askartelu

by

Tee-itse -synttärikutsut

Ehdottomasti lahjapaperit kannattaa säästää. Niitä voi käyttää uudelleen joko lahjojen paketoimiseen* tai muuhun askarteluun. Tänä vuonna tytön synttärikutsut tehtiin viime vuoden lahjapapereita leikkelemällä ja liimailemalla: 

wpid-itsetehdyt-kutsukortit.jpg

Kääreestä leikattiin siisteistä kohdista suikaleita, jotka sitten liimattiin värillisille pahveille sekä etu- että takapuolelle. Etupuoleen kirjoitettiin kutsuteksti (sankarin pedagogista osallistamista). Kutsut sujautettiin värillisistä A4-arkeista taiteltuihin kirjekuoriin**, liimattiin kiinni ja laitettiin koululaisen reppuun seuraavana päivänä jaettaviksi.  

* Lahjoja en ole laittanut kiertoon. Vielä.

** Googletapa kirjekuoren taittelu – kyllä tulee geometriaa ja origamia! Me turvauduttiin ratkaisuun, jossa sai käyttää liimaa. Liimattiin yksi kutsu varmuuden vuoksi myös kuoreen kiinni.

by

Psykologista profilointia savipajalla

Oltiin työporukalla Lepaan savipajalla saunapeikkosessiossa: muotoiltiin savesta kukin näköisemme tonttu.

wpid-punasavikuutio.jpg

Tästä aloitettiin.

Pajan pitäjä Pirkko neuvoi meille, miten möhkäleestä muotoillaan ’hauska’ tonttu: Savesta otetaan syrjään emmeet hattuun ja korviin ja nenään ja muihin tarvittaviin ulokkeisiin. Vartalo muotoillaan ontoksi kartioksi, jonka päälle tehdään tonttumaiset elementit: hatunreuhka, pallonenä, hörökorvat ja parta. Jotta tonttu/peikko/tekele ei olisi vain ’koriste’-esine, parrasta voi muotoilla myös vesikupin, jolloin tontun voi panna kiukaan päälle löylyjä hönkimään.

wpid-saunatonttu-ja-muovailijat.jpg.jpeg

Kyllä leuka loksahtaa.

Tekeminen oli hauskaa ja totetuksia oli niin monta kuin tekijöitäkin. Tonttukokoelman ääressä deoimme savipajatyöskentelyn sovellettavuutta työpaikoille. Ilmeisin käyttötapa on tykytyyppinen, tiimiyttävä toiminta, mutta paljon paljastavampaa olisi psykologinen profilointi: Mitä kertoo ihmisestä se, että hän tekee kissan, kun muut tekevät tontun? Millainen työpari tulisi pahoilaispeikon ja satukirjasöpöliinin muotoilijoista? Miten joku saa samassa ajassa aikaan tonttuperheen ja sen lemmikit, kun toinen vielä tuskailee oman pikkupeikkonsa kanssa?

 

by

Crazy loom -kuminauhakone

crazy-loom-kunimauhakoneAmerikan ihmemaasta tarttui tuliaisiksi Crazy Loom -kuminauhakone. Kyseessä on muovinen lauta, jossa on piikkejä, joihin pujotellaan kuminauhoja, joita toisten yli kuvioihin siirtelemällä saadaan aikaan pötköjä, joita voi käyttää esim. rannekoruina. On muuten kiva laite – vaikka kumirenksu ranteessa on aika ällö.

Lasten kanssa harjoiteltiin yksinkertaisten lenksusysteemien tekemistä, siirreltiin koukulla kummareita piikistä toiseen kieli keskellä suuta ja aina välillä korjattiin lipsahtaneita lenkkejä. Ihan ei päästy tehdastuotannon vauhtiin, mutta mukavaa oli.

Sitten kun osaamme perustaidot, voimme siirtyä vaativampaan askarteluun.

Tai jos kiinnostus lopahtaa, meillä on noin tuhat pientä kuminauhaa, joita voi käyttää johonkin muuhun. Esim. hiusten letittämiseen tai – – – no johonkin.

by

Konttoristin viimeinen työpäivä ennen joululomaa

joulutonttuorigami

Tämä on vuoden viimeinen palkkatyöpäivä. Alkaa olla vuoden uurastuksesta tyhjänä niin takki kuin lakki – ja varsinkin lakin alunen.

Kädet sentään toimivat jotenkin. Näppärä taitteleekin työhuoneen ovenpieleen tervehdyksen vielä ensi viikolla ahertaville kollegoille. Ja käyttää työhön muistiinpanovihon tarpeetonta kansipaperia.

Taitteluohje Jaappaniasta. (Onneksi oli kuvat, koukerot olisivat jääneet lukematta.)

by

Sytykeruusu tarkoitukseen jos toiseen

image

Pitihän tätäkin koettaa. Sytykeruusu on somen kuumista kuumin ilmiö, tämän talven avokadopasta.

Sytykeruusut askarrellaan kananmunakennoista ja kynttilänjämistä: pahvia revitään ja rullataan yksittäisten kolosten sisään, ja koko ryttyruusu kastetaan sulaan steariiniin, annetaan kuivua ja kastetaan uudemman kerran.

Hommassahan ei ole järkeä, mutta hauskaa se hyvässä seurassa ja glögin kanssa on.

Kolmannen mukillisen jälkeen alkaa myös saada sytykeruusuille lisää käyttöideoita: Puisista grillitikuista saisi ruusuihin jykevät varret, ja mikäpä sen mukavampi tuliainen talvisaikaan takkataloon?

Viidennen mukillisen jälkeen olimme yhtä mieltä siitä, että herkät, valkoiset sytykeruusut olisivat oiva vihko myös tee itse -ihmisen hautajaisiin.

Varsinkin, jos suunnitelmissa olisi krematointi.

by

Kurpitsan kolmet kasvot

image

image

image

Kivaa kekriä eli Happy Halloween.

by

Kontaktointia

kirjan-päällystys-kontaktimuovilla

Koulu on taas alkanut ja kirjojen päällystys. Tänään juuri mietin, onko missään enää myytävänä sitä vahapintaista hyllypaperia, josta omat kirjat saivat 70-luvulla takin päälleen. (Ai että sitä vahaa oli mukavaa raapia kynillä ja kynsillä!) Tai sitä lötköä muovia, johon saattoi vetää reikäpisteviivan.

Nykyäänhän ei kontaktimuovi maksa enää mitään, joten sillä päällystetään lasten kirjat. Käytännössä taas muistin viime elokuusta, että

– päällystys kannattaa aloittaa kirjan selästä, jotta muovi ja kirja kulkevat samaan suuntaan ja jotta rypyt eivät pääse kasvamaan

– paperi irrotetaan muovista vähän kerrallaan ja muovi rullataan tasaisesti kirjan päälle isolla legoalustalla työntämällä, jotta ei synny kuplia (legoalustan puutteessa myös pitkä viivotin käy

– kulmista leikataan joko neliöt tai kolmiot pois, jotta riittävän pitkäksi jätetyt liepeet saa siististi liimattua sisäkanteen.

Jumalan kiitos työssä ei tarvitse harjoittaa asiakaskontaktointia.

by

Pääsiäistiput pakkasessa

image

Virkatut tiput pääsivät vitsaan roikkumaan ja ulko-oveen vieraita vastaanottamaan. Näillä keleillä voi vaan kysyä pii pii pikkuiselta linnulta, paleltaako jalkoja. Saisivat yöpakkaset vähitellen loppua mun puolestani.

by

Virpomisvitsat valmiiksi viikonloppua varten

virpomisvitsat

Sunnuntaihan on taas se piinapäivä, kun sankat lapsilaumat kiertävät ovelta ovelle risujensa kanssa rahan toivossa.

Siihen voi valmistautua kolmella tavalla:
(a) hankkimalla karkkia varastoon,
(b) laittamalla omat lapset sakkiin mukaan tai
(c) muuttamalla ulkomaille.

Jos päätyy vaihtoehtoon (b), on syytä tehdä ne virpomisvitsat ajoissa. Sepä vasta yksinkertaista onkin:

 

  1. Hae lapset koulusta ja tarhasta suoraan töiden jälkeen asiallisissa virkavaatteissasi.
  2. Käykää grillillä syömässä, että ehditte vielä valoisalla pajupusikkoon.
  3. Etsikää turhaan pajupusikkoa, jossa olisi pajunkissoja näillä pakkasilla.
  4. Tyytykää tavalliseen pajupuskaan.
  5. Ala katkoa, riipiä ja repiä käsivoimin pajunoksia.
  6. Kierrä puskan toiselle puolelle ja uppoa yllättäen lumeen takapuolta myöden.
  7. Koeta kammeta itseäsi kuopasta menettämättä jo kerättyjä pajunoksia ja arvokkuutesi rippeitä rantareitin reippaiden ohikulkijoiden silmissä.
  8. Päästyäsi ylös huomaa pyörähtäneesi koiranpaskaan (ks. kohdan 1 asialliset virkavaatteet). Kiellä lapsiasi tulemasta ’auttamaan’.
  9. Kiroa siihen yhteenkin paikkaan kaikki ne koiranomistajat, jotka eivät kerää lemmikkiensä jätöksiä. Yritä suhtautua asiallisesti muihin koiranomistajiin, vaikka se vaikealta sillä hetkellä tuntuukin. Kiitä onneasi, että on pakkasilma ja kokkareet kovia.
  10. Lähde kotiin askartelemaan niitä risuja.
by

Turenkilaisen hikipajan paperikori

Terveiset koritehtaasta. Naistenpäivän kunniaksi Pirjo järjesti paperikoripunonnan ja paperikukkasidonnan illan Turengin asemaravintolassa.

Villapaita päällä kun lähti kakluunin kylkeen paperia taittelemaan sekä sen kanssa taistelemaan, niin hiki tuli! Näpitkin olivat kuin entisen junanlämmittäjän, kun painoväri tarttui sormiin suikaleita toisten väliin sujutellessa. Hikipajassa oli kyllä leppoisampi tunnelma ja parempi tarjoilu kuin kiinalaisella vankityöleirillä, mutta kyllä oli työtahti ja lopputulosten laatukin erilainen. (Merkittävää oli, että meidän pöydässä korinsa sai ensimmäisenä punottua yksi koululainen, mikä selittänee syyn globaalille lapsityövoiman käytölle.)

Kiitos järjestäjille, tullaan toistekin. Mahdollisesti jopa junalla.
punottu-paperikori

Ensimmäisen korini tein taannoin tavallisista suikaleista. Nyt saanko esitellä: Marimekon design-suunnikas! (Joo, ei menisi kiinalaisen tehtaan laadun- valvonnasta läpi tämä tekele.)