Kirjoittaja: lottalinko

by

Koko päivän kesäisen

Testiryhmä: kaksi äitiä ja neljä lasta.

Testikohde: Puuhamaa.

Testiaika: 31.7.2012

Puuhamaa on jännä paikka

Olihan se aika jännittävää, kun ihan itse ja ilman suurenmoisia turvajärjestelyjä tai jatkuvaa valvontaa sai ajella laitteilla ja kiipeillä telineisiin ja grillata avotulella omia eväitään.

Puuhamaa on iloinen

Alue oli laaja: välineitä, vempeleitä, vekottimia ja vetonauloja oli vaikka millä mitalla. Lapset säntäilivät paikasta toiseen, ja Tarzan-radalta vilkuiltiin jo merirosvolaivaan, joista haluttiin sännätä polkukoptereihin, joiden jono oli liian pitkä, joten mentiinkiin kuuvaunuihin, joiden jälkeen oli niin hiki, että piti päästä uimaan ja vesiliukumäkeen, minkä jälkeen oli pomppulinnan ja ilmamäen vuoro… Kertaakaan ei kenelläkään [lapsella] ollut tylsää, mikä vaara normaalisti vaanii [lapsia] kesäloman jokaisena päivänä.

(Edit 20.40. Oikeasti aikuistakin oikeasti nauratti, kun toinen äiti peruutti joutsenta laituriin tai kun vahingossa vaaleanpunainen crocsi lensi toista päähän. Sori.)

Puuhamaassa vietät vaikka koko päivän kesäisen

Päivä oli osapuilleen toimistotyöajan mukainen: reissu matkoineen kesti puoli yhdestätoista iltaseitsemään, ja väliin mahtui yksi lounas- ja yksi välipalatauko. Tupakkataukoja ei pidetty, mutta vessassa käytiin useaan otteeseen. Suurin osa kohteista toimi lihasvoimalla sähkön sijaan, joten fyysistä ponnistusta tuli enemmän kuin tavallisena työpäivänä. (Ja raitista ilmaa ja aurinkoa.)

Sellainen on Puuhamaa

Testitulos: hyväksytty.

by

Reino rannalla

Hämeenlinnassa oli tänään paljon tapahtumia: Hippalot, kaupunkimaraton, Aino ja Reino -kävely, Kuumaa huumaa-kuumailmapallotapahtuma, Reskafestarit… Mihinkään näistä en mennyt.

Tavallani osallistuin tohvelikävelyyn minäkin uimarannalla.

by

Harrastelijamaalari tilittää: ruisku rulettaa

Taivaallinen hellepäivä tulossa – ja aita olisi juuri nyt kypsä  toiselle maalikerrokselle. Sutimalla siihen menisi koko viikonloppu, joten päätin oikaista.

Muinainen maaliruisku esiin kellarista, vettä Vinhan sekaan ja sivellin kauniiseen käteen: ruiskutin rimoille riittävän määrän maalia, jonka sitten sivelin tasaiseksi. Ei kovin tyylipuhdas suoritus ja tuskin kovin oikeaoppinenkaan, mutta nopea! Varsinkin kun jätin toisen puolen maalaamatta ja lähdin rannalle omaa pintaa punastuttamaan.

by

Kolmen pysähdyksen taktiikalla Mikkelistä Hämeelinnaan

Hyvällä ystävällä on mökki Mikkelissä, jossa olemme jo vuosia saaneet nauttia vieraanvaraisuudesta, vetelehtimisestä ja virvoittavista vesistä. (Julkinen kiitos tässä samalla, V.!)

Menomatka Hämeenlinnasta sujuu joskus jopa yhdellä takamuksella kaikkea kivaa odottaessa, mutta paluumatka on aina paljon pidempi. Tänään otettiin kolme pysähdystä:

Heinolan Tähtihovi eli motarin päälle rakennettu bensis/kuppila on puolivälissä matkaa, joten sinne ajellaan ensin ruokailun varjolla. Hodari, leikkipiste ja vessa nautittiin paikan päällä; mukaan otettiin iso musta kahvi ja puoli kiloa salmiakkia. Lahteen saakka oli takapenkillä rauhallista, mutta nopeuden laskiessa takapenkin äänenvoimakkuus nousi.

Etupenkin hermo meni Mulkolassa, ja käännyttiin sivutielle: Leilalandian kyltti houkutteli harhautukseen isolta tieltä, ja sai autossa aikaan yllätyksen aiheuttaman hämmentyneen hiljaisuuden. Hiljaiselo jatkui kohteessa: emme tavanneet ketään ihmistä, mutta sen seitsemän sortin kanoja, kukkoja, kalkkunoita, ankkoja, hanhia, sorsia, kyyhkyjä, kaneja, lampaita, lehmiä, orvokkeja, lehdokkeja, vuokkoja ja monia muita. Paikan kissa opasti meitä ystävällisesti pihapiiriä ympäri, ja koiran haukunnan kannustamina poistuimme paikalta.

Leilalandiassa kiekuivat kilpaa kukot, mutta matkailijan rahoille ei ollut ottajaa.

Kiikkuminen viidakossa tekee hyvää autossa istumisen päälle.

Tuulosessa poikettiin leikkipaikkaan ja ruokakauppaan, ja sen jälkeen saattoi hyvillä mielin todeta, että ’enää ei ole pitkä matka’.

by

Mustikassa

Kaksi lasta meni mustikkaan, mutta toinen ei mahtunut ja toista jaksoi kiinnostaa kolme minuuttia. Niinpä äiti poimi marjoja toisella kädellä ja huiski hyttysiä toisella. Ja päätti tehdä kotiin päästyään ehdotuksen valtioneuvoston kansliaan ja heraldiselle toimikunnalle Suomen vaakunaeläimen vaihtamiseksi.

by

Siperianherneenpalkopilli

Pillin voi tunnetusti tehdä pajupuusta. Myös heinänlehdellä voi jäädä soittelemaan. Ja siperianherneenpalko pärisee, kun avaa terävän ja katkaisee tylpän karapään, poistaa herneet ja puhaltaa lappeellaan syvältä suusta.

Kirvat, luteet ja muut ötökät on syytä poistaa ennen pillitystä.

by

Lauta-aidan anatomia

 

Tontin laidalla oleva aita oli vuodelta laho keppi ja sammaloitunut kivi: siitä tulivat läpi omat ja naapurin lapset, lumet ja jäät, koirankakkapussit ja kaljatölkit.

Timpuri toi uudet laudat maalattaviksi pari viikkoa sitten, ja nyt on uusi aita pystyssä.

Aitaan tuli reilun metrin mittaisia pystypuita 144 kappaletta ja pitkiä vaakalautoja 19. Niiden kertaalleen maalaamiseen meni vajaa* kympin purkki Vinhaa, noin** laatikollinen keskikaljaa ja ihan kaikki*** sateettomat vapaahetket keskiviikosta sunnuntaihin. Hermot ei ollenkaan.

Onneksi, sillä nythän aita pitää vielä maalata toiseen kertaan.

– – –

* 150-vuotisjuhlan kunniaksi kympin purkki on nyt noin kahdentoista purkki.

** Ehkä ihan vähän yli.

*** Milloin ei oltu nukkumassa, grillaamassa, syömässä, uimassa tai muissa lomariennoissa.

by

Ikea Hämeenlinna

Varmaan kuuluisi sanoa, että käy Ikeassa vain sosiologisista ja folkloristisista syistä ja ostaa käynnillään korkeintaan paketin serviettejä.

Minä ostan huonekaluja, astioita, tekstiilejä, valaisimia (ja serviettejä). Pidän Ikean muotoilusta ja hinnoista ja olen valmis näkemään vaivaa edullisen lopputuloksen eteen.

Tänään ostin ja kokosin kolme kenkähyllyä. Yhden paketin hinta oli parikymppiä, ja sillä rahalla sai askarreltavaa tunniksi! Ostoksellani siis työllistin itseni ja liettualaisen lastulevytehtaan työntekijät, joista jälkimmäiset todennäköisesti valmistivat kappaleet vähintään tuhat kymmenentuhatta kertaa nopeammin kuin minä niitä ruuvailin yhteen. Ja käytössäni oli sentään akkuruuvari, joka on joka kodissa ehdottoman tarpeellinen kone.

Ja jos pidän designista ja olen vaikuttunut toiminnallistamiskonseptista (eli siitä, että asiakas tekee työt), niin eniten ihailen ammatillisesti ohjeiden tekijää. Yksi ja sama tikku-ukko* kokoaa hyllyn niin Hamptonissa kuin Hämeenlinnassa, Lascaux’ssa kuin Los Angelesissa samoja kuvia seuraten.

Näistä jäi yli vain yksi pikkunaula. Ei ole kriittinen osa!

 

by

Lähivanhemman lauantai

Ja tämä ei sitten mene ’viideltä saunaan ja kuudelta putkaan’ vaan

  • yhdeksältä kahville
  • kymmeneltä autoon
  • yhdeltätoista Ideapark-nimiseen helvetin esikartanoon
  • kahdeltatoista Tampereelle serkulle kahville
  • yhdeltä Rauhaniemeen uimaan (kuva 1)
  • kahdelta takaisin serkulle pizzalle
  • kolmelta hetkeksi mahan viereen makaamaan
  • neljältä autoon
  • viideltä kotiin
  • kuudelta pyöränkumia pumppaamaan
  • seitsemältä kaupunginpuistoon kesäteatteriin (kuva 2)
  • kahdeksalta väliajalle
  • yhdeksältä Birgeriin yksille
  • kymmeneltä toiset
  • yhdeltätoista kirkkoon Linnajazzin yökonserttiin (kuva 3)
  • yhdeltä nahkat silmille.

Oli enemmän ohjelmaa kuin normaalina viikkona kuukautena neljännesvuotena. Kesäloma suoritettu?

Kuva 1: Rauhaniemessa uimassa. Nässyssä on kylmää vettä.

Kuva 2: Sakespearen kootut theokset alkamassa. Eturivissa vielä pahaa-aavistamattomat avustajat.

 

Kuva 3: Hämeenlinnan kirkossa kaikuivat jazz ja swing suviyön kunniaksi. Ja yksi reggaeksi sovitettu virsi.

 

by

Kesäretki Suomenlinnaan

Koska Rautatienkatua asfaltoidaan, käveltiin asemalle rannan ja Varikonniemen kautta.

VR kompensoi kärrymyynnin hinnoilla edullista perhelippua (kolme matkustaa, yksi maksaa).

Ratikkalipulla pääsee vaihtamaan Suomenlinnan lauttaan.

Hanhilla ei ole täällä luontaisia vihollisia, ja sen huomaa. Sitä itseään sai väistellä urakalla.

Pimeää käytävää riitti! Onneksi älyttiin ottaa taskulamput mukaan ja jättää heikkonäköiset, -jalkaiset ja -hermoiset ottamatta.

Helsinki on rakennustieteellinen ihme: horisontin vinoudesta huolimatta talot eivät valu mereen.

Ystäväni Outi on aloittanut lapsiperhe testaa -blogin nimeltään Kalabaliikkki Kankaantakana, jossa kahden aikuisen ja neljän lapsen voimalla kierretään milloin Parolassa milloin Vaakunassa. Perässä tullaan, Outi, puolella porukalla ja korkeintaan neljäsosalla ohjelmalla!