Maalinpoisto on hidasta työtä

Koko ilta on mennyt keittiön ikkunan kanssa. Ikkunoiden puitteet on melkein kaikki maalattu kahteen kertaan, joten tänään keskityin karmeihin ja ikkunalautaan.

Vanhaa maalia voi poistaa mekaanisesti skrapalla, lastalla tai hiekkapaperilla. Voi myös todeta, että aina roiskuu, kun skrapataan!

kupruileva-maali

Voi myös kokeilla kemiaa: maalinpoistaja on hyytelömäinen aine, joka sivellään vanhalle maalipinnalle. Vartin, puolen tunnin päästä irtoava maali kaavitaan lastalla pois. Menetelmä vaatii vähemmän käsivoimia ja imurointia kuin raapiminen, mutta myös kestää kauemmin, sillä maalikerrokset tuntuvat irtoavan yksi kerrallaan. (Ja purkin kyljessä on muuten varoituksia enemmän kuin käyttöohjeita. Mulla oli ainakin hyvä ilmanvaihto, keittiön ikkunat kun ovat vintillä odottamassa toista maalikerrosta.)

Maalinpoistajan käytön jälkeen sipaisin pinnan vielä hiekkapaperilla, että sain siitä viimeisetkin terävät kokkareet pois.

Maalaaminen jäi vaiheeseen, kun aurinko laski. Siitä raportti siis myöhemmin.

Ikkunoiden kunnostus aloitettu

ikkunakarmi-rapisevine-maaleineen

Talon lounaissivun ikkunat ovat tippalistoja vieläkin huonommassa kunnossa. Niiden korjaus on periaatteessa yksinkertaista: vanha maali poistetaan ja tilalle sivellään uusi.

Kuumailmapuhallin sulattaa maalin nopeasti, ja se on helppo kaapia pois, mutta ruutu halkeaa kuumassa helposti. Puhallin voi myös polttaa puupinnan karrelle. Ei-ammattilainen luottaakin käsivoimiin ja kärsivällisyyteen. Irtoava maali kannattaa kaapia irti siklillä ja ehjä maalipinta karhentaa hiekkapaperilla.

Myös lohkeileva kitti poistetaan ja tyhjät kohdat täytetään uudella sekä toivotaan, että pikkulinnut eivät käy nokkimassa sitä parempiin suihin. Kitin kuivuminen vie muuten monta päivää, ja siihen jää painalluksesta helposti sormenjälki. (Tässä taitaa olla se kuuluisa tekijän kädenjälki!)

Talon tippalista maalattu

lohkeillut tippalista

Talon tippalistat ovat varsin huonossa kunnossa, ja tänään oli aurinkoinen maalaussää pelastaa alemmasta listasta, mitä pelastettavissa on.

Ennen kuin listaa pääsi maalaamaan, piti kuitenkin tehdä pari asiaa alta pois:

  1. Siirtää pyörät ja pyöräteline syrjään.
  2. Kaivaa saniaiset maasta ja siirtää ne aidan viereen kuoppiin, jotka piti ensin kaivaa ja kastella pihan toiselta puolelta ämpäreissä kannetulla vedellä.
  3. Leikata ankarasti rehottava angervo sokkelin vierestä nurin ja raahata hosat saunan taakse muiden risujen seuraksi.
  4. Saksia sireeniaidasta talossa kiinni kasvavat oksat ja raahata ne saunan taakse angervojen ja muiden risujen seuraksi.
  5. Siirtää kuistin kulmauksessa kesälomaansa viettävät kiinanruusut ruukuissaan jonnekin muualle puoliaurinkoiseen paikkaan.
  6. Perata, raivata ja repiä kuistin kulmauksesta kaikki istutetut ja istuttamattomat sekä tunnetut ja tunnistamattomat  kasvit ja viedä materiaali saunan taakse sireenien, angervojen ja muiden risujen seuraksi.

Kuistin rehottava kulmaus

Kuistin raivattu kulma

Varsinainen työ olikin sitten:

  1. Skrapata lohkeileva maali.
  2. Maalata lista.

Huomenna loppuu kesäloma. Pääsee töihin lepäämään.

Matto seinään

image

Mulla on pari pientä, kirjottua villamattoa. Ne ovat liian arkoja lattiaan laitettaviksi ja liian kivoja vinttiin piilotettaviksi. Olenkin ripustanut ne seinille.

Ripustusta varten olen ommellut nurjalle puolelle nauhakujan – tai siis harsinut harvaan. (Myös nuppineuloja voisi käyttää.) Kujaan olen pujottanut ohuen kepin tai tangon, jonka puolestaan olen ripustanut seinälle naulojen varaan. Näin maton paino jakautuu tasaisesti eivätkä ripustuskohdat venytä villaa.

On parempi tapa kuin naulata ’taulu’ seinään. Nimim. Kokemusta asiasta.

image

Työselostus: konesaumatun peltikaton maalaus

Ensimmäisenä päivänä katto pestiin huolellisesti kohta kohdalta. Toisena päivänä tehtiin katon korjaustöitä pääasiassa tiivistyskittausta 2h/2hlö. Toisena päivänä tehtiin myös reuna-alueiden rajausta (nämä kohdat käsiteltiin kahteen kertaan) ja ruostekohtien hionta sekä maalaus. Kolmantena päivänä katto pohjamaalattiin sivellintyönä kauttaaltaan, tässäkin maalin levitys tapahtuu ruiskulla ja maali sivellään heti perään ennen kuin se kuivuu. Sivelyllä varmistetaan tartunta ja ruiskulla yhtenäinen kalvopaksuus kaikkialla. Pohjamaali kuivuu hyvin nopeasti hyvässä säässä pintamaalauksen edellyttämään kuntoon, kuten tässäkin tapauksessa, ja näin pintamaalaus voitiin suorittaa samana päivänä.

Maali Eskaro Oy:n Ritari-ruosteenestomaali ja RK-peltikattomaali. Sävy RR23, tumma harmaa.

talo-takapihalta-katto-maalattuna

Kesä toi kattomaalarin

Töistä tullessa odotti iloinen näky: katolla oli mies maalaamassa jalkarännejä ja tikkaiden juuressa toinen järjestelemässä maalipurkkeja.

Perjantaisen painepesun jälkeen oli hyvä aloittaa katon pohjamaalaus. Koko kattoa ei sudita pensselillä, vaan vain reunat. Isot alueet kuljetaan paineruiskun kanssa.

peltikaton-pohjamaalattu-sauma

Vuotojen suurin syykin oli löytynyt tarkastuksessa. Piipun juuressa ei ollut pelti kunnon saumassa, vaan vesi pääsi valuttamaan sitä kautta sisään. Piipun juuri on nyt korjattu, muutkin saumat käyty läpi ja maalaustyöt aloitettu.

Kesä on alalla kiireistä aikaa. Kattomestarit urakoi kauden aikana 300-400 erikokoista, -mallista ja -kuntoista kattoa, joten tekemistä riittää. Kuivina päivinä maalataan – toivottavasti mun katollani heti huomenna.

 

Katonpesijän varusteet

Katonpesu

Katon maalaus ja korjaus alkaa puhdistuksesta. Tänään katto pestiin korkeapainepesureilla.

Operaatio alkoi vesiletkujen kiinnittämisellä. Onneksi oli miehillä mukana letkut letkeät – ja ennen kaikkea pitkät, ne kun juoksutettiin kellarikerroksen pesuhuoneesta ikkunan kautta katolle.

Katonpesijöillä oli asialliset varusteet: kumisaappaat, kurahousut, kuulosuojaimet, köydet ja valjaat painepesureiden lisäksi. Kaksi miestä surrutteli vajaata pariasataa neliötä muutaman tunnin ajan.

Painepesurista tulee suihku kuudentoista barin paineella. Tunnissa vettä kuluu n. 150 litraa. Iltapäivän aikana katolta valui siis vajaa kuutio huuberia. Sen lisäksi katolta lähti irtolika, sammal ja muu eloperäinen aines sekä maalisuikaleita kahta eri väriä.

Kyllä nyt kelpaa sataa puhtaalle katolle!

Kattoremonttitarjoushintahaarukka leveä

Tarjouskyselyni jälkeen tontilla on käynyt kolmen kattofirman edustajat, ja olen saanut sähköpostiin kolme ehdotusta korjaustyöstä ja niiden hinnasta.

Tarjoukset eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä katsojilla on ollut hieman erilaiset näkemykset siitä, mitä katolla pitäisi tehdä. Hintahaitari periaatteessa samalle hommalle on silti naurettava: alin tarjous on vajaat neljä tonnia ja korkein yritys yli kympin! Näiden väliin jäävä urakka on sisällöltään erilainen kuin muut eikä edes sitä, mitä olen hakemassa, joten suoritan entten tenttenin kahden vaihtoehdon välillä.

Tällä kierroksella olen saanut erittäin nopeaa ja hyvää palvelua. Kyselyyni on vastattu nopeasti ja edustajat ovat käyneet katolla ja sen alla arvioimassa tilannetta. Minulle on selitetty, missä ongelma on ja miten se pitäisi korjata. Olen täysin vapautuneesti kysellyt tyhmiä kysymyksiä ja oppinut myös uusia sanoja*. Suureksi ilokseni kattoa ei ole tuomittu vaihdettavaksi, vaan jokainen peltiheikki on kehunut materiaalia hyväkuntoiseksi ja ehdottomasti korjaamisen arvoiseksi. (Vanhan ajan kattopelti on kuulemma aivan eri tuote kuin nykypäivän ohuet levyt.) Myyntihenkisimmät ovat myös tarjonneet jalkarännien uusimista ja otsalautojen maalaamista, mutta  niitä töitä en ole tarjoukseen pyytänyt.

Ennen valintaa taidan vielä nukkua yön yli ja nähdä unta *kosakoista.

Välikaton lämpövuoto korjattu

sisakatto

Taannoisessa kuntotarkastuksessa kävi ilmi, että keittiön katto laskee lämmintä ilmaa lävitseen yläpuolen kylmään vinttitilaan. Kuntotarkastajan monologi oli suunnilleen seuraavanlainen:

– Otan nyt tästä kulmasta näitä vanhoja lehtiä ja villaa pois, niin näen, mitä alta löytyy.

(80-luvun Hämeen sanomien siirtelyä, purun potkimista, villan nostelua.)

– Näen valoa, paistaakos ulkona aurinko?

(Purun puhdistamista laudan päältä.)

– Missä kohdassa tämä nurkka oikein on? Onko alla lämmin sisätila vai ollaanko kylmän kuistin päällä?

(Katselua, kumartelua, kummastelua.)

– Tässähän on paneelissa rako. Katsos nyt, siitä menee tämä sanomalehden suikale ihan läpi. Mihin se alapuolella tulee?

Tässä vaiheessa kävelin alakertaan keittiöön ja näin pakastinnurkassa, miten Hämeen sanomista silpaistu suikale heilui kattopaneelien välissä.

– Jaa keittiön katto, no niin. Tässä on sitten lämmitetty tätä katon nurkkaa ja kylmää vinttiä oikein urakalla. Lämmin ilma on myös aiheuttanut kondenssivettä peltikaton sisäpintaan, ja se on taas valunut tänne laudoitukseen.

Asia korjattiin niin, että paneelin päälle pantiin eristepaperi, minkä päälle vaihdettiin uusi villa. Kostuneet laudat korvattiin uusilla ja vanhat villat vietiin pois.

Sähköä kyllä kuluu edelleen ihan riittävästi, mutta katon kulma on kuiva.

Tuu kattoon kattoon!

Rännien puhdistamiseen kätevin väline oli istutuslapio. Taloni mansardikatto on vuodelta 1929. Alkuperäiseksi katoksi se on kestänyt varsin hyvin, mutta joistain saumoista ja rei’istä pääsee sateella vettä sisään. Vintti on kylmää, tuulettuvaa tilaa, joten pisara siellä ja toinen täällä ei ole katastrofi.

Edellisen kerran yritin saada jotakuta ammattilaista paikalle antamaan arviota korjauksesta puolitoista vuotta sitten. En saanut, joten kaveri antoi hätäapua liimapaikkauksella. Nyt asia on jälleen ajankohtainen, kun lumet ja jäät sulavat ja valuttavat kosteutta parista kulmasta sisään.

Pari tuntia sitten aloin uuden kyselykierroksen ja laitoin viestiä kolmeen firmaan. Ensimmäisestä tuli soitto alle puolen tunnin päästä, ja miehet olivat pihalla kymmenen minuttia siitä! Nyt on käyty katolla ja katon alla ja tarjous urakasta (pesu, tarkastus, kittaus, maalaus) on luvattu toimittaa pikaisesti. Toivottavasti yllätyn siitä yhtä iloisesti kuin tähänastisesta palvelusta.