”Luistelu kannattaa aloittaa lapsena hokkareilla”, neuvoo Ylen Olotila. Taitoa voi ruveta harjoittelemaan myös aikuisena, kun omat lapset opettelevat luistelemaan. Ostinkin itselleni hokkarit kirpputorilta kolmella eurolla. Teroitus maksoi vitosen, joten luisteluharrastukseen on tänä talvena satsattu peräti kahdeksan euroa!
Luistelu hokkareilla on erilaista kuin kaunoluistimilla. Niillähän pääsee piikeillä potkuttelemalla eteenpäin, ja samoilla piikeillä saa vauhdin pysähtymään. Hokkareilla taas pitää potkia sivusuuntaan, ja jarruttaa voi joko penkkaan liukumalla, toiseen ihmiseen törmäämällä, kopin seinään kopsahtamalla tai jäähän mätkähtämällä. Vaikeata on myös pitää polvet riittävän koukussa ja perä tarpeeksi pitkällä. Hauskaa harjoittelu kuitenkin on!
Meillä on lähin kenttä lähellä, mutta sinne on viikonloppuisin viisasta ottaa oma kola mukaan. Koulun kentällä jäätilasta kanssamme taistelevat parakit ja kiekkoilijat. Hämeensaaren kenttä on suurin ja hyvin hoidettu*, ja siellä on tilaa harjoitella niitä piiiiiiiitkiä liuuuuuuuukuja. Sitten kun ne oppii.
*Hämeensaaren kenttä on muuten kunnossa, mutta viime viikonloppuna siellä oli sadevesiviemärinkannen kohdalla aukko.
Sairio 
Pikkusisko tuunasi mulle ammoin seepraraitaiset kaunoluistimet: Hah, luulikohan sillä konstilla saavansa minut nilkankidutukseen? Jos joku haluaa ne (nro 36, ja tosi pehmeet varret), niin ihan ilmatteeks annan. Minä en kyllä luistele ikinä!
TykkääTykkää
Muistan ne luikkarit – se oli se sama joulu, kun tultiin isosiskollesi 15-kertaisen negerbollarsatsin kanssa )ensin hautausmaalla käydessämme avaimet autoon jätettyämme)!
TykkääTykkää
Mummun luistimet ne vasta arvokkaat ovat, jo antiikkia! Ostettu vuonna -56 ja riittävällä kasvunvaralla, mahtuvat hyvin vieläkin. Luistinten väri on vaaleanruskea, nyttemmin hyvin patinoitunut, ts. nahan pinta kulunut ja hilseilee. Varret on lerput ja nauhojen reiätkin monesta paikasta revenneet. Mutta niin hyvin toimii kun ne on teroitettu. On oltu tänä talvena Pullerin kentällä lasten kanssa.
Kun sain ne olin hiukan katkera kun isä ei ostanut valkoisia, nämä beiget eivät kuulemma olleet niin arat kuin valkoiset.(?) Onneksi en ollut ainoa, jolla ei ollut valkoisia kaunoluistimia.
Liisa, tuopa ne hienot luistimesi tänä talvena Hämeenlinnaan niin voidaan vertailla ja voit perua sanomasi. Täti on kyllä turvana!
TykkääTykkää