televisio

by

Mies minun makuuni

Seuraava teksti on tehty viisi vuotta sitten.

Jos televisio-ohjelmista tai elokuvien sankareista pitäisi nimetä oma ihannemies, valintani olisi selvä.

Tämä mies on todellinen toivevävy ja unelmien poikamies samassa persoonassa:

  • hän suhtautuu naisiin asiallisesti eikä osoita perimiehisestä ammatistaan huolimatta minkäänlaisia machoilun merkkejä 
  • hän kunnioittaa vanhempiaan mutta osaa ottaa oman paikkansa perhefirman johdossa
  • hän on aina ystävällinen ja auttavainen muita ihmisiä kohtaan
  • lemmikeillä on hyvä olla hänen kotonaan ja mukanaan
  • hänellä on merkittävä paikka oman yhteisönsä rakentajana ja ylläpitäjänä, aivan konkreettisesti
  • hänellä on hyvä huumorintaju ja hän osaa nauraa myös itselleen
  • hän hallitsee tiukatkin tilanteet ja säilyttää toimintakykynsä muiden hätääntyessä
  • hänen arvomaailmansa on nykyaikainen ja hän edistää toiminnallaan kestävää kehitystä
  • ei koreile vaatteilla vaan pukeutuu tilanteen mukaan
  • hänellä on sopushtainen vartalo sekä oma, tuuhea tukka ja tasaiset hampaat.

Jos oikein haluaa vikaa hakea, niin todennäköisesti sankari hallitsee työmaalla ja toimistossa myös flirtin (onhan sarjoissa se ainanen blondi mukana työparina) – mutta silmäpeliä pidemmälle on tuskin kuitenkaan menty.

Puuha-Pete – tietenkin.

http://www.telegraph.co.uk/culture/tvandradio/11158285/New-Bob-the-Builder-unveiled-which-do-you-prefer.html

by

Työpäivä sohvan pohjalla

Flunssa on ärsyttävä tauti. Yskiminen ärsyttää kurkkua eikä tee mieli syödä. Niistäminen ärsyttää nenää ja nuhasuihke saa limakalvon anomaan armoa. Kuume ärsyttää silmiä eikä voi lukea. Kaikki tämä ärsyttää päätä niin että toivoo 40 asteen kuumetta ja tajua kankaalle. Ei voi muuta kuin virua vuoteessa tai raahautua sohvalle ja avata telkkarin. Ja siitä vasta tuleekin etätyöpäivä.

Ruokaohjelmaa, sisustusohjelmaa, alueellista ohjelmaa, keskusteluohjelmaa, eläinohjelmaa, saippuaohjelmaa, kauneusohjelmaa, laihdutusohjelmaa, muuttumisohjelmaa,  musiikkiohjelmaa, kilpailuohjelmaa, arvausohjelmaa, realityohjelmaa, dokumenttiohjelmaa, ostosohjelmaa… Kaikki omalla tavallaan viihdyttävää, mutta tottumattomalle katsojalle* hieman pökerryttävää. Genret pitäisi osata, jotta voisi katsoa oikealla tavalla.

Miten esim. pitäisi suhtautua My Super Sweet Sixteen -ohjelmaan? Onko se parodiaa vai ironiaa vai sitä itseään? Siitä itsestään puheenollen, mielenkiintoinen puolituntinen vierähti Grimefighters-ohjelman kanssa.

Ja mitä sukupuolta lajia edustavat NYC:n täydelliset naiset? Lapatossua osasin katsoa – mutta miksi se ei ole Areenassa?

Ja kaikki se näiden välissä. Ihminen on sairas.

*Tavallisesti katselen televisiota n. pari tuntia viikossa. Tämän flunssan aikana olen toivottavasti tehnyt osuuteni loppuvuoden ajaksi. Saako huomenna mennä jo ulos?