ruoka

by

Bye, bye patee

Juuri ennen joulua nousi hysteria sen verran korkeaksi, että katsoin välttämättömäksi valmistaa tarjolle myös maksapasteijaa. Normaalistihan en suuhuni maksaa laita, mutta ehkä joululehden kaunis kuva ja reseptin lupaama mieto maku yhdistettynä ajatukseen pekonista ja anjoviksesta saivat minut vierailemaan kaupan pakastealtaalla.

Patee oli pöydässä jokaisena joulun päivänä, mutta muuten se on majaillut jääkaapin ylähyllyllä taaimmaisena. Purkista on syöty ruokalusikallinen pasteijaa – sekin vastapaistetun patongin ja paksun kapriskerroksen välissä. Tänään vietän tuotteen hautajaiset ja lupaan, että jatkossa ei maksa vaivaa.

***

300 g pakastettua broilerinmaksaa
1 pieni keltasipuli
1 kokonainen yksikyntinen valkosipuli
50 g pekonia
0,5 dl kermaa
3 anjovisfilettetä
0,5 tl timjamia
0,5 tl suolaa
ripaus valkopippuria

Sulata, huuhtele ja valuta maksat.
Hienonna ja kuullota sipulit.
Lisää maksat ja paista kypsiksi.
Paista pekoniviipaleet pannussa.
Soseuta kaikki monitoimikoneella.
Mausta.

Kaikkien aikojen joulu -lehti. 2011

P.S. Kuva maksapasteijasta? BUAHHUAHHUAH!

by

Jogurttikone

En löytänyt kirpparilta pastakonetta, mutta jogurttikoneen löysin. (Ja jogurttia syö sentään useammin kuin pastaa, niin että parempi näin.)

Ei ole jogurtin teko rakettitiedettä: Sekoitetaan bulgarianjogurttia ja maitoa, kaadetaan annoskulhoihin ja pannaan koneeseen lämpiämään. Ja hey presto, vain yhdeksän tunnin jälkeen viisi annosta jogurttia on valmista asettumaan ja jäähtymään.

Kotijogurtti ei varmasti ole halvempaa kuin kaupasta ostettu, mutta siinä on yksi ehdoton etu: ei tule jogurttipikareita poisheitettäväksi eikä -tölkkejä huuhdottavaksi ja keräykseen kannettavaksi.

by

Pastareissu

Olin ystävällä kylässä. Ruumiin ravinnoksi ja illan viihteeksi teimme pienen pasta-aterian:

Luotettu ystävä, majuri Kenwood vaivasi pastataikinan munista, jauhoista ja öljystä. Taikinan levätessä kylmässä kuistilla minä upotin tomaatit kiehuvaan kylpyyn ja kuorin niiltä takit ja lisäsin sitten kaltatut, pilkotut tomaatit pilkottiin kelta- ja valkosipulin joukkoon pannulle paistumaan. Sekaan suolaa, sokeria, chiliä ja tomaattipyrettä, sitten kansi kiinni ja kuulemiin. Pastan kiehuessa joukkoon vielä viimeiseksi vähän vuohenjuustoa.

Pastakonetta on ehkä pakko ruveta harkitsemaan vakavissaan kotiinkin: oli niin kivaa hommaa levyjen rullaaminen ja terien läpi liu’uttaminen. Ja oikeasti tuntee tehneensä ruokansa eteen töitä, kun ensin kääntää kampea ja sitten ripustaa nauhat roikkumaan tuolin selkänojalle keittämistä odottamaan.

Yksinkertainen nyrkkisääntö: neljästä munasta ja 400 grammasta jauhoja tulee neljän tuolillista tagliatellea. (Mutta sitä ei kaksi ihmistä kyllä jaksa syödä.)

Pienestä taikinamöykystä tulee todella pitkät nauhat.

by

Intialainen currykaali: suu auki, nenä kiinni!

Kaali on hyvää: parsakaali, ruusukaali, valkokaali, punakaali, kukkakaali, kyssäkaali, kiinankaali, savoijinkaali, lehtikaali… Niitähän on laudalla ainakin yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista*.

S-marketin lehdessä oli intialaisen currykaalin ohje: on testattu ja hyväksi havaittu. Kaalin ystävälle sitä voi suositella lämpimästi, sillä mausteet ja jogurtti täydentävät voimakasta makua mukavasti. Kannattaa tehdä reilusti, sillä ruoka ei tykkää pahaa uudelleenlämmityksestä.

Kotiraati sen sijaan tykkää pahaa sekä valmistuksesta että lämmittelystä. Viisivuotias varoitti veljeään: ”Täällä on taas se kauhea haju! Pidä nenästä kiinni. Saadaanko äiti lihapiirakat?”

* Ihana keittokirja on Silvennoinen&Vesikansa: Kymmenen kaalia laudalla, Aamulehti-kirjat 2006. Jossain antikvariaatissa sellaisen sai vaivaisella vitosella!

Lehtikaali on oikeasti vihreää talvellakin.

by

Moderni emäntä

Silloin aikoinaan (1980-luvulla) tietokoneita mainostettiin mainioina reseptien tallennuspaikkoina. Nyt voi sanoa, että siellä ollaan: itse ei tarvitse nähdä kirjoittamisen tai luokittelun vaivaa, vaan joku muu on tehnyt kaiken. Ja jotkut toiset vielä kertovat, onko yritys vaivan väärtti. Kaloriatkin saa nykyään kätevästi vaikka kännykkään.

Vain näytön näplääminen jauhoisilla tai rasvaisilla käsillä on vaivalloisempaa kuin kirjan sivujen tahraaminen.

(P.S. Ei mulla itselläni mitään iPadia ole. Laite oli lainassa Mobiilisti-hankkeelta.)
by

Curry Tikka

Oli Tikka kylässä ja teki koko poppoolle aivan mahtavaa currya:

2 pientä sipulia, silputaan ja kuullotetaan voissa
2 rkl korianteria, 3/4 rkl kuminaa sekä chiliä maun mukaan jauhetaan ja kiehautetaan voissa
parin sormen verran tuoretta inkivääriä raastetaan ja 2-3 valkosipulin kynttä puristetaan, lisätään mausteisiin ja kuullotetaan, lisätään sipuli
lisätään 3 purkkia tomaattipyrettä ja lasillinen vettä, annetaan muhia
kananpalojen sijaan voi käyttää cashewpähkinöitä ja katkarapuja tai keitettyjä munia
lisätään tölkki kermaa ja kardemummaa

Maistuu todella hyvältä, ja lautasella on myös Intian lipun värit, kun riisin ja curryn väliin pannaan pari lusikallista säilöttyä korianteria.

by

Sian sijaan siikaa

Pakolliset jouluruoat ovat meillä aina perinteiset: rosollia, katajanmarjasilliä, kinkkua ja perunalaatikkoa. Alkuun, sekaan ja jälkeen voi laittaa riisipuuroa, lihapasteijoita, lihalientä, porkkanalaatikkoa, lanttulaatikkoa, luumukiisseliä, kermavaahtoa (kaksi jälkimmäistä tunnetusti kevyitä jälkiruokia) sekä muuta tykötarvetta.

Näitä kun pistelee jouluaaton, -päivän ja tapaninpäivän, niin tekee mieli jo kebabia. Mutta se säästetään uuteenvuoteen ja tehdään sukulaisille siikaa uunissa ja keitetään perunoita kylkeen.

Olen aiemminkin kehunut Pukutehtaan K-Marketin liha- ja kalatiskiä. Tällä kerralla valitsin kokonaisen kotimaisen siian ja sen kanssa paikallisia miltei-Pitoja eli van Gogh -perunoita. Kalan sisään purjoa ja sitruunaa, alle ja päälle suolaa ja uuniin puoleksi tunniksi.

Jälkiruuaksi tarte tatin omista omenoista. Sen verran muuntelin, että calvados-kermavaahdon sijaan tarjosin vaniljajäätelöä – pöydän ääressä kun oli puolet lapsia.

by

Joulutyttö

Kotona meillä oli tämä Carl Larssonin joulutyttö julisteena. Kyllä oli kiva saada se tänä vuonna korttina oman keittiönsä seinään! Keittiön ovenkarmiin ripustin Siwasta ostamani piparivalot.

Ruutuessu eteen ja leipomaan! Taikinan nimittäin sai samasta paikasta kuin valot.

by

Sairiolaiset jouluomenat

Toinen omenapuistani on ehdottoman ihana talvi-Antonofka. Se on myös erittäin satoisa, joten pakkasin syksyllä  osan omenoista pahvilaatikoihin ja sanomalehtiin ja vein vintille odottamaan joulua.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

by

Leipurin maine palautettu

Meillä oli eilen työporukan joulunyyttärit. Herkkua oli siinä monenlaista aina jouluhalosta muta-, minttukrokantti- ja samettikakun kautta perinteisiin pipareihin ja tähtitorttuihin: kiitos kaikille kokkaaville entisille, nykyisille ja palaaville kollegoille! Ja kiitos tutuille ja tuntemattomille ruokabloggaajille.

 

Ja luojan kiitos leipomani feta-punasipulipiirakka teki tällä kerralla kauppansa.