Vanhempainyhdistys tarjosi aamukahvit

Hämeenlinnan yhteiskoulun vanhempainyhdistys oli tänä aamuna koululaisia ja vanhempia vastassa kahvitermarein ja sämpylätarjoiluin. Kahvinjuonnin lomassa kerroimme yhdistyksen toiminnasta ja siitä, miten jäsenmaksuilla piristetään kouluarkea.

Varapuheenjohtaja Jenni Helenius oli mukana pöydän pystytyksestä saakka. – Tässä on käynyt kymmeniä vanhempia ja lapsia, ja vastaanotto on ollut tosi positiivinen. Väkeä on kiinnostanut yhdistyksen toiminnan lisäksi uuden Tuomelan koulun kuulumiset. Meidän kanssamme onkin kahvipisteellä ollut myös opettajia ja muuta henkilökuntaa, jotka voivat kertoa uuden rakennuksen uudesta pedagogiikasta.

image

Hämeenlinnan yhteiskoulun yläkoulu ja alakoulun parakit ovat myös vanhempainyhdistyksen toiminnan kohteena.

Hämeenlinnan yhteiskoulun vanhempainyhdistys tekee pääasiassa muuta kuin järjestää tilaisuuksia. Viime vuosien aikana Tuomelan koulun sisäilmatilanne on työllistänyt yhdistystä miltei eniten: olemme pyrkineet vaikuttamaan asioihin alotteita ja vetoomuksia tekemällä, mielipiteitä keräämällä ja välittämällä sekä toimikuntiin ja työryhmiin osallistumalla. Suoraan oppilaisiin liittyen olemme jakaneet stipendejä, rahoittaneet tapahtumia ja hankkineet lapsille leikkivälineitä. Nyt meneillään on piha-alueisiin ja välituntivälineisiin kohdistuva projekti HAMKin kanssa, ja varastossa odottavat tarvikkeet remonttityömaan aitaan maalattavia ’lapsivaroituskylttejä’ varten.

Kiireinen syksy on siis tulossa. Yhdistykseen ovat tervetulleita kaikki vanhemmat: toimintaan voi osallistua halvalla itse tekemällä – tai helpolla jäsenmaksun maksalla. Katso hykvanhempainyhdistys.net ja vaikuta koululaisten arkeen!

Kaikkien Hätilä – paikalla myös nuorisoa

Hämeenlinnan yhteiskoululla pidettiin tänä iltana Kaikkien Hätilä -keskustelutilaisuus. Pääaiheena oli koulun piha, sen käyttö sekä koetut häiriöt.

Illan keskusteluja alustettiin monelta kantilta: tilattuja puheenvuoroja oli kaupunginhallituksesta, kirjastosta, vanhempainyhdistyksestä, koulusta, oppilaskunnasta, nuorisotoimesta ja uunituoreen nuorisotutkimuksen tekijältä. Paikalla oli myös kaupungin kiinteistöjen edustaja sekä lähialueen asukkaita ja taloyhtiöiden isännöitsijöitä. Aihetta katsottiinkin useasta näkökulmasta aina poliittisesta päätöksenteosta maisemasuunnitteluun ja kotikasvatuksesta kameravalvontaan. Miltei yhtä mieltä oltiin siitä, että koulun pihalla pitää voida kokoontua, mutta kannanotoilla ei kuitenkaan saatu selvyyttä siihen, miten esim. mopoilu, metelöinti, roskaaminen, ilkivalta ja epäasiallinen käytös saataisiin loppumaan.

Koulun pihalta olikin kutsuttu toistakymmentä nuorta mukaan juttelemaan tilanteesta. Edelleenkään ei saatu vastausta siihen, miten koulun piha saataisiin täysin ja välittömästi rauhoitettua, mutta ainakin sovittiin siitä, että tilannetta lähdetään ratkomaan yhdessä. Seuraavaksi kaupungin, nuorisotoimen ja koulun edustajat kokoontuvat nuorten kanssa tekemään pihan ’käyttösääntöjä’ ja muutenkin miettimään rauhanomaisen rinnakkaiselon edellytyksiä.

**

Tilaisuuden järjestelyt teki HYKin vanhempainyhdistys. Puhetta johti virkatyönä kaupungin tilaajapäällikkö (lapset, nuoret ja elämänlaatu). Vanhempainyhdistys keräsi tilaisuutta varten myös vanhempien mielipiteitä ja kommentteja kaupungille ja koululle toimitettavaksi. Tilaisuus oli jatkoa kevään vastaavalle kokoontumiselle.

Salapoliisityötä Sairiossa

Vaneritehtaantie7.jpg

Vastapäisellä tontilla tien toisella puolella on aloitettu työt. Koetin tänään selvittää, mitkä:

  1. Kävin raksan vieressä etsimässä kylttiä, jossa kerrottaisiin, mitä on tekeillä ja kenen toimesta. Työmaa-aidassa ei sellaista ollut.
  2. Huutelin ja heiluttelin tien laidasta kaivinkoneenkuljettajalle kysyäkseni, mitä on tekeillä. Hän ei nähnyt eikä kuullut minua.
  3. Soitin kaupungin vaihteeseen, josta minut yhdistettiin
  4. yhdyskunta- ja rakennuspalveluiden asiakaspalveluun. Sieltä kuulin, että kyselemässäni osoitteessa Linnan infra tekee kadun ja kunnallistekniikan saneerausta. Koska kyseessä oli aikaisempi metsikkö ja nykyinen kuoppa, halusin tietää, tarkoittaako katu- ja kunnallistekniikkasaneeraus esim. rakennuksen nousemista tontille.
  5. Sain numeron Linnan infran asiakaspalveluun, joka ei osannut kertoa, ollaanko tontille myöhemmin rakentamassa jotain. Heiltä sain numeron
  6. työmaan vastaavalle mestarille, jolle en enää säälliseen aikaan ehtinyt soittaa.

Hei Hämeenlinnan kaupunki: Mistä voin tietää ja saada selville, mitä meidän kulmilla tapahtuu? Onko jossain näkyvillä anottuja tai myönnettyjä lupia? Käsitelläänkö samalla tavoin projekteja, joita tekevät kaupunki, rakennusliikkeet, yksityishenkilöt? Ja: mitä tien toisella puolella tapahtuu?

Mitä Tuomelan koulun seinien sisällä tapahtuu tulevaisuudessa?

Tuomelan koulun rehtori Arto Nykäsellä on näky vuodelle 2016, jolloin Tuomelan koulun perusteellinen peruskorjaus on tehty: erillisistä luokkahuoneista ja perinteisestä opettamisesta on siirrytty avoimiin oppimisympäristöihin ja ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Muutos osuu yksiin uuden valtakunnallisen opetussuunnitelmauudistuksen kanssa, jossa perinteisiä erillisiä lukuaineiden rajoja häivytetään ja pyritään kokonaisvaltaiseen oppimiseen.

Yhteiskoululla pidettiin toissailtana tiedotustilaisuus, jossa rehtorit näyttivät kakkosvaiheen luonnospiirrustuksia tulevasta koulurakennuksesta. Suurimmat muutokset koetaan rakennuksen seinien sisäpuolella, jossa tilat uusitaan täysin – ja jossa toiminta muutetaan täysin. Uusi toimintakulttuuri ei synny itsestään, vaan se on rakennettava. Kulttuurimuutos rakennetaan kolmen teeman ympärille, joita tarkastellaan eri näkökulmista:

Henkilökunnan teematiimit ovat

  • samanaikaisopettajuus ja työkumppanuus
  • ilmiöpohjainen eli oppiaineet ylittävä oppimisaines
  • tieto- ja viestintätekniikka.

Oppilaat ovat työssä luokka-asteittain

  • 1. luokan teemana on ryhmäytys eli ”kaikki ollaan ekaluokkalaisia” -ajattelumalli
  • 2. luokka lähtee tutkimaan ilmiöpohjaisuutta taidepajojen avulla
  • 3-luokkalaiset suunnittelevat uutta kouluaan 3D-virtuaalimallinnoksia käyttämällä.

 

 

Opettajien preppaaminen uuteen malliin on jo aloitettu, ja myös koululaisten osalle on selkeät suunnitelmat. Lasten osallistamisessa on mukana kulttuurikeskus Arxin Noora Herranen.

Vanhempien rooli kuviossa on vielä avoin, ja sen pohdintaa aloitettiin keskiviikon tiedotustilaisuudessa, mutta valitettavan pienellä porukalla. Mahdollisiksi teemoiksi esitettiin mm. yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta, mutta konkreettisiin työskentelymalleihin ei vielä tietenkään päästy. ”Meillä on nyt kahden ja puolen vuoden matka uuteen Tuomelan kouluun. Käytetään se aika hyvin!” kehotti Nykänen.

Mitkä ovat sinun mielestäsi tärkeitä asioita, joiden pitää uudessa Tuomelassa toteutua? Miten sinä vanhempana voisit tai haluaisit työhön osallistua?

**

Päivän Hämeen sanomat kertoo suunnitelluista tilaratkaisuista. (Artikkeli maksullinen)

Tuomelassa tavoitteena yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri

Tuomelan koulun peruskorjauksen toiseen vaiheen luonnospiirrustukset ovat valmiina. Apulaisrehtori Vesa-Heikki Mikkola esitteli tuoreimpia rakennussuunnitelmia vanhempainyhdistykselle illan kokouksessa:

  • Uuteen kouluun tulevat omiin tiloihinsa eskarit Kutalasta ja Sairiosta.
  • Koulussa toteutetaan tiimiopettajuutta: 4-5 opettajaa samassa avoimessa tilassa, jossa työt paitsi tehdään myös suunnitellaan. Jokaisella opettajalla kuitenkin oma luokkansa, vaikka tilat yhteisiä ja avoimia.
  • Eri puolille ja eri kerroksiin rakennetaan luokka-astekohtaiset oppimisympäristöt kotineen ja mahdollisine erillisine tiloineen. Eri luokka-asteet kulkevat eri ovista sisään ja ulos, liikenne rauhoittuu ja vaatesäilytys selkeytyy. Tuomelasta tulee kengätön koulu, kaikille oppilaille omat kaapit.
  • Aiemmin kylmänä tilana ollut vintti otetaan taideaineiden käyttöön, esim. tekstiilityö ja kuvataide.
  • Erittäin pienet hallintotilat, koko henkilökunnan yhteiset tilat virkistymiseen ja kokoustamiseen. Ei perinteistä rehtorin kansliaa vaan tiimityöhön suunniteltuja tiloja. Toki neuvottelutiloja ja myös suljettavia tiloja sitä vaativille toiminnoille.

tuomelan-oppimis-ja-tila-arkkitehtuuriRehtori Arto Nykänen täydensi tiloja koskevia suunnitelmia pedagogisen toiminnan malleilla. Tavoitteena on yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Osaamisen arkkitehtuuri suunniteltava hyvin, jotta se toimii yhdessä rakenteiden arkkitehtuurin kanssa. Yhteistyötaitojen on oltava avointen oppimisympäristöjen tasolla: muuten uusi koulu saadaan avaimet käteen -periaatteella – mutta käyttäjät ovat pihalla.

Opettajia ja muuta henkilökuntaa valmennetaankin suunnitelmallisesti, jotta taidot ovat uusien tilojen ja uuden pedagogiikan (tiimiopettajuus, ilmiöpohjaisuus) mukaisia. Samoin oppilaita kasvatetaan tulevaan tilaan ja toimintatapaan, ja tässä yhtenä koulun yhteistyökumppaneina on mm. lasten ja nuorten kulttuurikeskus Arx. Myös huoltajuus kohtaa muutoksen uudessa koulutyössä, ja huoltajien roolia suunnitellaan toiminnallisessa vanhempainillassa huhtikuun alussa. (Vertaapa muuten kuvaa edelliseen luonnokseen – muoto muuttuu, mutta idea säilyy.)

Uuden Tuomelan aikataulu on seuraava: Urakkalaskennat tehdään kesällä 2014, ja nykyisen koulun sisäkalujen purkutyöt alkavat syksyllä 2014. Rakentamaan päästään v.  2015. Uusi Tuomelan koulu on suunnitelmien mukaan valmis elokuussa 2016.

Kaupasta kotimaista

Ruokakaupassa sain isänmaallisuuden puuskan ja päätin ostaa kotimaisia tuotteita. 

  • Tomaatti: kotimaiset luomutomaatit olivat vain kaksi kertaa niin kalliita kuin halvimmat ulkomaiset.
  • Kurkku: kilohinta oli melkein sama kuin tomaateilla, mutta ostin silti.
  • Salaatti: retroilin ja otin kotimaista kiinankaalia (teknisestihän se ei ole salaatti, mutta käyttötarkoitus on tällä kerralla sama).
  • Maito: paitsi kotimaista myös paikallista.
  • Leipä: pehmeä peruna-kaura-reikäleipä oli leivottu oikeassa leipomossa.
  • Liha: alkuperämaa, teurastuspaikka ja pakkauspaikka Suomi.
  • Valmisateriat (pyttipannu sekä lihapullat ja perunamuusi): ei ihan Sahalahden mummolta mutta kotimaasta kuitenkin.
  • Täysjyväkorput: Kantolasta, Vanajan.
  • Puolukka-kaurakeksit: yksittäispakattuja mutta sentään Suomessa.
  • Jogurttijuoma: valiotuote maan rajojen sisältä.
  • Olut: itärajan tältä puolelta.

Seuraavat tuotteet oli joko varmasti tai todennäköisesti kuljetettu kauempaa:

  • tiskikoneaine (Tanska)
  • ketsuppi (tarkasta valmistusmaasta ei merkintää)
  • margariini (monikansallinen tuote sekin)
  • konekaakao (kuten yllä).

 Tämähän oli mielenkiintoista. Olisiko mahdollista ostaa vain kotimaisia tuotteita? Tai edes vain kotimaisia elintarvikkeita? Kuinka työlästä tai kallista se olisi? Olisiko siitä mitään hyötyä kansantaloudelle? 

Yhdyskuntalautakunta keskustelee skuuttiparkista 10.12.

Sairion, Hätilän ja Asemantaan nuoret ovat jättäneet elokuussa kaupungille aloitteen skuuttiparkin perustamisesta Kirjurinpuistoon. Paikalla pidettiin aloitteen johdosta katselmointi syyskuussa. Loka-marraskuun aikana aloitteen käsittely on edennyt kaupungin koneistossa, ja huomenna yhdyskuntalautakunta käsittelee kokouksessaan yhtenä asiana ’Sairion skuuttiparkkia’.

Ehdotus: Kirjurinpuistosta lasten leikkipuisto, Sairionpuistoon skuuttaajat ja muut nuoret

Hämeenlinnan periaatteena on vähentää pienten leikkipaikkojen määrää ja tehdä niiden sijaan tehdään laajempia ja monipuolisemmin varustettuja kohteita niin että myös alueellinen tasapuolisuus otetaan sijoittelussa huomioon.

Kirjurinpuistosta todetaan, että pieni alue ei ole sopiva voimakkaasti toiminnalliseksi puistoksi. Kirjurinpuistosta on tarkoitus tehdä pienille lapsille suunnattu leikkipaikka, jota ryhdytään korjaamaan.

Sairionpuisto on suurempi alue, ja siellä on peruskorjausta odottava leikkipaikka sekä sorapintainen puistokenttä. Esityksen mukaan Sairionpuisto tarjoaa monipuolisemmat mahdollisuudet toimintojen kehittämiseen, joskin muutkin vaihtoehdot on selvitettävä.

Tilaajajohtaja ehdottaa yhdyskuntalautakunnalle, että se päättää käynnistää kaupungin itäpuolelle sijoittuvan nuorisopuiston suunnittelun ja huomioi hankkeen vuoden 2014 investointiohjelmassa.

Yhdyskuntalautakunnan huomisen päivän esityslista on verkossa kaupungin muiden toimielinten esityslistojen ja pöytäkirjojen joukossa. Tämä esitys löytyy hakusanalla ’Kuntalaisaloite scootti-parkin perustamisesta’.