Kauppakirjat tehty

Eilen oli pankkipäivä: kävimme ensin myymässä oman talomme ostajan pankissa ja kahvitauon jälkeen siirryimme omaan pankkiimme nostamaan lainaa ja maksamaan uudesta talostamme sen myyjille.

Talon myymisessä olivat osallisina meidän lisäksemme ostaja, kiinteistövälittäjä, kaupanvahvistaja sekä virkailijat kummastakin pankista.

Tilaisuus alkoi kättelyillä ja esittelyillä: oli ensimmäinen kerta, kun tapasimme ostajan. Tämän jälkeen luettiin vielä kauppakirja läpi (luonnoksenhan olimme saaneet jo etukäteen). Kaupanvahvistaja tutustui dokumenttiin todetakseen sen olevan asianmukainen, tarkisti meidän henkilöllisyytemme ja antoi meidän allekirjoittaa paperin. Ensin myyjä, sitten ostaja.

Sitten alettiin vaihto: meidän pankkimme virkailija luovutti talomme panttikirjat ostajan pankin edustajalle, me saimme välittäjältä sekin käsirahasta ja luovutimme sen omalle pankkimiehellemme, maksoimme kaupanvahvistajan palkkion käteisellä puoliksi ostajan kanssa, saimme laskun välityspalkkiosta, meidän pankkivirkailijamme sai sekin lopusta kauppasummasta ja lähti rahojen kanssa pankkiin. Emme kuulleet hänen nauravan.

Laurellilla käytiin juomassa talokaupan kunniaksi leivoskahvit – hyvää oli.

Omassa pankissa oli sovittu tapaaminen puoli tuntia ennen seuraavan kauppakirjan allekirjoitusta ja loppusumman maksamista. Tässä ajassa henkilökohtainen pankkineuvojamme järjesteli raha-asiamme. Hän oli saanut kollegaltaan sekit ja tallettanut rahat tilillemme – hyvin väliaikaisesti tosin: Ensin maksoimme pois vanhan lainamme ja muut luottomme ja siirsimme kerrostaloasuntokaupasta saadut varat käyttöön. Sitten laskimme pariin otteeseen, paljonko tarvitsisimme lainaa välittömään käyttöön.  Talon hinnan lisäksi piti saada rahaa välittäjänpalkkion ja varainsiirtoveron maksamiseen ja pankin kuluihin. No, pankistahan sitä rahaa saa.

Allekirjoitettiin lainalaput, ja myyjät saapuivat paikalle. Mehän olimme tehneet kauppakirjat jo aiemmin käsirahaa maksaessamme, ja kummatkin kappaleet olivat mukana viimeisiä kuittauksia ja allekirjoituksia varten. Myyjän pankin edustaja tuli panttikirjojen kanssa, ja signeerausten jälkeen hän sai kansioonsa sekin kaupan loppusummasta. Myyjät ja pankkivirkailija poistuivat kättelyjen jälkeen yhtä jalkaa jatkamaan rahanpyöritystä seuraavaan pankkiin.

Me jatkoimme vielä hetken paperihommia eli valtuutimme pankin hoitamaan varainsiirtoveron ja lainhuudon (näin ainakin oletan). Viisi minuuttia ja satojatuhansia euroja myöhemmin homma oli selvä. ”Ja lisäähän saatte, kun tarvitsette.”

Enää muutto  ja remontti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s