Putket suoriksi

Talossani tehdään nyt kuntotarkastuksessa esitettyjä korjauksia. Vaikeinta remontoinnissa tähän saakka on ollut remonttifirman löytäminen, mutta nyt kun miehet ovat talossa, edistys edistyy.

Otetaan esimerkiksi ’tekninen tila’ eli pohjakerroksen entinen varastokomero, johon on laitettu vesimittari ja lämminvesivaraaja.

Tilanne ennen:

Tilanne jälkeen:


Muoviputket on paitsi korvattu kuparisilla, tarpeettomat ”vesikierrot” on poistettu eli vesiputken ylimääräinen lenkki seinän läpi toiseen komeroon ja takaisin on oikaistu. (Näin sain lisää tilaa vaatehuoneeseenikin.) Lattia on valettu tasaiseksi. (Täytyy varmaan käydä hakemassa lisää lattialaattoja.)

Pre-ennen -kuva olisi ollut aivan liian realistinen julkaistavaksi. Ennen kuin remonttimiehet pääsivät töihin, he tyhjensivät varastokomerosta n sataaa kiloa tiiliä, harkkoja, korkkia, kaakeleita sekä mm. kumiveneen meloja.

Olen halukas ryhtymään blogiyhteistyöhön kenen tahansa professional organiserin kanssa!

Ja työmies soittaa

Ammattitaitoisten tekijöiden löytäminen on oma taiteenlajinsa:

Googlesta kyllä löytyy remonttifirmaa ja -reiskaa, mutta monet osoittautuvat -urpoiksi. Hakuammunta saattaa sentään tuottaa tulostakin.

Tuttujen suosituksia ja kokemuksia kyselee jatkuvasti ja koettaa tunkea itsensä halutun tekijän työjonoon. Harmi vaan, että ammatilainen, joka tulee paikalle ja tekee työnsä sovitusti, on maakunnan kysytyin henkilö ja kalenteri on täynnä pitkälle ensi vuoteen.

Joskus onnistaa: tänään annoin talon avaimet rakennusmestarille, joka on oman lapseni entisen luokkakaverin isän veljen firmassa töissä. Sitä kautta pitäisi löytyä rakennusmiesten lisäksi myös putkari, joka tulisi viimeistelemään edellisen yrittäjän työtä.

Wish me luck.

Työmies, mikset soita?

Taidan olla ihan naiivi? Kuvittelen, että kun mies sanoo soittavansa, se soittaa. Varsinkin kun sille lupaa vielä maksaa.

Kaksi tuoretta esimerkkiä:

  1. Puhun henkilökohtaisesti ja kasvokkain taloni edessä urakoitsijan kanssa, ja kerron tarvitsevani tiettyä työtä. ”Puhut oikealle firmalle, tätä juuri teemme, kyllä voimme sen tehdä!” Sitten pyydän hinta-arviota urakasta: ”Tarkistan materiaalien hinnan ja soitan sulle tällä viikolla.” Seuraavalla viikolla soitan itse, ei vastausta. Koetan vielä toisen kerran: ”Tuut-tuut-tuut”.
  2. Tutun suosittelema ammattilainen tulee sovitusti paikalle ja näytän hänelle, missä tarvitsen apua. Hän sanoo, mitä pitäisi tehdä, miten kauan siihen menee ja mitä se maksaa. Hän jopa aloittaa työn, tekee tunnin – mutta poistuu sitten jonkun osan puuttuessa ja lupaa palata asennuksiin materiaalin hankittuaan. Kolmeen viikkoon ei kuulu mitään, ei edes puhelimesta ”Tuut-tuut-tuut”.

Pitäkää tunkkinne, pihtinne, kirveenne, vatupassinne, kaivurinne ja tulityökorttinne. Miten teidät saa kiinnostumaan? Olisko se se perinteinen ”Mennäänkö meille, mulla on viinaa”?