Lauta-aidan anatomia

 

Tontin laidalla oleva aita oli vuodelta laho keppi ja sammaloitunut kivi: siitä tulivat läpi omat ja naapurin lapset, lumet ja jäät, koirankakkapussit ja kaljatölkit.

Timpuri toi uudet laudat maalattaviksi pari viikkoa sitten, ja nyt on uusi aita pystyssä.

Aitaan tuli reilun metrin mittaisia pystypuita 144 kappaletta ja pitkiä vaakalautoja 19. Niiden kertaalleen maalaamiseen meni vajaa* kympin purkki Vinhaa, noin** laatikollinen keskikaljaa ja ihan kaikki*** sateettomat vapaahetket keskiviikosta sunnuntaihin. Hermot ei ollenkaan.

Onneksi, sillä nythän aita pitää vielä maalata toiseen kertaan.

– – –

* 150-vuotisjuhlan kunniaksi kympin purkki on nyt noin kahdentoista purkki.

** Ehkä ihan vähän yli.

*** Milloin ei oltu nukkumassa, grillaamassa, syömässä, uimassa tai muissa lomariennoissa.

Harrastelijamaalari muistelee

Oli kesäloman toinen päivä. Olin juuri saanut talon kuntoon kolmipäiväisen syntymäpäiväjuhlan valmistelun, viettämisen ja raivaamisen jälkeen sekä varmistanut viimeisten vieraiden poistumisen saattamalla heidät junaan. Nyt ansaittu lepo ja tarvittava vaakataso kuistin sohvalla auringon paistaessa ja lintujen laulaessa: mikä tässä taivaanrantaa maalatessa.

Noin vartin päästä pihaan ajoi kirvesmies pakettiautollaan. – Tässä olisi nyt nämä aidan laudat. Tulen ensi viikolla tekemään, kunhan olet maalannut!

Lautakunta Tuomelan uuden koulun takana

Hämeenlinnan kaupungin lasten ja nuorten lautakunta on eilen päättänyt puoltaa uuden koulun rakentamista Tuomelaan. Kiitos Hämeen sanomat raportoinnista.

Lautakunnan Juha, Satu, Jari, Helena, Karoliina, Sari, Pirjo, Ari, Severi, Satu, Matti, Paavo ja Kylli: kiitos teille kuudelle, jotka äänestitte uuden koulun puolesta.

Kiitos teille yli kolmellesadalle ihmiselle, jotka ilmaisitte kantanne uudisrakennuksen puolesta nettiadressissa.

Kiitos vanhempainyhdistykselle aktiivisesta toiminnasta ja kannanotosta uuden rakennuksen puolesta.

Kiitos jo etukäteen kaupunginhallitus, kun pidätte lautakunnan päätöksen ja tarjoatte lapsille hyvän ja turvallisen oppimisympäristön sekä henkilökunnalle terveellisen työympäristön.

Kiitos ja näkemiin Tuomelan koulu. Tällainen rakennus oli viimeisenä käyttöpäivänään:

Tuomelan koulun kohtalo lautakunnan käsissä

HYKin yläkoululla pidettiin eilen tiedotustilaisuus Tuomelan koulun tilanteesta ja alakoululaisten ensi syksyn tilajärjestelyistä. Tulevista opetustoteutuksista kertoivat rehtori Arto Nykänen ja vararehtori  Vesa-Heikki Mikkola, ja tilakysymyksiä avasi tilaajapäällikkö Antti Karrimaa.

Suunnitelmien mukaan 1- ja 2-luokkalaiset ovat ainakin ensi syksyn vanhalla kirjastotalolla keskustassa. 3- ja 4-luokkalaiset jatkavat Wetterin tiloissa, ja 5- ja 6-luokkalaiset siirtyvät yläkouluun, josta viimeiset lukiolaiset ovat lähteneet tänä keväänä. Väistötiloihin järjestetään bussikuljetukset, ja opetus jaksotetaan mahdollisimman järkevästi välituntien ja koulupäivän yhtenäisyyden kannalta.

Kevätlukukaudeksi ja siitä eteenpäin toivotaan saatavan Tuomelanmäelle parakkeja, kunnes tontilla on jälleen käyttökelpoinen koulurakennus. Vaihtoehtoja on kolme:

  1. nykyisen koulun täydellinen remontointi, kustannusarvio n. 10 milj. e
  2. nykyisen koulun purkaminen ja uuden rakentaminen, kustannusarvio n. 16-17 milj. e
  3. jotain näiden välistä eli vanhan korjaamisen ja uuden rakentamisen välimalli, kustannusarvio n. 13-14 miljoonaa e

Mitä laitetaan?

Koulun kohtalon päättää lasten ja nuorten lautakunta kokouksessaan 13.6. Kokouksessa virkamies Markku Rimpelä esittelee asian, jonka on valmistellut virkamies Antti Karrimaa. Päätöksen tekee poliittisesti valittu lautakunta: Juha Kallioinen, Satu Aaltonen, Jari Kattainen, Helena Lehkonen, Karoliina Saari, Sari Myllykangas, Pirjo Sandelius, Ari Ahlstén, Severi Hellsten, Satu Leppänen, Matti Vuorinen, Paavo Raappana ja Kylli Kylliäinen.

Juha, Satu, Jari, Helena, Karoliina, Sari, Pirjo, Ari, Severi, Satu, Matti, Paavo ja Kylli: pyydän, että päätätte rakennuttaa täysin uuden koulurakennuksen.

Tuomelan koululaisten vanhemmat: pyydän, että allekirjoitatte nettiadressin uuden koulun rakentamiseksi Tuomelaan.

Pohjarakenne

Taloani on peruskorjattu 1990-luvulla, jolloin mm. pohja on kaivettu auki ja tehty uusiksi.

Maapohjan päällä on tasaushiekka ja kaksi viisisenttistä styrokslevyä. Niille on valettu 120-millinen betonikerros, jonka sisällä on sähköistetty 10×10-senttinen teräsruudukko. Tämä lattialämmitys on saunassa, pesuhuoneessa ja tulevassa saunatuvassa, mutta ei muualla kellarissa.

Saunassa ja pesuhuoneessa on kuorrutuksena kosteussulku ja laatta.

Saunatuvassa lattia on paljasta, joskin lämmintä betonia. Ensin haavelin lattian päällystämisestä korkilla, mutta urakka olisi tullut kalliiksi: pohja olisi pitänyt ensin tasoittaa (=palkata ammattilainen tekemään työ), jotta korkkilaatat (=neliöhinnat viidestäkympistä ylöspäin) olisi voinut asentaa (=asennuttaa) siististi ja kestävästi. Sitten mietin hetken huomattavasti halvempaa kaakelia, mutta vessansa laatoittanutta ystävää kuunneltuani päädyin siihen, että ostan todennäköisesti ison purkin maalia.

Toistaiseksi lattialla on kovalevyä: sen päällä pyörivät Beyblade-hyrrät erinomaisesti.

Minkä mitta heittää, sen karkki peittää

Lapsi löysi kaapista piparkakkutalopaketin, ja sehän piti saada rakenteille välittömästi maaliskuisena maanantaina.

Talopaketissa oli viisi osaa, joista kaksi asensin väärin päin. Onnistumisprosentti siis 60! Onneksi paketissa oli mukana pintakäsittelytarvikkeet, joilla pystyi hieman maisemoimaan arviointivirhettä kappaleiden asemoinnissa.

Päätykolmion ja katon kohdistus ei ihan mennyt kuin siellä yhdessä huvilassa.

Sokerikuorrutteella ja karamelleilla peitettiin ylimääräistä päätyä.

Aikuinenhan tuollaista pahvipiparia ei suuhunsa pane. Eikä paljon lapsikaan, kunhan napsii koristeet päältä ja saa tekemisen ilon.

Mutta onpa hyvä, ettei ihmisellä ois joulu ainainen.

Kierreportaat päivä päivältä

Meille asennettiin kierreportaat yhdessä päivässä. Mustakalliot tulivat sunnuntaiaamuna taloon, ja reilun kymmentuntisen työpäivän päätteeksi me saatoimme ihailla uusia rappusiamme.

Ennen kuin tähän päästiin, oli kulunut monta kuukautta:

  1. Rakennusmestarin löytäminen – että sain paikan ja piirrustukset portaille.
  2. Valmistajan löytäminen – ’kierreporras’-haku tuotti aika toivottua vähemmän tuloksia. Firmat hoi, täällä olisi asiakkaita.
  3. Tarjontaan tutustuminen – firmat hoi, laittakaa hakukoneoptimointinne kuntoon ja valokuvat referenssikohteista.
  4. Tarjousten saaminen – firmat hoi, jos joku vastaa vartissa edullisella tarjouksella, niin kahden viikon päästä kaksi kertaa kalliimpi tarjous ei maksa vaivaa.
  5. Valinnan tekeminen – kierreportaat on kierreportaat, kuinka paljon vaihtoehtoja niissä on? Ylös ja alas? Alas ja ylös?
  6. Tilauksen tekeminen – meili riitti mulle ja siihen kuittaus.
  7. Aukon puhkaiseminen, (jota edelsi
    porrashuoneen rakentaminen, jota edelsi
    rakennusmestarin ja
    kirvesmiehen löytäminen, mutta se onkin taas toinen juttu, ks. kohta 1)
  8. Mittojen ottaminen –  rappusia ei alettu valmistaa ennen kuin kuin aukosta oli otettu mitat kaikkiin suuntiin eli lattiasta lattiaan ja reunasta reunaan. Kun se oli tehty, vuorossa oli
  9. osien valmistaminen.
  10. Asentaminen.

Nyt meillä on käynti sisäkautta asuinkerroksesta saunaan ja pesuhuoneeseen.

Täytyy mennä – koneessa on pyykkiä.

Kierreportaat pala palalta

Raput rakennettiin ylhäältä alas: ensin lähdön 90 astetta ja sitten keskitanko, johon hitsattiin askelmat yksi kerrallaan.

Hitsisti kipinöitä.

Askelmat kiinnitettiin metallirunkoon Sialla ja ruuveilla.

Turvallisuusmääräysten mukainen, metrin korkuinen kaide.