Viime sunnuntaina oli uskomattoman hieno keli: aurinko paistoi ja pakkasta oli jokunen aste. Metsään siis! Samoilla mailla kanssamme oli suurehko hirviporukka, mutta onneksi tien toisella puolella ja eri saalis tähtämessään. (Kerrankin tämä oli kirjaimellinen vertauskuva!)
Kaupunki saisi kattaa enemmän soita kuin moottoriteitä.
Metsästä löytyi kolme kopallista suppilovahveroita ja kolme pakastepuolukkaa.
Esikoiselle jaksoin hämeeksi kutoa (eli yleiskieleksi neuloa) yhdet hahtuvalankaiset vaippahousut. Kestovaippakokeilu oli mielenkiintoinen, ja meillähän on niitä Liberopupuja ainakin neljä tai viisi.
Hahtuvalangan loppukerä on odottanut uutta tulemista, ja nyt sain aikaiseksi vitosen puikoilla tumput, kokoa reilu, mallia pika. Sisään muovipussia ja pesukoneeseen muun pyykin kanssa –
Hienot tuli! En ole varma, olisiko muovipusseja tarvittu estämään kokonaisvaltaista vanuttumista, mutta ei niiden hakaneulaus ollut iso vaiva. Nyt voi näiden puolesta tulla pakkasta enemmänkin.
Toppatakkihan on ollut käytössä jo kuukauden.
Olipa aika yllätys tulla yhtenä päivänä kotiin, kun kadun varressa naapurin puolella ei enää ollut puuta. Maisema omasta ikkunasta muuttui aivan täysin, kun vanhan koivun sijaan silmä osuu isoon seinään.
Toisaalta: taannoisen viemäritukoksen oli aiheuttanut juuri putkeen tunkeutunut puun juuri.
Ihmisen esteettinen ja pragmaattinen minä käyvät kiistaa keskenään.
Meillähän tehdään ikkunatkin itse. Ainakin leikkimökkiin. Ainakin jos pokat on jo olemassa. Ja jos on suihkuverhoa saatavilla. Ja sinkiläpistoolissa pateja.
”Sataa, sataa, ropisee” totesi nastarengas toiselle moottoritiellä. Jopa Hämeenlinnassa katetyömaan kohdalla, missä on kuudenkympin rajoitus.
Kahvin ohessa hellalla tulee kätevästi paahtoleipä. Tässä oli lämpötila-asetuksena näköjään 11.
Aamu Tampereella: kastautuminen koskeen Mältinrannassa.
Päivällä kotiin tuhruista motaria pitkin. Täytyykin lisätä vettä pissapoikaan.
Kotikalliolta näkyikin jo laskeva aurinko. Ilta kohti kirkastuu - tai ainakin pimenee.
Minulla on monta paria pitkävartisia talvisaappaita. Kalleimmissa on oikeat kaupasta ostetut saapastuet, mutta joidenkin varret on täytynyt virittää pystyyn kotikonstein.
Tämä niksi on luonnollisestikin K-18.
Taloni on sähkölämmitteinen. Sisällä on pattereiden lisäksi kolme tulisijaa: keittiössä puuhella, olohuoneessa kakluuni ja lastenhuoneessa pönttöuuni.
Nyt seinässä on myös ilmalämpöpumppu. Ulkoyksikkö kiinnitettiin sokkeliin, ja johdot ja letkut nostettiin suoraan sisäyksikön kohdalta taloon. Seinältä revittiin villiviiniköynnös, jotta pumppu ei roskaannu. Vielä kotelo tuon pahkan päälle, niin maisemointi on valmis.
(Ei, talo ei ole noin vino. Kuva on.)
Sairion tarhasta on löydetty uusi eläinlaji, joka lienee kahden tai kolmen aiemmin tunnetun lajin risteytys.
Laji on nimetty hepossuksi, lat. Equusus papyrus. Myös lehmän osuutta asiaan epäillään, mutta sitä ei ole pystytty vahvistamaan.
Löydön tehnyt ja ja uuden lajin dokumentoinut tutkija kommentoi asiaa: ”Ihahhaa, ihhahhaa, hepo hirnahtaa.”
Sairio 