säilöminen

by

Hapankaali kotikonstein

Hämeen sanomassa oli viikolla ohjeita syksyn sadon säilöntään. Hapankaali:

  • 1,5 kg keräkaalia (mummu oli onneksi tullut Suttisen kautta)
  • 1,5 rkl merisuolaa
  • 200 gr porkkanaa (ks. keräkaali)
  • 0,5 dl heraa (valutetaan 2 dl huoneenlämpöistä piimää suodatinpussin läpi)

Kaali (tai kaalit) huuhdellaan, päällimmäiset lehdet poistetaan ja kanta koverretaan pois. Leikataan ohuiksi suikaleiksi (mielellään konevoimalla, joskin myös juustohöylä tai mandoliini käyvät). Silppua nuijitaan (esim. laakeassa ja läpinäkyvässä lintujen talipalloämpärissä paremman puutteessa mokkonuijalla), kunnes kaali alkaa mehustua. Porkkanat kuoritaan ja raastetaan karkeaksi. Parin litran vetoinen  lasipurkki täytetään kerroksittain kaalilla, suolalla ja porkkanalla, ja ainekset painellaan tiiviisti astiaan. Hera kaadetaan päälle. Päällimmäiseksi voipaperi ja paino. Annetaan hapattua pari päivää huoneenlämmössä, minkä jälkeen siirretään viileään (15 astetta) pariksi viikoksi. Valmistumista seurataan päivittäin, samoin muodostuva vaahto kuoritaan päivittäin. Valmis kaali säilytetään kylmässä.

Purkki täytetty eilen. Kiitos neuvota, veli hyvä: sitähän ei kannata tosiaan laittaa ikkunan eteen valoisaan ja lämpimään, vaan ”sinne, mihin ei aurinko paista”. Eli kahvinkeittimen viereen pimeimpään nurkkaan. Mielenkiintoista nähdä, millaista tästä tulee.

Tuleeko mieleen kilpailevaa reseptiä? Millä muulla prosessin voi käynnistää kuin heralla? Edellisen hapankaalin jämillä?

by

Suppilovahverohillo

Suppilovahveroita voi tehdä vaikka mitä: kastiketta, muhennosta, lisuketta, keittoa. Jos ei laita heti ruuaksi, voi pakastaa, kuivata – tai hillota.

Tein juuri sunnuntaisen suppisretken saaliista marttojen mausteista suppilovahverohilloa. Sen verran muuttelin ohjetta, että maustepippurin sijaan panin keitokseen katajanmarjoja (kun ei kaapissa ollut maustepippuria) ja hillosokerin sijaan tavallista taloussokeria (kun ei kaapissa ollut hillosokeria). (Ja toinen sipuleista oli valkosipulin kynsi.) Muuten menin ohjeen mukaan, ja nyt odottelenkin hillon jäähtymistä ja makujen tasaantumista.

Yleisön ja omaksi riemuksi en ottanut kuvaa hillosta. Minkä tahansa ruuan onnistunut kuvaaminen on erittäin vaikeaa, ja mustanruskean mönjän herkulllisuuden välittäminen valokuvassa mission impossible.

Eivätkä sieniruoat lähtökohtaisestikaan ole kovin houkuttelevia: Kerran mulla oli töissä eväänä mustatorvisienikeittoa ja työkavereiden tiedustellessa mitä söin oli pakko sanoa ”Näköjään ripulia”. Mutta ne oli ne samat työkaverit, jotka tyrmäsivät sienipiiraani.

sienikori-sammaleella

 

by

Viinipussin ylistys

Viinipussi on siunaus ihmiskunnalle. Enkä nyt puhu ainoastaan kolmen litran pahviviinien kevydestä, kätevyydestä tai kannettavuudesta – saati sisällöstä – vaan itse muovipussista.

Kyllä, Kaupasta on mahdollista ostaa kolmen litran muovipusseja, joissa on hana. Ne on tarkoitettu kotiviinin pussitukseen mutta ne on mahdollista täyttää myös esim. omenamehulla. Mikä ajan ja vaivan säästö, kun ei tarvitse

  • ostaa Alkosta viinipulloja ja juoda niitä tyhjäksi
  • pestä niitä huolellisesti
  • liottaa vuorokautta kuumassa vedessä tai muuten desinfioida
  • täytellä yksi toisensa jälkeen
  • huolehtia hyvästä sulkemisesta samaten desinfioidulla korkilla.

Pussit on tehty elintarvikemuovista ja ne ovat kaksinkertaisia. Ne kestävät n. 70-80 asteen kuumuuden ja soveltuvat siten esim. pastöroidun omenatuoremehun säilömiseen.

Sitä tehtiin viime viikolla Lammin Sahdissa. Liesosta löytyi tienoon tänä syksynä viimeinen auki oleva mehustamo, jossa saattoi puristuttaa omenoista tuoremehua. Itse en päässyt paikan päälle seuraamaan prosessia, mutta se oli varsin yksinkertainen: omenoiden murskaaminen, murskeen puristaminen ja mehun pussittaminen. (Ja helppoa sanoa, että oli yksinkertaista, kun joku muu teki kaiken työn. Itse kyllä poimin omenat, mikä ei ollut yksinkertaista.) Eilisen paiston Johanna on kuvannut keskisuomalais-saksalaisen mehuretken – noin se suunnilleen täällä sahtimaillakin kuulemma meni.

Kehitysehdotus ja tutkimuskysymys: Voisikohan tuplamuovipussia käyttää höyrymehun säilömiseen? Jos antaisi jäähtyä jonkin verran ja sitten täyttäisi niin, että laskisi pussista kaiken ilman pois? Ja jos varmuuden vuoksi tekisi kokeen niin, että alla olisi iso vati? Onko kenelläkään kokemusta?

by

Omenoita kuivumaan

image

Talviomenapuuni pukkaa hedelmää hullun lailla. Osan sadosta kuivaan siivuina: lopputulos on kuin tiivistä ja terveellistä karkkia. Lapsetkin tykkäävät.

Illan ohjelma tänään: ensin twist and shake omenapuussa, sitten mandoliini soimaan. Levittelin puun alle pressuja, jotta omenat eivät likaantuisi puusta pudotessaan. Keittiössä porasin siemenkodan pois ja siivutin supervauhtia, sitten vein renkaat pesuhuoneen lattialämpöön kuivumaan.

image

by

Omenakoneet

Omenasadon keräämiseen ja käsittelemiseen tarvitaan vain:

  • Harava – maahan pudonneiden, huonojen omenoiden kasaamiseen.
  • Jatkojohto – moottorisahan virtaa varten.
  • Kakkuvuoka – omenasosekakun paistamiseen.
  • Kattila ja kauha – omenasoseen keittämiseen.
  • Kottikärryt – omenalaatikoiden kuljettamiseen puun alta ovelle.
  • Kuitukangaskassi – kaulassa pitämiseen, omenoiden kaksin käsin poimimiseen.
  • Kuivausritilät – omenasiivujen asetteluun kuivumista varten.
  • Lasipurkit – valmiin omenasoseen säilyttämiseen.
  • Lohkoja – samanaikaiseen siemenkohdan poistamiseen ja hedelmän lohkomiseen.
  • Mandoliini – omenoiden siivuttamiseen.
  • Moottorisaha – omenapuun umpikasvaneen latvuksen karsimiseen.
  • Omenapora – kuivattavien omenien siemenkodan poistamiseen.
  • Pahvilaatikot – parhaiden omenoiden säilömiseen talvea varten (kiitos Citymarket).
  • Pesuhuone ja lattialämmitys – hyötykasvikuivurin puutteessa omenasiivujen kuivattamiseen.
  • Poimuri – yläoksien omenoiden poimimisen yrittämiseen.
  • Pressu – huonojen omenoiden raahaamiseen saunan taakse kasaan.
  • Sokeripala – pohjaanpalaneen omenasosekattilan puhdistamiseen.
  • Sosemylly – omenoiden soseuttamiseen.
  • Suojaruukku – pakastuspussin pystyssä pitämiseen soseen kaadon ajan.
  • Tikapuut – omenoiden poimimiseen ja yläoksille mottorisahalla ulottumiseen.
  • Valkopesuaine – pohjaanpalaneen omenasosekattilan puhdistamisyritykseen.
  • Yleiskone – kakkutaikinan valmistamiseen.

Tässähän se sitten sunnuntai menikin.

Omenasosekakku

 

Alkavat jo omenat kypsyä. Ennen kun uutta satoa alkaa voivotella ja käsitellä, pitää pakastimesta käyttää viime vuoden säilönnät pois. Omenasosekakkuun saa uppoamaan yhden pakastusrasiallisen entistä sosetta. Ohje on helppo ja lopputulos hyvä: mehevä, tuoksuva ja maukas.

Jos pakkasessa on enemmänkin viimevuotista sosetta, sen saa uppoamaan smoothieen. Appelsiinimehua, omenasosetta ja banaania on jo melkein kuin koko aamiainen. (Ja näin koulun alettua ei edes ’melkein’.)

Sitten kun pudokkaita ja varsinaista tavaraa alkaa tulla ovista ja ikkunoista, voi tehdä pakastimeen uutta omenasosetta.

by

Lattia on laudetta lämpimämpi

image

Olen kuivattanut eilistä sienisaalista nyt vuorokauden saunassa. Osa sienistä oli lauteilla ritilöillä, osa pesuhuoneessa sideharsoilla lattialämmityksen päällä. Tulos: lattialämmitys voittaa selvästi. Tätä menoa päästään pesulle jo loppuviikosta!