Kirjurinpuistoa katselmoitiin skuuttiparkin paikaksi

Rautatienkadun viereistä Kirjurinpuistoa tutkittiin tänä iltana joukolla: olisiko se mahdollinen skuuttiparkin paikka Hämeenlinnan itäpuolella?

Puistossa oli käyttäjien ääntä käyttämässä kymmenkunta skuuttiparkkialoitteen tehnyttä poikaa, operaatiota organisoinut äiti ja viisi muuta vanhempaa. Kaupungin puolesta keskustelemassa oli tilaajapalvelupäällikkö ja kaksi yhdyskuntarakenteen edustajaa.

Juttelimme mahdolliseen skuuttiparkkiin liittyen siitä,

  • miten osasta Kirjurinpuistoa voitaisiin tehdä skuuttaukselle soveltuva alue
  • miten aloite etenee kaupungin koneistossa.

Mikäli skuuttiparkki tehtäisiin Kirjurinpuistoon, suurin kustannus olisi pohjien tekeminen asfaltille tai betonille. Kentän pohja on vanha, ja todennäköisesti sitä ei ole pohjustettu puolta metriä syvemmälle – jos siihenkään. Talvenkestävä pinta vaatisi pohjat yli metrin syvyyteen, ja se olisi urakan kallein vaihe. Kunnon pohjien päälle voisi sitten rakentaa erilaisia ramppeja, esteitä tai telineitä, ja niiden teko fanerista tai vastaavasta olisikin vain pintasilaus. Tuottajapuolen asiantuntijat totesivat, että mikäli pohjia päästäisiin rakentamaan maan sulettua keväällä, puistossa skuutattaisiin jo juhannuksena. Vanhemmat olivat valmiita tempputelineiden rakennustalkoisiin, kunhan vain paikka olisi hyvä ja pohjat kunnossa.

Mutta.

Pohjien tekeminen vaatii rahaa ja työsuunnitelman. Rahasta päätetään kaupungin ensi vuoden talousarviossa, joka valmistuu marras-joulukuussa. Työsuunnitelma puolestaan tehdään osana puistokokonaisuutta, jotta tasapaino säilyy myös pitkällä aikavälillä. (Veronmaksajana olen vain iloinen, että halutaan kehittää kokonaisuutta eikä rakentaa jokaiseen puistoon kaikkea, mitä joku saa päähänsä haluta.) Keskustelimmekin pitkään itäpuolen puistoalueiden käytöstä: Ideoimme Kirjurinpuistosta skuuttaukseen, skeittaukseen, korikseen ja sähläykseen sopivaa kokonaisuutta ja Sairion kentästä hyvinhoidettua jalkapallokenttää kesäisin ja luistelukenttää talvisin. Sivusimme myös Tuomelan koulun rakennustyömaata ja esim. luistinkentän, pukukoppien ja ministadionin kohtaloa rakennustöiden ajan.

Entä sitten?

Kaupungin yhdyskuntarakenteeseen on nyt mennyt selkeä toiveemme itäpuolen puistotilanteen parantamisesta. Seuraavaksi tehdään kokonaissuunitelmaa toimenpiteistä ja valmistellaan ensi vuoden budjettia.

  • Jos budjetissa on varattu rahaa Kirjurinpuiston pohjustustöihin, alkavat lasten ja vanhempien talkoot telineiden suunnittelemiseksi ja tekemiseksi.
  • Jos budjetissa ei ole varattu rahaa tähän perusparannukseen, pitää tehdä uusi suunnitelma paikan saamiseksi, rahan keräämiseksi ja asian toteuttamiseksi.

Museovirasto: päätös Tuomelan koulusta on kaupungin

Tuomelan koulun tulevaisuudesta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä. Museovirasto antoi lausuntonsa rakennuksen kulttuurihistoriallisesta arvosta lokakuun lopussa. Pyysin lisätietoa lausunnon painoarvosta ja merkityksestä päätöksenteossa, ja toinen lausunnon allekirjoittajista kertoi seuraavaa:

”Museovirasto on asiantuntijaorganisaatio, jolta pyydetään lausuntoja maankäyttöön ja kulttuuriympäristön sekä rakennusten suojeluun liittyen. Tuomelan koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta oli Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnittelu pyytänyt lausuntoamme. Päätösvalta Tuomelan koulun suhteen on kaupungilla, tosin Ely-keskukset voivat valittaa purkuluvista, mikäli aiheelliseksi katsotaan.”

Intendentti Kaija Kiiveri-Hakkarainen kertoi myös, että rakennuksia suojellaan pääasiassa kaavoituksella. Museoviranomaisilta pyydetään lausuntoja rakennusten kulttuurihistoriallisesta arvosta vanhentuneiden kaavojen alueilla sijaitsevat rakennuksista, joihin kohdistuu muutospaineita.

Tuomelan koulu sijaitsee alueella, jonka asemakaava on vuodelta 1970.