Se tunne, kun lapsi ilmoittaa aamulla haluavansa pukeutua kouluun Halloween-asuun, jota ei ole olemassa. Ja koulu alkaa 55 minuutin kuluttua.
Silloin otetaan sängystä lakana ja keittiön laatikosta sakset. Ja viiden minuutin mallaamisen ja silmänreikien leikkaamisen jälkeen asu on valmis.
Ja lapset ehtivät kouluun ja äiti ehtii töihin ja kaikki ovat tyytyväisiä.
Happy Halloween. Ja hyvää viikonloppua, kunhan sänkyyn on pedattu uusi lakana.
Pyhäinpäivä oli ja meni ja Halloween siinä sivussa. Lapsella olikin viikon aikana monta aiheeseen liittyvää rientoa: koulun Halloween-disko, kaverin Halloween-synttärit ja vielä toisen kaverin Halloween-juhlat. Eikä mitään päällepantavaa.
Onneksi Hämeenlinnan kaupunginteatterin pukuja vuokrataan yleisölle. Pukuvuokraamosta löytyi hieno kissanaamari ja siihen kuuluva pitkä häntä. Omasta vaatekaapista napattiin mustat trikoot ja pitkähihainen paita sen pariksi.
Hyvää jutussa oli se, että koululainen sai pukeutua haluamaansa naamiaisasuun. Parempaa se, että viikon laina-aikana asua käytettiin koko rahan edestä useilla kekkereillä. Ja parasta se, että huomenna voin palauttaa naaman ja hännän takaisin eikä mun tarvitse säilöä niitä kotona odottamassa seuraavaa kertaa, jota ei ehkä koskaan tule.
Sairio 