Tieturvallisuutta Tuomelaan

Meillä oli juuri HYKin vanhempainyhdistyksen kokous. Yhtenä aiheena asialistalla oli koulun ympäristön liikenneturvallisuus. Huonosti ajamme niin me Viertokatua kaahaavat vanhemmat kuin Tuomelankatua pitkin Aulangontielle oikaisevat alueen asukkaat:

  • autoilla ajetaan koulualueella liian kovaa
  • lapset kuljetetaan autolla koulun pihaan saakka
  • autot pysäytetään kapean kadun kummallekin puolelle ja tukitaan tie
  • autoilla ajetaan kävelytietä
  • autot pysäytetään suojatien päälle tai sen eteen
  • autoilla ajetaan jalkakäytävälle.

Koulusta on muistutettu vanhempia liikenne- ja pelisäännöistä Wilman kautta, mutta ralli jatkuu. Tilannehan vaikeutuu entisestään, kun Tuomelan koulun remontti alkaa, osa piha-alueesta muuttuu työmaaksi, työmaaliikenne alkaa ja koulun toimintoja hajautetaan myös kadun toiselle puolelle rukoushuoneen ruokasaliin. (Ruokailu siis, ei rukoilu.)

Päätettiinkin olla yhteydessä kaupunkiin ja kysellä, miten liikenteeseen voisi vaikuttaa tehokkaammin kuin vanhempiin vetoamalla. Ensi tilassa otetaan selvää mm. liikennemerkeistä, alennetuista ajonopeuksista, hidasteista ja betoniporsaista – jos vaikka pari saataisiin ajettua kouluun ennen routaa.

Koko alueen liikennejärjestelyt remontin alkaessa täytyykin ajatella aivan toisella tavalla. Ja ajattelun lisäksi järjestää.

Aamupala työmatkapyöräilijälle

Osallistuin tänään puoli kahdeksan aikaan Aamupala työmatkapyöräilijöille -tempaukseen Hämeenlinnassa kahden muun henkilön kanssa. Poikkesin työmatkallani Linnan pyöräverstaaseen kahville ja sämpylälle ja samalla paransin työmatkaturvallisuuttani ostamalla uuden kypärän. Kiitos kummastakin!

Työmatkapyöräily on mukavaa. Siinä saa konttorilotta olla ulkoilmassa ainakin kaksi kertaa päivässä ja päivän liikunta-annos tulee samalla vaivalla. Työmatka on siirtymistä kahden tilan välillä, ja jalkojen polkiessa voi joko olla ajattelematta mitään tai käynnistää aivonsa edessään olevaan tai taakseen jättämään.

Oma työmatkani on pelkkää luksusta: matkaa on vajaat kuusi kilometriä, joista suurin osa kulkee Vanajan rantaa ja pyörätietä pitkin. Aamuisin ihailen järveä ja suunnittelen tulevaa työpäivää; iltapäivisin ajan kahden uimarannan ja neljän terassin ohi ja suunnittelen tulevaa kesälomaa.