi) ja arvioin ruoan kuntoisuuden ulkonäön, tuoksun/hajun sekä maun perusteella.
Jos Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Sebastian Hielm on sitä mieltä, että ”niin kauan kun tuote ei näytä, haise tai maistu pahalta eikä siinä ole hometta, se on syömäkelpoista”, niin ei voi kansalainen olla muuta kuin samaa mieltä.
Ja tämä kansalainen tekee puoli vuotta kellarissa maanneesta kaalista ja kuukauden jääkaapin perällä piileskelleestä kermaviilistä raikkaan kaalisalaatin, joka voittaa terveellisyydessään ja tuoreessa maussaan toiselta mantereelta tuodut pussipilkotut salaatit. Kylkeen kolmekymppistä makkaraa – nam.
Sairio 
Täsmälleen samaa mieltä! Ja onneksi viranomaisetkin alkavat tulla järkiinsä ja loiventavat otettaan mm. ”viimeinen käyttöpäivä” tuotteiden osalta; hyväntekeväisyyteen vaan!
TykkääTykkää
No niin sitä pitää 🙂
Kuinka ollakaan, juurikin viime viikolla (kun niitä isosti alessa mainostivat) vilkaisin pussisalaatteja – ja olivat sen näköistä sekoitusta että olisin 100-0 valinnut sen sinun kaalisalaattisi omalle ja lastenkin lautaselle.
Tämä on semmoinen aihe josta lämpenen jo kun hetkeksi istahdan kommentoimaan: Että valmis-eines-pinaattilettu jossa vielä myyntipäivääkin on, olisi jotenkin ”tuoreempaa” kuin viikon vanhasta maitopurkin lopusta pyöräytetyt letut.
Ei hemmetti, en edes aloita tästä aiheesta. Menee päivä – jos ei hukkaan – niin eilisen paiston barrikadeilla kuitenkin 🙂
Mukavaa kevätpäivää sinulle.
TykkääTykkää
Ihan tekee mieli laittaa Facebookiin haaste: Jos sata tykkää, syön puoli kiloa puoli vuotta vanhaa smetanaa. 😀 Aurinkoa sullekin!
TykkääTykkää
Paluuviite: Illan muusi on aamun rieska | Sairio