Koulu on taas alkanut ja kirjojen päällystys. Tänään juuri mietin, onko missään enää myytävänä sitä vahapintaista hyllypaperia, josta omat kirjat saivat 70-luvulla takin päälleen. (Ai että sitä vahaa oli mukavaa raapia kynillä ja kynsillä!) Tai sitä lötköä muovia, johon saattoi vetää reikäpisteviivan.
Nykyäänhän ei kontaktimuovi maksa enää mitään, joten sillä päällystetään lasten kirjat. Käytännössä taas muistin viime elokuusta, että
– päällystys kannattaa aloittaa kirjan selästä, jotta muovi ja kirja kulkevat samaan suuntaan ja jotta rypyt eivät pääse kasvamaan
– paperi irrotetaan muovista vähän kerrallaan ja muovi rullataan tasaisesti kirjan päälle isolla legoalustalla työntämällä, jotta ei synny kuplia (legoalustan puutteessa myös pitkä viivotin käy
– kulmista leikataan joko neliöt tai kolmiot pois, jotta riittävän pitkäksi jätetyt liepeet saa siististi liimattua sisäkanteen.
Jumalan kiitos työssä ei tarvitse harjoittaa asiakaskontaktointia.
Sairio 
Jumalan kiitos tässä perheessä asuu entinen kirjastosetä, joka työkseen päällysti kirjoja. Minä en ilman kuplia saa onnistumaan sitä hommaa, oli apuna sitten viivotin, legoalusta tai villasukka (vinkki jostain blogista). Toivon teille paljon kuplattomia ja rypyttömiä hetkiä sekä pitkää pinnaa!
TykkääTykkää
Kiitos toivotuksesta, hyvin menee, suorastaan kuin liukuhihnalla. (Ja liukuhihnan virkaa toimittaa taas kerran keittiön pöytä.)
TykkääTykkää
..tuli muuten mieleen, että kannoin kesällä vintin siivouksen tuloksena kahden pojan peruskoulun kirjat roskikseen. Kirjoja oli!! Lisäksi vihkoja oli kymmenittäin ellei satoja. Siinä tuli pohdittua, että kirjojen tehokkaampi kierto peruskoulussa tai sähköiset kirjat säästäisivät verovaroja, vanhempien hermoja ja luontoa.
TykkääTykkää
Kirjat kiertävät – ainakin jotkut. Kun päällystin kolmasluokkalaisen suorastaan repaleista ympän kirjaa, sain lisäinspiraatiota tähän postaukseen. Jos kirjan edellisen omistan, E:n vanhemmat luette blogiani, niin tämä oppi on teille! 😀
TykkääTykkää
Meillä viime vuonna muovitus oli aika maltillista, ja näyttäisi siltä ettei tänäkään vuonna kirjoja montaa joudu muovittamaan. Kauhulla odotan tulevia vuosia, jolloin aineiden määrä lisääntyy ja lisää kirjoja muovitettavana.
TykkääTykkää
Lasten mummu kysyi eilen, eikö vihkojakin pitäisi päällystää. Kerran opettaja, aina opettaja!
TykkääTykkää
Kysyä asiantuntijalta, tarvitseeko opettajien muovittaa kirjoja 🙂
TykkääTykkää
Pakko kirjata tähänkin: Facebookissa käytiin kanssa aiheesta keskustelua, jonka lopputulemana keksittiin kirjojen päällystäminen kuplamuovilla koululaisten iloksi.
TykkääTykkää
Kuplamuovi, loistavaa! Ei haittaa kuplat.
TykkääTykkää
Ja mikä ajanviete tylsille tunneille!
TykkääTykkää
Päällystystyöt onneksi taakse jäänyttä aikaa. Kuplan puhkaisin neulalla ja zup kupla hävis!
TykkääTykkää
Vanha rakkokikka toimii myös kuivana!
TykkääTykkää
Henna!
Kyllä vaan opettajatkin joutuvat/joutuivat ihan kyllästymiseen asti kirjoja ja vihkoja päällystämään. Ei näet riittänyt, että paperoi/muovitti omien lasten kirjat ja vihkot. Kansakoulussa oli oikein varattu aika kirjojen ja vihkojen päällystämisen opettamiseen ja sitä harjoiteltiin joka syksy.
Paperointi oli muuten helpompaa. Epäonnistuneen työn saattoi korjata, kontaktimuovin kanssahan se ei hevin onnistu.
Kokemusta on myös suurehkojen karttojen muovittamisesta ja se vasta on jotain. Lasten isä oli aika hyvä siinä!
Mutta kuplat on pieni juttu ryppyihin verrattuna. Niitä kun ei saa ilman vaurioita pois, tokko edes kirurgin veitsellä.
Hatunnosto kirjastosedille ja -tädeille.
TykkääTykkää
Periaatteellinen kysymys: ovatko rypyt vain esteettinen vaiva vai kirurgin veistä vaativa ongelma?
TykkääTykkää
Eikös kuplatkin ole vain esteettinen haitta kontaktimuovin ja kirjankannen välissä. Ongelmasta ei tässä yhteydessä kannata puhua.
TykkääTykkää
Ajattelin vähän laajemmin: vaativatko muutkin rypyt kirurgin veistä vai selvitäänkö kosmetologin käsittelyllä. 🙂
TykkääTykkää
Kokemus kertoo että kosmetologi ei riitä. Haitta ei ole kuitenkaan ongelma, joten veistä ei tarvita!
TykkääTykkää