Aikamoista ryöpytystä

Taannoinen korvasieniretkeni oli turhan varhainen. Korvasienten aika on nyt – niille, jotka tuntevat paikat. Ja me, jotka tunnemme niitä, jotka ovat kavereita niiden kanssa, jotka tuntevat paikat, pääsemme onneksi osallisiksi. (Suuri kiitos toimituksesta kotiovelle saakka!)

Ryöppäsin sienet varmuuden vuoksi kolme kertaa. Osa syödään heti, osa pakastetaan myöhempää herkkuhetkeä varten.

Kevään korvalla

Viikonloppuna käytiin toisen metsäfanaatikon kanssa avaamassa vuoden sienestyskausi: jos olisi jo korvasieniä? No ei ollut, mutta oli paljon muuta:

  • kurki-  ja joutsenporukka kaakattamassa pellon reunalla,
  • miltei orvokki, lehdokki, vuokko ja  moni muu puskemassa lumen alta
  • viimesyksyinen talvehtija kivenkolossa.

Onneksi on pakastin ja viimevuotisia suppilovahveroita – niitä pisteltiin kahteen naiseen noin puoli kiloa valkosipulilla ja chilillä höystettynä. Syksyä odotellessa!