Tapetoi sisäovi sanomalehdillä

Makkariremontin yhteydessä lattian alta paljastui nippu vanhoja Hämeen Sanomia. Lattiaa oli kai eristetty loppuvuodesta, sillä purujen seassa oli paljon syyskuun ja joulukuun lehtiä, ja varsinkin joulukuun 8. päivän aviisia oli useita kappaleita. Ja myös useina kappaleina: osa lehdistä oli ehjiä ja kokonaisia, mutta paljon oli purun alla silppuakin. Kokonaisia lehtiä koetin ottaa  varovasti talteen, mutta pienemmät säpäleet uhrasin surutta sisustuksen alttarilla.

Tapetoin alakerran vanhan varastokopin oven sanomalehdillä. Liisterin kanssa on mukava läträtä, sillä se ei ole niin nokon nuukaa hommaa – jos ei oikeasti tapetoi: harjalla reilu kerros liisteriä oven pintaan, sitten sanomalehden kappaleita kiinni niin, että kiinnostavimmat lukupalat jäävät päällimmäisiksi ja niin, että päätä ei tarvitse turhaan käännellä.

wpid-pannuhuoneen-paperoitu-ovi.jpg

Vielä kerros liisteriä harjalla sikin sokin – ja kuivumista odotellassahan voi vaikka lukea lehtiä.

wpid-paperoitu-ovi.jpg

Permoa permantoon

wpid-kiiltävä-maalattu-lattia.jpg.jpegMakuuhuoneen uudessa lattiassa on nyt viimeinenkin kerros. Sen jälkeen kun katto ja seinät oli käsitelty, lattia maalattiin. Maalina oli Permo, ja sillä tehtiin kolmella käsittelyllä tasainen, kiiltävä ja liukas pinta. Saa nähdä, kuinka käy villasukan kanssa kesän jälkeen.

Permolla tulee hyvää jälkeä, mutta se on liuoteohenteinen tuote, joten myös käry kävi. Olinkin lasten kanssa yhden yön mummulassa evakossa ja yksi yö meni kellarin varapedissä ns. tuulen alapuolella. Muuta huonoa ei maalista olekaan sanottavana – se on todella riittoisaa, joten seuraava projekti lienee eteisen lattia, kunhan kesä kunnolla saa ja ikkunoita voi pitää reilusti auki! Ja pitkään.

Seinien paperointia ja vähän muunkin

Makuuhuoneen seiniin siis tuli hirren päälle puukuitulevy. Seinien paperointi olikin oma lukunsa tai kaksi eli personal first ja personal last.

Levyt esiliisteröitiin, jotta varsinaisen paperoinnin liisteri ei olisi kaikki imeytynut suoraan huokoiseen levyyn. Levyn saumojen päälle tuli kapea paperinauha ja sitten esikäsitellylle pinnalle makulatuuripaperi. Makulatuuripaperi on kuin valkoista paksua paperitapettia, ja sen tehtävä on toimia tasaisena pohjana maalipinnalle – tai varsinaiselle tapetille, kuka siihen leikkiin ryhtyy. Minä halusin yksiväristä, ja makkelipaperin kuivuttua seinät maalattiin kahteen kertaan Harmonylla (sävynä vanhan ajan värikartan harmaa 356X).

Muutama huomio:

  • Liisteri pitää sekoittaa veteen eikä toisinpäin, ja jauhe pitää vatkata kunnolla, jotta välttyy kokkareilta.
  • Kolme metriä pitkä ja puoli metriä kapea, kostea suikale ei laskeudu luotisuoraan ilman pientä jeesiä ja seinään piirrettyjä kohdistusviivoja.
  • Paperi näyttää liisteröinnin jälkeen ihan muhkuraiselta, mutta liisterin kuivuessa se pingottuu sileäksi.
  • Pintojen kannattaa antaa kuivua kunnolla eri käsittelyjen välillä.

Liisteriä jäi ämpärin pohjalle vielä kun seinät oli tehty. Se käytettiin sitten askarteluun: päällystettiin vapulta jääneitä ilmapalloja sanomalehtisuikaleilla; pahvinen lehtikotelo lattian alta löytyneillä sanomalehden palasilla; kellarin teknisen tilan oven sisäpuolen kuitulevyt samaisilla sanomalehdillä ja vielä yhden pikkuisen muistikirjan kannet vuoden 1929 Hämeen Sanomalla. (Lehdessä nykyäänkin Hämeenlinnan kirje -palstaa pitävä ’Antti’ ottaa kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin: ”Se reipas teko, jolla lapualaiset karkoittivat punapaitaiset kommunistit kotiseudultaan, on nostanut ihailtavaa innostusta kautta maan.” Reippaushan sitten jatkui Lapuan liikkeenä.)

wpid-paperoitu-muistikirja.jpg

Makuuhuoneen lattian eri kerrokset

Makuuhuoneen lattian eri kerrokset

wpid-makuuhuoneen-lattia-yksi-lauta-avattu.jpg

Makkarissa oli lakattu puulattia. Se oli naulattu kiinni, joten avaaminen tapahtui sorkkaraudan avulla. Suoraan laudan alla oli purua.

wpid-makuuhuoneen-purettu-lattia.jpg

Purua oli noin 30 senttiä. Sen seassa oli vanhaa sanomalehteä, puunsäleitä ja -palasia, joten lötköpötkö-mallisesta puruimurista ei ollut vastaavaa hyötyä. Lumilapio oli työhön tehokkaampi väline.

wpid-lattia-avattu-pahviin-asti.jpg

Purun alla oli välikerros laudankappaleita hirren pykälän kohdalla. Näiden lautojen alla oli vajaan kymmenen sentin kerros sammalta. Sammaleen alla oli tervapaperi ja kellarin lautakatto.

wpid-lattialautoja-tervapahvi-ja-selluvilla.jpg

Tästä alettiin täyttää selluvillalla. Ensin sammaleen tilalle tuli 50-millinen levy, sitten lautakerroksen päälle satamillisiä laattoja kolme päällekkäin. Seinänvierustat vuorattiin selluvillan pystypalasilla.

Alhaalta ylöspäin kerrokset ovat siis:

  • lauta
  • tervapaperi
  • 5 sentin ekovilla
  • lauta
  • 3 * 10 sentin ekovilla
  • tervapaperi
  • lauta.

Lautoja ei ole vielä kiinnitetty, sillä niiden pitää olla oikeassa lämpötilassa ja kosteudessa muutama päivä ennen ruuvarin käynnistystä.

Makkarin sisäseinään puukuitulevy

Makuuhuoneen neljästä seinästä kaksi on hirttä, yksi lautaa ja yksi tiiltä ja kipsilevyä. Ehjin hirsiseinä (johon ei ole tehty ruokakomeron ovia tai kaiverrettu sähköjohtoja) jätetään toistaiseksi silleen. Kolmelle muulle seinälle laitettiin puukuitulevyt. Levyt kiinnitettiin suoraan pintaan ilman koolauksia.

wpid-huokoleijona-puukuitulevy.jpgTuote oli Huokoleijona, ja olikin nimensä mukaista: pölinä oli aikamoinen! Toistaiseksi pinta on vasta harjattu irtopudusta, seuraavaksi se pitäisi esimaalata, sitten paperoida ja vasta sen jälkeen tehdä lopullinen pinta.

Onko näkemyksiä ns. hengittävästä ja vesiohenteisesta tuotteesta? ’Hengittävän’ voi laittaa termimerkkeihin, sillä asiantuntijoita laidasta toiseen tuntuu olevan keskustelupalstat pullollaan. Ketä uskoa? Talo on siis hirsirunkoinen, ulkolaudoitus on tehty suoraan hirren päälle ja maalattu A) ’jollain’ B) Vinhalla. Sisäpuolella hirren päällä nyt siis puukuitulevy.

Makkarin katto maalattu

wpid-makuuhuoneen-katto.jpg

Makuuhuoneen katto on alunperin ollut vihreä – se selvisi, kun puretin huoneen nurkassa olevan komeron muutama vuosi sitten. Komeron ympäriltä paneeli on jossain vaiheessa maalattu valkoiseksi, ja nyt oli aika tehdä katosta taas tasavärinen.

Koska mulla ei ollut tietoa, millä kattoa oli maalattu, vanha pinta hiottiin ensin rikki, minkä jälkeen siihen siveltiin tartuntapohjamaali (vesiohenteinen Coloria Exo). Samalla tartuntamaalilla peitettiin myös huoneen yhden nurkan tiiliseinä, missä on aikanaan ollut ensin puuhella ja sitten todennäköisesti pönttö- tai kaakeliuuni. (Viimeksi siitä on purettu suihkukoppi.) .

Pintamaalina samoin vesiohenteinen Värisilmän kattomaali 3, joka sävytettiin Tikkurilan vanhan ajan värikartassa olevaan sävyyn 332X. Maalaus kahteen kertaan.

Makuuhuoneen ulko-ovi

Tapettien, pinkopahvin ja puukuitulevyn alta löytyi paitsi hirttä ja pellavarivettä myös – ovi.

image

Tai entinen ovi. Talosta on olemassa alkuperäinen rakennuspiirrustus, ja siihen vertaamalla selvisi, että kyseessä on entinen komero. Tarkemmin ottaen ruokakomero, joka on ollut kuistin puolella: se, mikä nyt on makuuhuone, on alunperin suunniteltu keittiöksi.

Olisi jännää tietää, millaiseksi talo on alkujaan suunniteltu ja oikeasti rakennettu ja millaisia muutoksia missäkin vaiheessa ja mistä syystä on tehty.

Ollapa blogeja ollut jo 85 vuotta!

Styroksia ja betonia eristeenä

Makuuhuoneen nurkassa on parin neliön alueella ollut aiemmin suihkutila. Emme itse ole sitä käyttäneet hygienian edistämiseen vaan muihin tarkoituksiin: vesiputket oli poikkaistu ja tulpattu, vesieristykset poistetty, tiiliseinä otettu esiin, yksi seinä peitetty kipsilevyllä, viemäriin vievä lattiakaivo poistettu ja tilalle tehty uusi puulattia. Tällaisenaan komeroa käytimme sekalaisten tavaroiden varastona, toimistona, ompeluhuoneena, vaatehuoneena…

wpid-makkarin-kulman-lattian-kolo.jpgNyt kopin seinät purettiin ja lattia aukaistiin. Lautojen alla oli kuoppa, jonka kautta oli tutkittu talon rakenteita edellisen, keskenjääneen remonttirupeaman aikana. Koska homma oli jäänyt vakavaan vaiheeseen, oli tehty ns. kansi kiinni ja kuulemiin -ratkaisu: kuoppaan piikatut betonit ja käsillä olevaa styroksia ja lautakansi päälle.

Nyt tämä väliaikainen ratkaisu purettiin. Aukkoon valettiin pikabetonia, ja sen kuivuttua päälle laitetaan kerros lecapapuja, raudoitusverkko ja betonilaatta. Sen päälle täytyy valita sopiva lattiamateriaali.

Makuuhuoneen seinissä monta kerrosta

Makuuhuoneen seinissä monta kerrosta

wpid-makuuhuoneen-nurkka-revittyine-tapeteineen.jpg

Kyllä lähtee. Makuuhuoneen seinän sisäpinta nimittäin.

wpid-makuuhuoneen-nurkka-hirrellä.jpg.jpeg

Hirren päälle on vuosikymmenten aikana tehty monta kerrosta.

wpid-makuuhuoneen-seinäkerrokset.jpg.jpeg

Ensin pinkopahvi ja paperitapetti. Sitten reilun sentin paksuinen puukuitulevy, jonka päällä toinen tapetti ehkä 1950-60-luvulta. Ja tämän päällä 1990-luvun tapetti.

Hirret kuivat, kovat ja ehjät.

Virkkaa paikat virttyneisiin espadrilloihin

Espadrillo-sandaalit ovat erinomaiset kengät. Olen muutaman kesän lampsinut alekorin espoilla, ja kilometrit näkyvät niin pohjissa kuin päällisissä.

Pohjien elvyttämiseen en ole vielä keksinyt keinoa, mutta päällisiä pystyy paikkaamaan vaikka virkkaamalla. Taannoisen automatkani afrikankukat jatkavatkin matkaansa kenkien kanssa.

image

Malli vaatii vielä kehittelyä. Ympyröiksi täydennetyt kahdeksankulmiot pitää vielä liittää lisäpalasilla kantapään takaa kulkeviin suorakaiteisiin. (Tämä olisi pitänyt ottaa huomioon virkatessa eli palojen olisi pitänyt olla suunnikkaat.) Periaate on kuitenkin hyvä – enää eivät varpaat pyri kurkkimaan hiukikuluneen kankaan läpi.