Aamulla ennen tarhaan, kouluun ja työhön lähtöä luotiin viimeinen silmäys lastenhuoneen lattiaan sellaisena kuin sen olimme oppineet tuntemaan.
Iltapäivällä paikalla olikin reikä ja rei’än päällä kansi.
Kirjoittaja: lottalinko
Viemärikorjaus alkaa suunnittelusta
Hauhonkujan viemäri on rakennettu 1950-luvulla. Ajan hammas ja puiden juuret ovat nakertaneet betonia niin, että HS-Vesi on laittanut viemärin korjauslistalle tälle vuodelle. (Olen iloinen, jos tulvani on edistänyt yleishyödyllistä asiaa.)
Nyt tammikuun lopussa asia konkretisoitui mittamiehen muodossa. Tiestä ja ympäristöstä tehdään mittauksia, jotta varsinaista viemärin uusimista tai kunnostusta voidaan ruveta suunnittelemaan. Vaihtoehtoja on kuulemma kaksi: joko nykyisen betoniputken sisään sujutetaan uusi muoviputki tai sitten koko viemäri korvataan uudella, muovisella. Suunnitelmat valmistuvat helmikuun loppuun mennessä, ja lapiot isketään katuun keväämmällä.
HS-Vesi on tarkkaillut viemärin kuntoa viime kuukausien aikana. Putkea on myös puhdistettu huuhteluin, jotta se pysyy auki korjaukseen saakka. Kadun alapuoliselta tontilta kiitetään!
Tuomelan koulu suljetaan
Tuomelan koulu suljetaan. Vielä ensi viikolla toimitaan koulun tiloissa, mutta sen jälkeen siirrytään väistötiloihin muualle.
Päätöstä ei ole tehty suoraan eilisen asbestilöydön perusteella, vaan siksi, että
- sairastelu on lisääntynyt
- tehdyt korjaustoimenpiteet eivät ole helpottaneet tilojen käyttäjien oireita
- ilmanvaihto on pysäytetty
- halutaan noudattaa työturvallisuuslakia ja varovaisuusperiaatetta.
Tuomelan koulu muuttaa kokonaisuudessaan väistötiloihin 6.2. alkaen. Tuomelaan palataaan vasta perusteellisen saneerauksen tai uudisrakentamisen jälkeen. Tästä eteenpäin ollaan siis noin kaksi vuotta muissa tiloissa. Tämä aika kuluu vaihtoehtojen puntaroimiseen, suunnitelmien tekemiseen ja itse korjaukseen tai rakentamiseen.
Kaikki toiminta koko koulussa ei lakkaa. Esim. Tuomelan kirjasto jää paikoilleen, sillä siellä on erillinen, uusittu ilmanvaihto.
Tuomelan koulu urheilee kaksi päivää
Tuomelan koulussa on epäilty kosteusvaurioita ja homeongelmaa – tutkimuksissa on nyt tehty asbestilöydös.
Koulu suljettiin ja lapset lähetettiin kotiin puoliltapäivin. Tänään urheillaan ulkotiloissa, samoin huominen aamupäivä.
Kuva otettu ennen yhdeksää, jolloin luokat ryhmittyivät pulkkineen, luistimineen, suksineen ja muine ulkoiluvälineineen opettajien ympärille pihalle ja jatkoivat siitä kuka mihinkin kohteeseen.
Tilanne voisi olla huonompikin: keli on ihan mukava ja retkieväät maistuvat varmasti raittiissa ilmassa. Toivottavasti sää sallii huomennakin: luonnonvalossa luistelu on kivempaa kuin lampun alla. Kiitos siis asianosaisille poikkeustilanteen hallinnasta ja tilanteeseen nähden järkevistä järjestelyistä.
Kato, katto
Porrashuone edistyy. Katosta on nyt katkaistu kolme vasaa ja rakenteita on tuettu. Tällä päällä (huono avaruudellinen hahmotuskyky) ei kykene vielä näkemään, miltä valmiit kierreportaat näyttävät, mistä niihin astutaan tai kuinka tiukat mutkat tilaan tulee. Mutta reikähän tohon ilmiselvästi on tulossa!
Tammiamaryllis
Tämän vaaleanpunaisen amarylliksen istutin noin kuukausi ennen joulua. Odotus kannatti: paitsi että varressa on mittaa, kukat ovat paistinpannun kokoiset. Vieressä verrokkina kaksivanainen lepaalainen, joka on kunnostautunut kukkimalla jatkuvasti yli kuukauden.
Monikäyttöinen jääkaappini
Kolmen hengen eväät mahtuvat juuri ja juuri jääkaappi-pakastin-yhdistelmään. Tilanne on toinen, kun tulee tähteitä tai vieraita: ei meinaa kaappiin mahtua kunnolla edes valo. Tähteitä meillä on joka toinen päivä, vieraita silloin tällöin.
Onneksi talokaupan mukana tuli tilava, DDR:läinen jääkaappi. Sinne mahtuvat jämäruuat suoraan valmistusastioissa, sinne voi viskata uunipellin poikineen ja pohjineen, sinne on kätevä kantaa ruuat jäähtymään tai syömistä odottamaan, siellä säilyy lehtikaali ja koristekurpitsat. Kaljakori tai kaksi – no problem!
Jääkaapin kylmäsäädössä on kaksi asentoa: fridge ja freeze. Viime aikoina enemmän on ollut käytössä freeze.
Monikäyttöinen jääkaappini on niin monikäyttöinen, että kesäisin käytän sitä myös kuistina.
Oi suuri ja mahtava neuvostotikku
Talossani on kolme tulisijaa: puuhella, kakluuni ja pönttöuuni. Tavallisilla tikuilla kun sytyttää, niin vähintään rystyset ovat noessa ja sormenpäät mustana. (Ja kerran, mutta vain kerran, valkoisen villapaidan hiha.)
Onneksi on takkatikkuja. Ja onneksi on ollut Intourist ja Leningrad.
Ilmaisjakelunpunontaa
Sokea tekisi paremman. Kontti vaatii jokusen sunnuntaihesarin verran harjoittelua.
Paljon purua, vähän villoja
Taloni on eristetty sahanpuruilla ja sanomalehdillä. Alapohjasta on löytynyt mm. Hämeen sanomaa vuodelta 1928 ja Helsingin vastaavaa vm. -56.
Kerrosten välissä on puoli metriä tilaa, joten purua on monta kuutiota jo yhden pienen huoneen katossa. Kesällä, kun yläkerrasta purettiin hellahuone ja eristeet, purua loppusijoitettiin ystävän vanhan talon täytteeksi, oman pihan maisemointiin ja työkaverin kautta pellettipuristimeen. Näistä puruista suuri osa tuupataan takaisin uuteen kattorakenteeseen.
Loput? Näin talvella voisi käydä sahaamassa järvestä jäätä ja säilöä sitä sahanpurujen alle kesää varten.
Sairio 