Liesimusta on puuhellan kenkäplankki

Ostin taannoin pullollisen liesimustaa Domus Classicasta Metsänkylän kartanosta, mutta tuotteen käyttö on odottanut inspiraatiota ja keittiöhenkilökuntaa vuoden verran. Tänä viikonloppuna tuli serkku kylään ja kyllä saivat ruoste ja lika liedestä kyytiä.

wpid-liesi-ilman-mustaa.jpg

wpid-mustattu-liesi.jpg

 

Ensin hellan pinnasta puhdistettiin(*) irtonainen lika ja ruoste. Teräsharjaa suositeltiin, mutta kun se oli piilossa, käytettiin teräsvillaan. Huuhteluiden, pyyhkimisten ja kuivaamisten jälkeen siveltiin puhtaaseen pintaan liesimustaa talouspaperilla ohut kerros.

Eron huomaa silmillä ja sormilla. Pinta näyttää paremmalta ja tuntuu sileältä ja liukkaalta. Liesimusta on kuin kenkäplankki: se puhdistaa ja hoitaa. Olisi varmaan syytä käyttää useammin kuin kerran vuodessa. Niin liesimustaa kuin kenkäplankkia.

(*)Passiivi on kyllä mainio kapistus. Sillä voi viitata muka osallistuneensa ruumiilliseen tekemiseen, vaikka olisikin vain lämmitellyt glögiä mikrossa.

Maalinpoisto on hidasta työtä

Koko ilta on mennyt keittiön ikkunan kanssa. Ikkunoiden puitteet on melkein kaikki maalattu kahteen kertaan, joten tänään keskityin karmeihin ja ikkunalautaan.

Vanhaa maalia voi poistaa mekaanisesti skrapalla, lastalla tai hiekkapaperilla. Voi myös todeta, että aina roiskuu, kun skrapataan!

kupruileva-maali

Voi myös kokeilla kemiaa: maalinpoistaja on hyytelömäinen aine, joka sivellään vanhalle maalipinnalle. Vartin, puolen tunnin päästä irtoava maali kaavitaan lastalla pois. Menetelmä vaatii vähemmän käsivoimia ja imurointia kuin raapiminen, mutta myös kestää kauemmin, sillä maalikerrokset tuntuvat irtoavan yksi kerrallaan. (Ja purkin kyljessä on muuten varoituksia enemmän kuin käyttöohjeita. Mulla oli ainakin hyvä ilmanvaihto, keittiön ikkunat kun ovat vintillä odottamassa toista maalikerrosta.)

Maalinpoistajan käytön jälkeen sipaisin pinnan vielä hiekkapaperilla, että sain siitä viimeisetkin terävät kokkareet pois.

Maalaaminen jäi vaiheeseen, kun aurinko laski. Siitä raportti siis myöhemmin.

Katonpesijän varusteet

Katonpesu

Katon maalaus ja korjaus alkaa puhdistuksesta. Tänään katto pestiin korkeapainepesureilla.

Operaatio alkoi vesiletkujen kiinnittämisellä. Onneksi oli miehillä mukana letkut letkeät – ja ennen kaikkea pitkät, ne kun juoksutettiin kellarikerroksen pesuhuoneesta ikkunan kautta katolle.

Katonpesijöillä oli asialliset varusteet: kumisaappaat, kurahousut, kuulosuojaimet, köydet ja valjaat painepesureiden lisäksi. Kaksi miestä surrutteli vajaata pariasataa neliötä muutaman tunnin ajan.

Painepesurista tulee suihku kuudentoista barin paineella. Tunnissa vettä kuluu n. 150 litraa. Iltapäivän aikana katolta valui siis vajaa kuutio huuberia. Sen lisäksi katolta lähti irtolika, sammal ja muu eloperäinen aines sekä maalisuikaleita kahta eri väriä.

Kyllä nyt kelpaa sataa puhtaalle katolle!