Kuohuviini sopii risottokattilaan ja saniteettitiloihin

Olin eilen illalla ystävällä kylässä. Ohjelmassa oli rupattelun lisäksi ruoanlaittoa: teimme kirjolohi-katkarapuvartaita ja samppanjaista sitruunarisottoa. (Tai kuohuviinistä, mutta alliteraation vuoksi oikaisin vähän. Ja itse asiassa vartaissakin oli tiikerikatkarapuja.)

Kala ja katkaravut olivat marinoituneet muutaman tunnin maustekastikkeessa, ja vartaat valmistuivat kerran kääntämällä nopeasti uunissa.  Risoton valmistus olikin pidempi prosessi, ja kauhan vartta sai kääntää useamman kerran. Muutenhan risotto tehtiin kuin tavallinen versio, mutta viimeiseksi siihen lisättiin sitruunan mehusta, raastetusta kuoresta ja parmesaanista tehty sekoitus.

Kuohuviini toimi läpi aterian: Se kävi alkumaljasta. Se toimi kokkausviininä. Sitä lisättiin risottoon valkoviinin sijaan. Sitä juotiin ruoan kanssa.

Ja mikä parasta: tyhjän pullon korkilla sai korvattua wc-vesisäiliön hajonneen painikkeen.

20160311_181204.jpg

Parsa on paras

– muutenkin kuin anagrammimielessä.

Perjantaina oli kaupassa tarjolla vihreää parsaa parilla eurolla nippu + lauantaina tuli vieraita + allakka näytti kevättä = yhtälö ratkaistu eli tein parsarisottoa.

Jos kattilaan pannaan parsaa, voita, valkoviiniä ja parmesaania, niin eihän siitä voi pahaa tulla. (Jaa, olihan siinä riisiäkin.) Parsojen latvat leikkasin  erikseen pikakiehautettaviksi koristeiksi ja varret siistin ja keitin etukäteen. Muuten normaalit kuviot: laakeaan kattilaan öljy ja voi, sekaan ensin sipulit ja sitten vähitellen riisit ja vielä vähitellemmin valkoviinit ja kasvisliemi. Satunnaista sekoittamista miedolla lämmöllä, ja lopuksi puuroon sekaan parmesaani ja parsa.

Kevät!

Tietovisa: Mikä näistä sopii parhaiten risottoon?