Kuudessa tunnissa ehtii nähdä paljon Portoa.

Katolinen kirkko kiiltää ja kimaltaa. Ja vetää puoleensa myös muita käyttäjiä kuin turisteja.

Bolhaon kauppahalli tarjosi väriä ja väkeä sekä tuotteita elävistä kukoista kuolleisiin kaloihin.

Sardiini. Nam.

Gaian puolelta aukeni kuvaan koko vanha kaupunki.

Kaupungissa on jyrkkää. Köysiradalla pääsi nopeasti ja mukavasti alas ja ennen kaikkea takaisin ylös. (Vastarannalla on sillan kupeessa tarjolla funikulaari eli rinneratikka.)

Entisessä portviinivarastossa oli esillä upeita valokuvia sadan vuoden takaa.

Helteessä halusi turistikin istua viiniköynnöksen varjossa.

Ja jos on vähän enemmän aikaa kuin kuusi tuntia, ehtii vielä tutustua portviinikellariin ja sen antimiin.

Taylor’s Portin kellarissa kypsyi ja tuoksui portviini.

Mutta kuudessa tunnissa on vaikeaa löytää tuliaisia, joissa ei lukisi Porto tai I love Porto. Niitä huppareita ei viitsi lapsille tuoda.