Poimuriporukka vs. käsinkerääjät

Meitä on tunnetusti moneen junaan ja moneen metsään. Näin marja-aikaan ihmisistä on havaittavissa kolmea lajia:

  1. tehopoimijat
  2. fiilistelijät
  3. laiskottelijat.

Tehopoimijat eli fanaatikot omistavat useita marjaämpäreitä ja vähintään yhden poimurin. He lähtevät metsään suunnitellusti heti aamusta ja palaavat vasta iltahämärissä, jolloin ryhtyvät perkaamaan saalistaan. Sama toistuu sään ja ajan salliessa niin kauan kun metsässä on musti-, puolu- tai karpaloita. Tehopoimijoilla on arkkupakastimet ja he syövät talvisin kaurapuuron kanssa vitamiinipitoisia mustikoitaan,  maksalaatikon tai verilätyn kanssa sokeroimatonta puolukkasurvostaan ja kahvin kanssa uunituoreita marjapiirakoitaan.

Fiilistelijät keräävät marjansa käsin eli yksitellen, sillä he inhoavat perkausurakkaa metsästä päästyään. Siinä missä poimuriporukka käy välillä hakemassa auton perästä uusia ämpäreitä täytettäväksi, käsinkerääjät kykkivät yhdessä ja samassa kohdassa, nappailevat varvusta marjoja yhdellä kädellä ja huiskivat hyttysiä toisella. Välillä otetaan kuva Marjasta tai Tertusta – poimimistahti on niin hidas, että jokaiselle mustikalle ehditään antaa nimi. Autolla käydään juomassa kahvit ja syömässä eväät ja kun se on tehty, lähdetään kotiin.

Laiskamadot eivät raahaudu metsään vaan ulkoistavat keruun ulkomaalaisille,  myynnin jobbareille ja ostamisen muille.