ympäristö

by

’Jounilta’ hyvät kyydit

Lähdettiin kylään Tolkkisiin. Entinen apukuskini ’Sirpa’ (nimi muutettu) oli muuttanut miehen kanssa Tampereelle, joten nyt piti selvittää reitti omin avuin.

Illalla katsoin Google-kartoista vaihtoehtoja ja painoin mieleeni ensimmäisen käännöksen Hyvinkää P:stä kohti Porvoota – siitä eteenpäin ajattelin selviäväni kylttien avulla.

Aamulla päätin kuitenkin ottaa etupenkille ’Jounin’ (nimi muutettu), jonka olin tuntenut vain pari kuukautta. En ollut koskaan aiemmin tehnyt työmatkoja pidempiä reissuja hänen kanssaan, mutta apu ja seura oli ollut tähän saakka mukavaa, joten päätin ottaa ja testata Jounin kartanlukua.

Vähän yksitoikkoinen seuralainenhan Jouni oli, mutta hän huomautti käännöksistä ja liikenneympyröistä poistumisista hyvissä ajoin, puhui selvästi eikä ollut moksiskaan ylimääräisistä tankkaus- eikä pissatauoista. Ylinopeudesta Jouni vähän piipitti, mutta siihen auttoi kaasujalan kevennys.

Vähän aloin epäillä, kun Hyvinkää P meni 120 kilometrin tuntinopeudella ohi, mutta päätin luottaa kartturiin, kun suunta kerran oli osapuilleen oikea. Muut autoilijat todennäköisesti vähän epäilivät, kun Jouni komensi todella tiukasti kääntymään oikealle, vaikka kyltit osoittivat Porvoon olevan edessäpäin. Takapenkki epäili ääneen, kun nopeus oli jossain tuntemattomassa taajamassa (olisiko ollut Kerava, Hyrylä vai Sipoo?) noin neljäkymppiä, ja matkaa oli sentään tehty jokunen aika! ”Koska ollaan perillä?” kysymykseen en pystynyt vastaamaan muuta kuin Jounin kertoman kellonajan 11.11.

Klo 11.11 olimme paikassa, joka näytti Tolkkisten telakalta. Tajusin, etten ollut kertonut Jounille täsmällistä osoitetta, kun olimme lähteneet kotipihasta matkaan ensimmäisen kerran yhdessä. ”Do I have to spell it out for you?” oli ensimmäinen harmistunut ajatukseni, mutta sitten ymmärsin, että juuri näin piti tehdä.

Paluumatka kivan kyläpäivän jälkeen tehtiinkin sitten ystävän ohjeilla Mäntsälän kautta, Jouni kun oli ihan lopussa aamupäivän ohjeistuksen jälkeen eikä puhua pukahtanut mitään.

Seuraavalla kerralla kyllä joko printtaan tai ymmärrän ajo-ohjeet etukäteen tai otan autoon laturin mukaan. Ja tiekartan.

by

Koko päivän kesäisen

Testiryhmä: kaksi äitiä ja neljä lasta.

Testikohde: Puuhamaa.

Testiaika: 31.7.2012

Puuhamaa on jännä paikka

Olihan se aika jännittävää, kun ihan itse ja ilman suurenmoisia turvajärjestelyjä tai jatkuvaa valvontaa sai ajella laitteilla ja kiipeillä telineisiin ja grillata avotulella omia eväitään.

Puuhamaa on iloinen

Alue oli laaja: välineitä, vempeleitä, vekottimia ja vetonauloja oli vaikka millä mitalla. Lapset säntäilivät paikasta toiseen, ja Tarzan-radalta vilkuiltiin jo merirosvolaivaan, joista haluttiin sännätä polkukoptereihin, joiden jono oli liian pitkä, joten mentiinkiin kuuvaunuihin, joiden jälkeen oli niin hiki, että piti päästä uimaan ja vesiliukumäkeen, minkä jälkeen oli pomppulinnan ja ilmamäen vuoro… Kertaakaan ei kenelläkään [lapsella] ollut tylsää, mikä vaara normaalisti vaanii [lapsia] kesäloman jokaisena päivänä.

(Edit 20.40. Oikeasti aikuistakin oikeasti nauratti, kun toinen äiti peruutti joutsenta laituriin tai kun vahingossa vaaleanpunainen crocsi lensi toista päähän. Sori.)

Puuhamaassa vietät vaikka koko päivän kesäisen

Päivä oli osapuilleen toimistotyöajan mukainen: reissu matkoineen kesti puoli yhdestätoista iltaseitsemään, ja väliin mahtui yksi lounas- ja yksi välipalatauko. Tupakkataukoja ei pidetty, mutta vessassa käytiin useaan otteeseen. Suurin osa kohteista toimi lihasvoimalla sähkön sijaan, joten fyysistä ponnistusta tuli enemmän kuin tavallisena työpäivänä. (Ja raitista ilmaa ja aurinkoa.)

Sellainen on Puuhamaa

Testitulos: hyväksytty.

by

Reino rannalla

Hämeenlinnassa oli tänään paljon tapahtumia: Hippalot, kaupunkimaraton, Aino ja Reino -kävely, Kuumaa huumaa-kuumailmapallotapahtuma, Reskafestarit… Mihinkään näistä en mennyt.

Tavallani osallistuin tohvelikävelyyn minäkin uimarannalla.

by

Kolmen pysähdyksen taktiikalla Mikkelistä Hämeelinnaan

Hyvällä ystävällä on mökki Mikkelissä, jossa olemme jo vuosia saaneet nauttia vieraanvaraisuudesta, vetelehtimisestä ja virvoittavista vesistä. (Julkinen kiitos tässä samalla, V.!)

Menomatka Hämeenlinnasta sujuu joskus jopa yhdellä takamuksella kaikkea kivaa odottaessa, mutta paluumatka on aina paljon pidempi. Tänään otettiin kolme pysähdystä:

Heinolan Tähtihovi eli motarin päälle rakennettu bensis/kuppila on puolivälissä matkaa, joten sinne ajellaan ensin ruokailun varjolla. Hodari, leikkipiste ja vessa nautittiin paikan päällä; mukaan otettiin iso musta kahvi ja puoli kiloa salmiakkia. Lahteen saakka oli takapenkillä rauhallista, mutta nopeuden laskiessa takapenkin äänenvoimakkuus nousi.

Etupenkin hermo meni Mulkolassa, ja käännyttiin sivutielle: Leilalandian kyltti houkutteli harhautukseen isolta tieltä, ja sai autossa aikaan yllätyksen aiheuttaman hämmentyneen hiljaisuuden. Hiljaiselo jatkui kohteessa: emme tavanneet ketään ihmistä, mutta sen seitsemän sortin kanoja, kukkoja, kalkkunoita, ankkoja, hanhia, sorsia, kyyhkyjä, kaneja, lampaita, lehmiä, orvokkeja, lehdokkeja, vuokkoja ja monia muita. Paikan kissa opasti meitä ystävällisesti pihapiiriä ympäri, ja koiran haukunnan kannustamina poistuimme paikalta.

Leilalandiassa kiekuivat kilpaa kukot, mutta matkailijan rahoille ei ollut ottajaa.

Kiikkuminen viidakossa tekee hyvää autossa istumisen päälle.

Tuulosessa poikettiin leikkipaikkaan ja ruokakauppaan, ja sen jälkeen saattoi hyvillä mielin todeta, että ’enää ei ole pitkä matka’.

by

Mustikassa

Kaksi lasta meni mustikkaan, mutta toinen ei mahtunut ja toista jaksoi kiinnostaa kolme minuuttia. Niinpä äiti poimi marjoja toisella kädellä ja huiski hyttysiä toisella. Ja päätti tehdä kotiin päästyään ehdotuksen valtioneuvoston kansliaan ja heraldiselle toimikunnalle Suomen vaakunaeläimen vaihtamiseksi.

by

Lähivanhemman lauantai

Ja tämä ei sitten mene ’viideltä saunaan ja kuudelta putkaan’ vaan

  • yhdeksältä kahville
  • kymmeneltä autoon
  • yhdeltätoista Ideapark-nimiseen helvetin esikartanoon
  • kahdeltatoista Tampereelle serkulle kahville
  • yhdeltä Rauhaniemeen uimaan (kuva 1)
  • kahdelta takaisin serkulle pizzalle
  • kolmelta hetkeksi mahan viereen makaamaan
  • neljältä autoon
  • viideltä kotiin
  • kuudelta pyöränkumia pumppaamaan
  • seitsemältä kaupunginpuistoon kesäteatteriin (kuva 2)
  • kahdeksalta väliajalle
  • yhdeksältä Birgeriin yksille
  • kymmeneltä toiset
  • yhdeltätoista kirkkoon Linnajazzin yökonserttiin (kuva 3)
  • yhdeltä nahkat silmille.

Oli enemmän ohjelmaa kuin normaalina viikkona kuukautena neljännesvuotena. Kesäloma suoritettu?

Kuva 1: Rauhaniemessa uimassa. Nässyssä on kylmää vettä.

Kuva 2: Sakespearen kootut theokset alkamassa. Eturivissa vielä pahaa-aavistamattomat avustajat.

 

Kuva 3: Hämeenlinnan kirkossa kaikuivat jazz ja swing suviyön kunniaksi. Ja yksi reggaeksi sovitettu virsi.

 

by

Kesäretki Suomenlinnaan

Koska Rautatienkatua asfaltoidaan, käveltiin asemalle rannan ja Varikonniemen kautta.

VR kompensoi kärrymyynnin hinnoilla edullista perhelippua (kolme matkustaa, yksi maksaa).

Ratikkalipulla pääsee vaihtamaan Suomenlinnan lauttaan.

Hanhilla ei ole täällä luontaisia vihollisia, ja sen huomaa. Sitä itseään sai väistellä urakalla.

Pimeää käytävää riitti! Onneksi älyttiin ottaa taskulamput mukaan ja jättää heikkonäköiset, -jalkaiset ja -hermoiset ottamatta.

Helsinki on rakennustieteellinen ihme: horisontin vinoudesta huolimatta talot eivät valu mereen.

Ystäväni Outi on aloittanut lapsiperhe testaa -blogin nimeltään Kalabaliikkki Kankaantakana, jossa kahden aikuisen ja neljän lapsen voimalla kierretään milloin Parolassa milloin Vaakunassa. Perässä tullaan, Outi, puolella porukalla ja korkeintaan neljäsosalla ohjelmalla!

by

Rautatienkadulle asfaltti

No jo on aikoihin eletty: Rautatienkadulle todellakin tulee asfaltti.

Jos pyyntöjä saa esittää, niin voisitteko edetessänne entistää tien ja radan välisen aidan perinteisiä ratapölkkyjä käyttäen? Niillä on paljon mukavampaa kävellä kuin kapeilla metallikaarilla.

by

Lautakunta Tuomelan uuden koulun takana

Hämeenlinnan kaupungin lasten ja nuorten lautakunta on eilen päättänyt puoltaa uuden koulun rakentamista Tuomelaan. Kiitos Hämeen sanomat raportoinnista.

Lautakunnan Juha, Satu, Jari, Helena, Karoliina, Sari, Pirjo, Ari, Severi, Satu, Matti, Paavo ja Kylli: kiitos teille kuudelle, jotka äänestitte uuden koulun puolesta.

Kiitos teille yli kolmellesadalle ihmiselle, jotka ilmaisitte kantanne uudisrakennuksen puolesta nettiadressissa.

Kiitos vanhempainyhdistykselle aktiivisesta toiminnasta ja kannanotosta uuden rakennuksen puolesta.

Kiitos jo etukäteen kaupunginhallitus, kun pidätte lautakunnan päätöksen ja tarjoatte lapsille hyvän ja turvallisen oppimisympäristön sekä henkilökunnalle terveellisen työympäristön.

Kiitos ja näkemiin Tuomelan koulu. Tällainen rakennus oli viimeisenä käyttöpäivänään:

by

Aamupala työmatkapyöräilijälle

Osallistuin tänään puoli kahdeksan aikaan Aamupala työmatkapyöräilijöille -tempaukseen Hämeenlinnassa kahden muun henkilön kanssa. Poikkesin työmatkallani Linnan pyöräverstaaseen kahville ja sämpylälle ja samalla paransin työmatkaturvallisuuttani ostamalla uuden kypärän. Kiitos kummastakin!

Työmatkapyöräily on mukavaa. Siinä saa konttorilotta olla ulkoilmassa ainakin kaksi kertaa päivässä ja päivän liikunta-annos tulee samalla vaivalla. Työmatka on siirtymistä kahden tilan välillä, ja jalkojen polkiessa voi joko olla ajattelematta mitään tai käynnistää aivonsa edessään olevaan tai taakseen jättämään.

Oma työmatkani on pelkkää luksusta: matkaa on vajaat kuusi kilometriä, joista suurin osa kulkee Vanajan rantaa ja pyörätietä pitkin. Aamuisin ihailen järveä ja suunnittelen tulevaa työpäivää; iltapäivisin ajan kahden uimarannan ja neljän terassin ohi ja suunnittelen tulevaa kesälomaa.