Sukista nukille

Parittomat sukat ovat ehtymätön luonnonvara, ja niillä on onneksi monta käyttötapaa aina kengänkiillotusrätistä munankuteeksi tai nukenvaatteeksi:

Aliisalla on päässään elegantti ja hyvin istuva kesähattu, joka suojaa paahtavalta auringolta. Vartalonmyötäinen puolihame on samaa väriä ja kuosia kuin hattu. Dramaattista mustaa pehmentävät hihaton, violetti hevospaita ja pinkki ribbineuloskauluri. Asun täydentävät samansävyiset sukat, joilla on keveää astella vaikka katukahvilaan keräämään ihailevia katseita. (Asukokonaisuus Atelier Centrifuge)

Pressopannumyssy

Keitän tavallisesti kahvit pressopannulla. Isossa pannussa tuppaa kahvi jäähtymään jo haudutuksen aikana, saati sitten toinen ja kolmas kupillinen ensimmäistä juotaessa.

Onhan mulla pannumyssy, mutta sen alle ei tahdo mäntä mahtua ennen kahvinporojen alas painamista. Eilen teinkin ensimmäinen prototyypin pressopannumyssyksi:

Kehitettävää:

  • yläpäähän voisi tehdä reiän männän varrelle, nythän huppua joutuu siirtämään syrjään varren ollessa ylhäällä
  • nyörin sijaan kiinnityksen voisi tehdä tarranauhoilla
  • olisko muuta?

Tämä pressopannumyssy on tehty entisestä samettityynystä ja jämälanganpätkistä neulostusta suorakaiteesta. Neuloksen nurjalle puolelle silitin tukikankaan. Kääntötakkia voi käyttää kummin päin vaan, kuppeihin ja kattaukseen sopivasti.

Hän ompeli sen kiinn’

Eikä kyse ole vain yhdestä napista! Tuntuu siltä, että irtoilevat napit ovat minkä tahansa takin ominaisuus eikä enää vika.

Lisko ja sen sisko

Tehtiin ekaluokkalaisen kanssa uusi lemmikki taloon kolmen kissan kaveriksi. Poika hahmotteli kaavat, jotka äiti viimeisteli, ja lopullinen toteutus vei noin 15 minuuttia. Ei siis ole haute couturea vaan enemmänkin luolamiesmalli – juuri sopiva sisällä vietetyn kuumepäivän iltaan.

Ainekset (käänteisessä kronologisessa järjestyksessä):

  • Ompelukone ja lankaa – 2000-luvulta.
    (Käsin väkertäminen veisi liian kauan.
    Ja sopivan värisen ompelulangan vaihtaminen.)
  • Hesarin rikkimennyt mainossateenvarjo – öö – 1990-luvulta.
  • Marimekon alelaarista ostettu ruutukangas – öö – 1980-luvulta.
  • Nappeja mummun perintölaatikosta – öö – 1970-luvulta.
  • (Tekijä – öö – 1960-luvulta.)
Toimintaohjeet:
  1. Leikataan liskon palat kaksinkertaisesta kankaasta.
    (Kuvion kohdistaminen ehdottomasti kielletty.)
  2. Ommellaan napit silmiksi.
  3. Vedellään siksakilla reunat kiinni.
    Muistetaan kiinnittää jalat kappaleiden väliin ja
    jättää  täyttöaukko kylkeen.
  4. Täytetään kangassilpulla (lapsi osaa pilputa vaikka pieneksi käyneet kalsarinsa ja on hetken tyytyväinen toimessaan).
  5. Vedetään aukko samalla siksakilla umpeen.
  6. Toistetaan vaiheet 1-5, kun toinen lapsi on haettu tarhasta.

Musta siksakreuna antaa sarjakuvamaisen vaikutelman. LOL.

But wait! There’s more!

Kaavojen kaupallinen käyttö ehdottomasti kielletty. LOL.

Kassikaupalla omenoita

Omenoita tulee. Ja niitä myös menee – kompostiin, käymissankoon, kattilaan, kuivuriin, kitaan…

Tänään keräsin taas muutaman päivän tauon jälkeen puun alle pudonneet omput. Suurin osa oli nokittuja ja kolhiintuneita, joten ne kippasin saunan taakse kasaan muiden seuraksi. Joukossa oli hyviäkin yksilöitä, jotka otin talteen ja laitoin laatikkoon pahvikerrosten väliin. Aion viedä ne vintille ja katsoa, kuinka pitkään säilyvät syömäkelpoisina.

Koria en ole punonut, mutta muut kassit ovat omaa tuotantoa. Yksi on tehty vahakangastilkuista, toinen tietysti kahvipusseista (karmea materiaali ommella) ja on kuvassa yksi virkattu verkkokassikin.

Onneksi kaupasta saa laukkuja, jotka joku on oikeasti suunnitellut.