Runko: veljeltä saatu katos, jonka kankaat hapertuivat pelkästä katseesta. Katos: kaverilta saatu venepressu, joka ei pitänytkään vettä. Hattu: Tampere-seuran sateenvarjo, jota piti vähän kursia kasaan. Penkit: talon mukana tulleita ja entisistä elämistä mukana tuotuja. Kynttilälyhdyt ja paperilamput: Ikean löytönurkasta. 
esineet
Psykologista profilointia savipajalla
Oltiin työporukalla Lepaan savipajalla saunapeikkosessiossa: muotoiltiin savesta kukin näköisemme tonttu.
Tästä aloitettiin.
Pajan pitäjä Pirkko neuvoi meille, miten möhkäleestä muotoillaan ’hauska’ tonttu: Savesta otetaan syrjään emmeet hattuun ja korviin ja nenään ja muihin tarvittaviin ulokkeisiin. Vartalo muotoillaan ontoksi kartioksi, jonka päälle tehdään tonttumaiset elementit: hatunreuhka, pallonenä, hörökorvat ja parta. Jotta tonttu/peikko/tekele ei olisi vain ’koriste’-esine, parrasta voi muotoilla myös vesikupin, jolloin tontun voi panna kiukaan päälle löylyjä hönkimään.
Kyllä leuka loksahtaa.
Tekeminen oli hauskaa ja totetuksia oli niin monta kuin tekijöitäkin. Tonttukokoelman ääressä deoimme savipajatyöskentelyn sovellettavuutta työpaikoille. Ilmeisin käyttötapa on tykytyyppinen, tiimiyttävä toiminta, mutta paljon paljastavampaa olisi psykologinen profilointi: Mitä kertoo ihmisestä se, että hän tekee kissan, kun muut tekevät tontun? Millainen työpari tulisi pahoilaispeikon ja satukirjasöpöliinin muotoilijoista? Miten joku saa samassa ajassa aikaan tonttuperheen ja sen lemmikit, kun toinen vielä tuskailee oman pikkupeikkonsa kanssa?
Arkikuvahaaste: pääsiäissunnuntai
Tämän päivän sarja kulkee isosta kuvasta vastapäivään:
- Eilisen siivouksen jälkeen kuisti kuntoon ja kahvit auringossa.
- Pöytä ja tuolit viritetty myös kasvimaan viereen kaljatelttakatokseen, jonka telttaosuus meni riekaleiksi viime syksynä. Katos ei vielä suojaa auringolta eikä sateelta vaan lähinnä merkkaa reviiriä.
- Tontillani ei ole kahta puuta niin lähekkäin, että niiden väliin voisi ripustaa riippumaton. Ikea.
- Kasvimaalta löytyivät kesän ensimmäiset uudet perunat.
- Kato, mato.
Kirje Ivarille
Hej, Ivar!
Sinulla on kiva kauppapuoti: käyn liikkeessäsi aika usein. Tykkään teidän tyylistä ja designista, valikoima on tosi laaja, hinnat edulliset ja aukiolot houkuttelevat. Myös tuotteiden kokoamisohjeet ovat nerokkaita.
Olen ostanut sulta mm. kaksi lasten perussänkyä. Ensimmäisen ostin epähuomiossa ilman pohjaa. Toiseen ostin epähuomiossa liian pienen pohjan. Olisikin muutama kehitysehdotus:
- Voisit myydä sängyn rungon ja pohjan samassa paketissa, sillä kumpaakin tarvitaan.
- Voisit lisätä rungon myyntitietoihin selkeän maininnan, että pohja tarvitaan ja että sopivat vaihtoehdot ovat a, b tai c.
- Voisit kertoa varastossa, että tähän runkoon tarvitaan pohja, jotka ovat hyllypaikalla 1, 2 tai 3.
- Viimeistään kassalla voisit varoittaa, jos asiakas on ostamassa ilmiselvästi väärää runko-pohja-yhdistelmää.
Nähdään pian: tulen vaihtamaan liian kapean sängynpohjan leveämpään, kunhan taas ohi kuljen. Pärjätään ihan hyvin pelkällä patjalla siihen saakka.
Med vänlinga hälsningar /Lotta
Viisiteräiset sakset
Viisiteräiset sakset eivät ole mikään kaksiteräinen miekka – niillä saa yrtit silputtua suit sait sukkelaan mutta ei voi satuttaa itseään.
Ei hyvää päivää, mikä aloitus. Pyydän anteeksi ja otan uusiksi:
Yhdessä lähiomaisessa on tarjoushaukan vikaa, joten olen saanut keittiööni yrttisakset. Yrttisakset ovat kuin tavalliset sakset, mutta niissä on useita vierekkäisiä teriä, joten yrttien silppuaminen on helpompaa ja nopeampaa ja tarkempaa kuin veitsellä. Valmistelin juuri sunnuntaipäivällisen eli lihan lisäkkeeksi kylmää papu-tomaattisalaattia, johon saksin tuoretta persiljaa reilulla kädellä ja viidellä terällä.
Tomaatti-papusalaattiin tuli persiljan lisäksi kirsikkatomaatteja, kikherneitä ja punasipulia. Mausteeksi tietysti suolaa ja pippuria, oliiviöljyä ja sitruunamehua sekä vähän juoksevaa hunajaa. Lisäke saa maustua kylmässä pari tuntia – meillä on ruoka kahdelta.
Sairio 