Pizzaperjantai on niin passé: tänään tehtiin perunarieskaa ja päälle/väliin yrttilevitettä.
Kirjoittaja: lottalinko
Turvallisuutta taloon
Montako humanistia tarvitaan ostamaan taloon turvallisuusjärjestelmä palo-, murto- ja muine hälytyslaitteineen? Yksi, kunhan se on ensin analysoinut myyntimiehen retoriikan ja ennakoinut seuraavan siirron: ”Mitä sinä saat kaupasta yhdellä eurolla?” -> Järjestelmän kuukausimaksu on varmaan jotain kolmenkympin luokkaa.
Alueellamme on ajellut Verisuren myyjiä kauppaamassa turvallisuusjärjestelmiä koteihin. Menetelmä on yksinkertainen: myyjä tulee tarjoamaan ilmaista turvallisuuskartoitusta ja pyytää mahdollisuutta kertoa yrityksen palveluista. Tunnin aikana testataan palohälyttimet, käydään läpi paperisulkeiset, vakuutetaan talon omistaja kattavan turvajärjestelmän tarpeellisuudesta sekä tehdään tarjous tai kaksi, josta halvemmasta ei voi kieltäytyä. Nimet paperiin ja sopimus asennuspäivästä niin pian kuin mahdollista.
Asiakkaan ei tarvitse kuin toivoa, että on tehnyt täysin tarpeettoman hankinnan, jota ei kertaakaan tarvita mihinkään tarkoitukseen.
Ystävänpäivän aamiaismuna
Jos haluaisi paistaa ystävälle ystävänpäivänä ystäväkananmunan, niin se kannattaisi tehdä peltiseen piparimuottiin: on aika lailla näyttävämpi kuin tavalliseen paistomuottiin tehty ympyrä tai pannulle epämääräisesti levinnyt ameeba.
On myös mahdollista ostaa nimenomaan kananmunan paistamiseen tarkoitettu sydämenmuotoinen silikonimuotti – sillä on vähän heikompaa leikata piparitaikinaa mutta muotin nostaminen kuumalta pannulta on huomattavasti helpompaa.
P.S. Pannussa on ensin paistettu pekonia. Sydämellistä ystävänpäivää!
Kaappisiivooja tilittää
Vihaan siivoamista.
On kyllä mukavaa, kun kotona tavarat ovat paikoillaan ja kaikkialla on puhdasta – mutta asiantilan ylläpitäminen on ylivoimaisen vaikeata. (Asiaa ei yhtään auta remontin keskellä asuminen eikä varsinkaan kahden imurin hajoaminen muutaman kuukauden sisään.)
Onneksi on laatikoita ja tilava vintti. Kaappisiivousmenetelmä on paras tapa saada näennäinen kuri ja järjestys taloon:
- Otetaan laatikko ja poimitaan siihen kaikki irtain tavara.
- Otetaan toinenkin laatikko ja jatketaan poimimista. Ei mitään järjestelyä eikä sortteeraamista vaan täyttä mättöä.
- Kannetaan laatikot vinttiin tai sellaisen puutteessa kaappiin.
- Pannaan kaapin ovi kiinni.
- Jos halutaan teeskennellä parempaa ihmistä kuin oikeasti ollaan, otetaan imurilla keskilattialta isoimmat roskat.
- Otetaan lasillinen hermot palauttavaa siivousjuomaa. Ihan sama mitä, kunhan siinä on alkoholia.
Puutarha pöydällä
Taannoisella kyläreissulla ihastuin paitsi pastakoneeseen myös pöytäpuutarhaan. Pastakonetta ei talossa edelleenkään ole, mutta pöytäpuutarha on.
Se tarttui matkaan yhden illan rautakauppareissulta, jonne lähdin vain valitsemaan tulevien kierreportaideni askemiin laminaattia ja runkoon väriä. Kodin Terran raksaosastolla oli tosi auttavainen myyjä, joka
- toi rappuset apuun, jotta sain mallata värilastua mallilaminaattiin kahden metrin korkeudella
- antoi mielipiteensä värien yhteensopivuudesta
- selvitti Symphony-sävytysjärjestelmästä valitun ruskean lähimmän vastaavuuden RAL Classic -kartasta
- heippasi hymyillen vielä erikseen lattialla pyörivät ja käytäviä pitkin huutaen juoksevat lapset (toisaalta ei ihme).
Tällä ei kyllä ollut mitään tekemistä sen Zen Grown kanssa, joka oli ikään kuin tyrkyllä ulos mentäessä.
Hormissa rapisee rappaus
Istuttiin keittiön pöydän ääressä iltapalalla. Puuhellassa paloi tuli, glögikattila lämpeni liedellä, kohta päästäisiin nukkumaan… Ja sitten piipusta kuului rapinaa, ropinaa ja kolin, nilok. Savut eivät onneksi lyöneet sisään, ja veto jatkui normaalina, mutta yhtään uutta puuta en enää luukkuun laittanut.
Seuraavana aamuna soitin sutarille. Sain tarkastuskäynnin samalle päivälle (eläköön pieni kaupunki, palvelualtis nuohooja ja pieni pakkanen), ja vielä nuohouksen yhdellä käynnillä.
Kaikki kunnossa: Piipusta ei ollut pudonnut isoja tiilenkappaleita, vaikka kolina iltapalapöydän ääressä karmealta kuullostikin. Hormiin oli irronnut vain pieniä laastinpaloja, jotka tulivat nuohouksen yhteydessä siististi luukusta ulos. Hätätöihin – eli piipun muuraukseen pakkaskelillä lämpöteltan sisällä – ei tarvinnut ryhtyä.
Mitä opin?
- Laasti pitää pudotessaan kokoaan isompaa ääntä, mutta tiili voi juuttua matkan varrelle suuremmin metelöimättä.
- Jokaisella tulisijalla on oma hormi, joten yhden uunin lämmittäminen ei vaikuta suoraan toisen vetämiseen.
- Pönttöuunissa on kaksi peltiä, jotta lämpö ei varmasti karkaisi.
- Amerikkalaismallinen savupiippu talon ulkopuolella ei koskaan toimisi tässä ilmastossa.
- Tervattu, saksalainen hamppuköysi kestää ammattikäytössä muutaman kuukauden.
Lattia lapeiksi
Siitä porrasaukostahan irtosi paljon lautaa. Tänään viihdytin itseäni liukusirkkelin parissa tunnin verran, ja kyllä tuli pätkää poltettavaksi. Ja putua puhdistettavaksi niin takin taskuista kuin sierainten sisältä.
(Ja oikeasti tiedän, että klapi alkaa koolla.)
Voitto M.: suora yhteys kierteisiin portaisiin
Talooni tehdään sisäraput asuinkerroksesta kellariin, jossa sijaitsevat sauna ja muut pesutilat. Lattiaan on viime viikolla puhkaistu paikka portaille, ja eilen kävi toimittaja tekemässä tarkat mittaukset tuotteen rakentamiseksi.
Viime vuonna laitoin tarjouspyyntöjä kierreportaista useaan netistä löytämääni firmaan. Toiset vastasivat, toiset eivät. Toiset vastasivat puolessa tunnissa, toiset kolmen viikon viiveellä. Toisten hinta oli noin puolet toisten hinnasta. Toiset tekivät tilaamisen helpoksi, toiset eivät.
T:mi Voitto Mustakallion kanssa on tähän saakka ollut todella helppoa asioida ja tehdä tilaus. Kun oma kokemus rappusista rajoittuu käyttöön, on mukavaa saada konkreettinen opastus mm. portaiden kätisyyteen, askelman etenemään ja korkeuteen tai kaiteen turvallisuusmääräyksiin. Hyvä, että asiantuntija tulee reiän ääreen katsomaan tilaa ja kertomaan mielipiteensä parhaasta aloituspaikasta ja optimaalisesta kiertosuunnasta.
Seuraavaksi suuntaan paikalliseen rautakauppaan valitsemaan askelman pintaan tulevaa laminaattia ja mallaamaan siihen oikeaa RAL-sävyä.
Päivä koittaa pakastimeen
Kolme kissaa

Kyllähän talossa pitää kissa olla. Tai kolme.
Nuoremman tarhassa on askarreltu tämän viikon pakkasilla paljon. Nyt on kotoakin käytetty kaikki liikenevät vessapaperihylsyt, maitopurkinkyljet, kiiltopaperimainokset ja purkkapussinsuikaleet.




