joulu

by

Tarhan tontturata

Tarhassa oli illalla pre-joulujuhlat eli koko porukan tontturata. Ohjelmassa oli ulkoliikuntaa niin lapsille kuin aikuisille, korttiaskartelua niin lapsille kuin aikuisille, piparinleivontaa niin lapsille kuin aikuisille ja glögiä ja pullaa niin lapsille kuin aikuisille. Ja tietysti tunnisti paikalla ollut joulupukkikin niin lapset kuin heidän vanhempansa!

Täytyy sanoa, että ei olisi helppoa olla eskari: pitäisi jaksaa juosta ympäri pihaa ja simuloida pillin puhalluksella kuusenkäpyä, kynttilää tai tähteä; pitäisi tunnistaa minikokoiset *oikeakätiset* sakset ja koettaa leikata niillä letrusta huovasta hienot tonttulakit korttiaskarteluun; pitäisi olla sottaamatta liimaa pöydälle; pitäisi osata syödä piparkakkutaikinaa niin, etteivät valvovat aikuiset huomaa; pitäisi juosta pulkan kanssa koko matka kotiin. Huh – ei ole amatöörin hommaa.

Sairion päiväkodin pihalla joulujuhlassa

by

Pipari-iglu meni pipariksi

Koululaisessa oli ohje pipari-iglun tekemiseksi. Kuinka voisi epäonnistua:

  1. Otetaan valmis taikina.
  2. Kaulitaan se ohueksi.
  3. Levitetään uuninkestävän, pyöreän kulhon päälle.
  4. Paistetaan kypsäksi ja poistetaan kulho.

Siten voi epäonnistua, että ei laita kulhon ja taikinan väliin jauhoja tai leivinpaperia. Sehän kyllä kirjallisesti ohjeessa sanotaan, mutta jos katsoo vain kuvat ohimennen, ei tätä seikkaa tule ottaneeksi huomioon.

pipari-iglun-riekaleet

(Paistetun taikinan voi kyllä syödä niin että ihan ei mennyt läskiksi tämä homma.)

by

Piparkakkutalopalo

Näkymä onnettomuuspaikalla oli lohduton: savua, käryä, hiiltä, karstaa, romahtaneen rakennuksen jäänteet, mustuneita ruumiita. Paikan yllä kammottava hiljaisuus.

Palopäällikkö oli paikalla ensimmäisenä ja teki tilannearvion: talopalon uhreja oli toistakymmentä. Hiiltyneiden rakenteiden joukosta pilkisti sieltä täältä mustunut raaja. Ne, jotka eivät olleet palaneet kuoliaiksi, olivat todennäköisesti tukehtuneet savuun tai tallautuneet turhaan pakoa yrittäneen joukon jalkoihin.

Palopäällikkö kulki miestensä edellä ja tutki onnettomuuspaikkaa. Tulta ei enää näkynyt, savu oli hälvennyt.  Jossain kyti vielä hiljainen hiillos. Palon syy oli ilmeinen: suljettu tila, nopeasti kohoava lämpötila, liikaa väkeä, ei merkittyjä uloskäyntejä, ei palohälyttimiä, ei koulutettua henkilökuntaa. Ettei vielä joku olisi käsitellyt tulta huolimattomasti tai peräti poistunut järjestyksenvalvontatehtävistään – ja tässä seuraus!

Palopäällikkö palasi ajatuksissaan nuoruuteensa. Täällä hän oli kohdannut ensirakkautensa, täällä he olivat aina tavanneet, täällä oli vaihdettu ujot suudelmat, täällä oli vannottu valat – ja täällä itketty eron katkerat kyyneleet.

Mitä ihmettä? Tuollahan pilkisti tuttu kuosi hameenhelmassa!

Palopäällikön mieli oli mustaakin mustempi, kun hän syleili ensirakkautensa ruumista, jonka elämä oli jättänyt. Hän tunsi vielä hehkun.

palaneet-piparit

by

Jouluvalot mainospaperikuutioista

Työkaveri kutsui tupaantuliaisiin. Mehän porukalla varauduimme kesteihin jo monta viikoa aikaisemmin valmistamalla omatekoisen lahjan.

paperikuution-taittelu

Jokaisella lounastunnilla ja kahvipaussilla taiteltiin yksi tai kaksi kuutiota.

paperikuutiot-pinossa

Kuutioita taiteltiin parikymmentä, aineksina käytettiin sopivan muotoisia mainolehtiä ja vanhentuneita esitteitä.

paperikuutiovaloketju

Kuutiot ripustettiin valoketjuun. Pisteet taiteellisesta vaikutelmasta isommat kuin teknisestä toteutuksesta!

Edit 7.12.2012: Ohjeet toisaalla: http://joulunaikaan.wordpress.com/2012/12/07/nain-taittelet-paperista-kuution/

by

Kuuden ällän lauantai

  1. Lapset olivat yökylässä, joten aamun saattoi lökötellä yöpaita päällä miltei puoleenpäivään saakka.
  2. Keskustassa oli joulunavaustapahtuma, jossa nähtiin kaksi poroa ja lakukauppias.
  3. Ruoaksi oli lasagnea, jonka levyt innostuin tekemään itse pastakoneella.
  4. Uuni kun oli kuumana, leivottiin joulunajan ensimmäiset piparkakut.
  5. Illan ohjelmassa on vielä leffa, joka on lainattu kirjastosta.
  6. Pojalla on kaveri yökylässä. Ilmoittivat valvovansa koko yön ja pitävänsä lanit.

Tämähän näyttää ihan läjältä.

by

Tammiamaryllis

Tämän vaaleanpunaisen amarylliksen istutin noin kuukausi ennen joulua. Odotus kannatti: paitsi että varressa on mittaa, kukat ovat paistinpannun kokoiset. Vieressä verrokkina kaksivanainen lepaalainen, joka on kunnostautunut kukkimalla jatkuvasti yli kuukauden.

 

by

Bye, bye patee

Juuri ennen joulua nousi hysteria sen verran korkeaksi, että katsoin välttämättömäksi valmistaa tarjolle myös maksapasteijaa. Normaalistihan en suuhuni maksaa laita, mutta ehkä joululehden kaunis kuva ja reseptin lupaama mieto maku yhdistettynä ajatukseen pekonista ja anjoviksesta saivat minut vierailemaan kaupan pakastealtaalla.

Patee oli pöydässä jokaisena joulun päivänä, mutta muuten se on majaillut jääkaapin ylähyllyllä taaimmaisena. Purkista on syöty ruokalusikallinen pasteijaa – sekin vastapaistetun patongin ja paksun kapriskerroksen välissä. Tänään vietän tuotteen hautajaiset ja lupaan, että jatkossa ei maksa vaivaa.

***

300 g pakastettua broilerinmaksaa
1 pieni keltasipuli
1 kokonainen yksikyntinen valkosipuli
50 g pekonia
0,5 dl kermaa
3 anjovisfilettetä
0,5 tl timjamia
0,5 tl suolaa
ripaus valkopippuria

Sulata, huuhtele ja valuta maksat.
Hienonna ja kuullota sipulit.
Lisää maksat ja paista kypsiksi.
Paista pekoniviipaleet pannussa.
Soseuta kaikki monitoimikoneella.
Mausta.

Kaikkien aikojen joulu -lehti. 2011

P.S. Kuva maksapasteijasta? BUAHHUAHHUAH!

by

Sian sijaan siikaa

Pakolliset jouluruoat ovat meillä aina perinteiset: rosollia, katajanmarjasilliä, kinkkua ja perunalaatikkoa. Alkuun, sekaan ja jälkeen voi laittaa riisipuuroa, lihapasteijoita, lihalientä, porkkanalaatikkoa, lanttulaatikkoa, luumukiisseliä, kermavaahtoa (kaksi jälkimmäistä tunnetusti kevyitä jälkiruokia) sekä muuta tykötarvetta.

Näitä kun pistelee jouluaaton, -päivän ja tapaninpäivän, niin tekee mieli jo kebabia. Mutta se säästetään uuteenvuoteen ja tehdään sukulaisille siikaa uunissa ja keitetään perunoita kylkeen.

Olen aiemminkin kehunut Pukutehtaan K-Marketin liha- ja kalatiskiä. Tällä kerralla valitsin kokonaisen kotimaisen siian ja sen kanssa paikallisia miltei-Pitoja eli van Gogh -perunoita. Kalan sisään purjoa ja sitruunaa, alle ja päälle suolaa ja uuniin puoleksi tunniksi.

Jälkiruuaksi tarte tatin omista omenoista. Sen verran muuntelin, että calvados-kermavaahdon sijaan tarjosin vaniljajäätelöä – pöydän ääressä kun oli puolet lapsia.

by

No onkos tullut kesä?

Joulupäivänä käytiin rantakävelyllä  ja poimittiin samat pajunkissat kuin kuukausi sitten. Räntää roimi silmälaseihin, toppatakki kastui, tuuli kylmetti korvat – ja lapsista oli hauskaa heitellä kiviä järven riitteeseen.

Tuulet jatkuivat koko joulun ja yltyivät myrskyksi saakka Tapanina. Sähkökatkoja, kaatuneita puita, tiet poikki… Meillä ainoana harmina oli kuusen koristeiden leviäminen pitkin pihaa.

by

Joululahja etukäteen

Tällä viikolla saunassani kävi kosteusmittaaja. Olin tilannut tarkastuksen taannoisen tulvan takia ja varannut siihen ohjeen mukaan hyvin aikaa. LT:n mittaaja kävi läpi niin lauteiden aluset kuin pesuhuoneen seinät (lattioiden lisäksi tietty) ja totesi, että kuivaa on. ”Tällaisia tuloksia on mukavaa kertoa.” Ja ennen kaikkea kuulla! Kirjallinen raportti tuli sähköpostiini saman päivän aikana.

Myös vakuutusyhtiöni Pohjantähti osallistui lahjaan kustantamalla kosteusanalyysin. (Ainoat materiaaliset tappiot tästä casesta olivat siis ne kolme räsymattoa, joista rakensin padon pesuhuoneen ja pukuhuoneen väliin. Ja se kahden litran kolapullo, josta leikkasin pohjan pois, jotta pääsin kauhomaan viemärivettä ämpäriin.)

Kiitos. Kyllä kelpaa joulusaunoa.